Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille arvioidaan kertyvän 26 596 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2021 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2024 verokertymästä perustuu vuosien 2022 ja 2023 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2022—2024. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2022 ja 2023 tehdyt ja vuodelle 2024 esitettävät muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2022 verotuksen valmistumisesta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot. Palkkatulojen kasvu hidastuu vuonna 2024. Eläketulojen kasvu jatkuu vahvana vuonna 2024, johtuen inflaation pysymisestä korkeana ja siitä seuraavasta indeksitarkistuksesta. Työttömyysetuudet alenevat hallitusohjelman säästöpäätösten seurauksena. Pääomatulojen arvioidaan kasvavan 2,3 % vuonna 2024. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy mm. arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2022
ennuste
milj. €
% 2023
ennuste
milj. €
% 2024
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 152 101 4,8 160 855 5,8 167 086 3,9
— palkkatulot 103 378 6,5 108 650 5,1 112 670 3,7
— eläketulot 35 425 3,2 38 390 8,4 40 949 6,7
— työttömyysturvaetuudet 3 653 -20,5 3 903 6,9 3 257 -16,6
             
Pääomatulot, mistä 15 771 -10,0 15 857 0,5 16 227 2,3
— luovutusvoitot 4 949 -38,7 4 467 -9,7 4 603 3,0
— osinkotulot 6 306 8,6 6 477 2,7 5 542 1,0

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2024 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus verokertymään
vuonna 2024
Vaikutus maksuunpantujen verojen määrään verovuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -500 -545
Indeksitarkistuksen alimitoituksen kautta kertyvä tulo 127 138
Työtulovähennyksen kasvattaminen -89 -97
Työtulovähennyksen ikään perustuvan korotuksen uudelleenkohdentaminen 32 35
Valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan määräaikaisen voimassaolon jatkaminen 36 39
Kotitalousvähennyksen määräaikaisen korotuksen jatkaminen -19 -38
Kotitalousvähennyksen soveltamisalan laajentaminen -2 -4
Matkakuluvähennyksen omavastuun korottaminen 27 29
Osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän korottaminen1) -3 -5
Maatalouden tasausvarauksen korottaminen -5 -9
Maatalouden vuokratulojen verokohtelun yhdenmukaistaminen 8 15
Avainhenkilöiden työskentelyajan pidentäminen vähäinen vähäinen
Maapohjan kiinteistöveroprosentin korottaminen vähäinen vähäinen
Yhteensä -388 -442
— josta verotuottoa lisäävät 230 256
— josta verotuottoa vähentävät -618 -698

1) Muutoksen vaikutus toteutuu asteittain ja täysimääräinen vaikutus v. 2028 on -25 milj. euroa.

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2022—2024 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2022
ennuste
2023
ennuste
2024
ennuste
       
Progressiivinen tulovero 6 283 20 584 21 804
Pääomatulovero 3 705 3 668 3 812
Yleisradiovero 519 540 551

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2024 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 25 209
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 835
Yleisradiovero 551
Yhteensä 26 596

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista veronsaajien jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, johtuen mm. aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2024 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2021. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 52 verotukea, joista 39:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 21,7 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,3 mrd. euroa) v. 2024. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 13,9 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattavat vuonna 2024 ansiotuloverotuksen indeksitarkistus ja työtulovähennyksen kasvattaminen, kotitalousvähennyksen soveltamisalan laajentaminen, avainhenkilöiden työskentelyajan pidentäminen sekä maatalouden tasausvarauksen korottaminen. Verotukien euromäärää pienentää ikään perustuvan työtulovähennyksen korotuksen uudelleenkohdentaminen.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2022—2024 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)

  2022 2023 2024
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 3 860 4 050 4 050
Työtulovähennys 3 895 3 800 4 145
Kotitalousvähennys 460 460 460
Kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettava määräaikainen sähkövähennys   50  
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 205 215 215
Valtionverotuksen eläketulovähennys/eläketulovähennys 210 2 110 2 110
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 60 60 60
Lapsilisien verovapaus 520 485 485
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 1 025 1 025 1 025
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 10    
Listaamattomien yhtiöiden osinkojen markkinakorkoa suurempi tuottoprosentti 710 510 510
Yrittäjävähennys 125 125 125
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 4 300 4 300 4 300
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 500 1 500 1 500
Muut 3 909 2 939 2 743
Yhteensä 20 789 21 629 21 728

2024 talousarvio 26 596 000 000
2023 II lisätalousarvio 465 000 000
2023 talousarvio 23 907 000 000
2022 tilinpäätös 12 784 019 782

02. Yhteisövero

Momentille arvioidaan kertyvän 6 005 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2024 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2022. Arvio verovuoden 2024 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu lisäksi verovuoden 2022 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2023 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouden kehityksessä ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2021 2022
ennuste
2023
ennuste
2024
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 2,7 7,1 4,2 3,2
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 7 315 8 003 7 802 8 079
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 55,66 66,24 76,09 76,31

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioveroa kertyy noin 30 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta kertyy suurin osa saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista maksettavien lisäennakoiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät yrityksille takaisin maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2024 kertyy vielä veroja verovuodelta 2023 sekä aikaisemmilta verovuosilta.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2024

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2025 572
— verovuodelta 2024 6 209
— verovuodelta 2023 1 064
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 8 881
— josta valtion osuus 6 005

Yhteisöjen tuloverotuksessa on tunnistettu 30 verotukea tai -sanktiota, joista 13:lle on voitu laatia arvio verotuen suuruudesta. Verotuet määritellään poikkeuksiksi normijärjestelmästä eikä kaikilla verotuilla ole ensisijaisesti taloudelliseen tukemiseen liittyviä tavoitteita. Verotukien vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin riippuvat verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Jaksotusluonteisille verotuille arvio voidaan esittää joko verovelan korkona tai verovuositason vaikutuksena; ks. Verotuet Suomessa 2009 -raportti (VATT 2010). Verotukien laskennasta löytyy lisätietoa valtiovarainministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.vm.fi/verotuet.

Arvio yhteisöveromomentin verotuista (milj. euroa)

  2022 2023 2024
       
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoiton verovapaus 177 204 207
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistaminen1)2) 96 182 162
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys2)   61 80
Luottotappiovarauksen vähennyskelpoisuus 1) 16 32 33
Tonnistovero 18 21 21
Lisävastuuvakuutusvaraus 1) 18 17 17
Työnantajan koulutusvähennys2) 7 8 8
Tutkimusyhteistyön lisävähennys2) 3 6 9
Takuuvaraus 1) 2 3 4
Elokuvatuottajien tuotantotuen verovapaus 2 2 2
Toimintavaraus 1) 0 1 1

1) Veroluoton korko.

2) Summa sisältää myös ansio- ja pääomatuloveromomentille kohdistuvaa verotukea.


2024 talousarvio 6 005 000 000
2023 II lisätalousarvio -259 000 000
2023 talousarvio 5 998 000 000
2022 tilinpäätös 5 538 201 118

03. Korkotulojen lähdevero

Momentille arvioidaan kertyvän 148 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1341/1990). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2022 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 111 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,22 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti.

Korkotulojen lähdeveron veropohjan keskeisten tekijöiden arvioitu kehitys

  2022
toteutuma
2023
ennuste
2024
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 4,3 -1,6 1,5
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,06 0,83 1,62

2024 talousarvio 148 000 000
2023 II lisätalousarvio -124 000 000
2023 I lisätalousarvio 94 000 000
2023 talousarvio 80 000 000
2022 tilinpäätös 15 265 100

04. Perintö- ja lahjavero

Momentille arvioidaan kertyvän 817 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 180 milj. euroa vuonna 2024.


2024 talousarvio 817 000 000
2023 II lisätalousarvio 319 000 000
2023 talousarvio 903 000 000
2022 tilinpäätös 901 192 597

05. Sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikainen voittovero

Momentille arvioidaan kertyvän 200 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu lakiin sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista (363/2023). Lakia sovelletaan verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.


2024 talousarvio 200 000 000