Talousarvioesitys 2024
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 613 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen kykyä toimia kaikissa olosuhteissa paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena yhteentoimivana kokonaisuutena vahvistetaan. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmällä on oltava kyky kaikissa turvallisuustilanteissa viivytyksettä käynnistää tehokas pelastustoiminta ja sen johtaminen, tilannekuvan kokoaminen, analysointi, ennakointi, johtopäätösten tekeminen ja jakaminen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla ajankohdasta riippumatta. Hyvinvointialueiden etukäteen suunnitellulla yhteistyöllä voidaan koota pelastustoiminnan resurssit suurissa tai alueellisesti laajoissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Pelastustoimen valvonnalla ja ohjauksella varmistetaan, että pelastustoimen palvelutaso toteutuu uhkia ja riskejä vastaavasti, yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 1 | 10 | 13 |
| ICT-menot | 31 | 52 | 52 |
| Muut menot2) | 68 | 38 | 35 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Pelastusopiston toimintamenot on siirretty 1.1.2023 alkaen omaksi momentikseen 26.30.03. Tässä taulukossa ei esitetä Pelastusopiston menoja. Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
2) Sisältää asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.
Tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten pienentäminen. Tulipalojen määrä puolitetaan vuoden 2030 loppuun mennessä. Asumisen paloturvallisuuden edistämisen tavoitteena on palokuolemien, henkilövahinkojen ja aineellisten vahinkojen vähentäminen. Tavoitteena on vahvistaa omatoimisen varautumisen osaamista kaikissa väestöryhmissä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten vähentämiseksi.
Onnettomuuksien ehkäisy
| Tavoite | 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
| Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään | 12 146 | 12 000 | 10 000 |
| Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 87 | 100 | 100 |
| Rakennuspalot (kpl), enintään | 1 889 | 1 850 | 1 750 |
| Rakennuspalovaarat (kpl), enintään | 3 195 | 3 100 | 3 000 |
| Omaisuusvahingot (milj. euroa), enintään | 157,5 | 140 | 130 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Pelastustoimen järjestelmä varmistaa riskejä ja uhkia vastaavat, yhdenvertaiset ja kustannusvaikuttavat pelastustoimen palvelut. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.
Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Erityisesti uhkien arviointi sekä väestön varoittamisen, väestönsuojien käytön ja väestön evakuointien suunnittelu ja muut järjestelyt on toteutettu hallinnonalojen viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintana. Pelastustoimen viranomaisten koordinoimana varmistetaan, että toimijoiden välinen työnjako on selkeä.
Pelastustoimi selvittää ja yhdenmukaistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän suorituskykyä ja kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeisiin.
Pelastustoimen kansainvälinen toiminta kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin ja tukee siviilivalmiuden ja varautumisen vahvistamista. Kansainvälisellä yhteistyöllä lisätään edellytyksiä vastata laajoihin, esimerkiksi säiden ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä erilaisiin valtioiden rajat ylittäviin uhka- ja kriisitilanteisiin.
Pelastustoimi ja varautuminen
| Tavoite | 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 tavoite |
| Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien (ensimmäisen yksikön) toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään | 7:28 | 7:30 | 7:30 |
Aluehallinnon yhteisen varautumisen keskushallinnon tehtäviin kuuluvat keskushallinnon horisontaalisen koordinaation toiminnot ja alueellisten toimijoiden ohjaus, koordinaatio ja valtakunnallisen kehittämisen toiminnot. Yhteisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)
| 2022 toteutuma |
2023 varsinainen talousarvio |
2024 esitys |
|
| Bruttomenot | 23 219 | 4 507 | 4 613 |
| Bruttotulot | 1 952 | - | - |
| Nettomenot | 21 267 | 4 507 | 4 613 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 636 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 605 |
1) Pelastusopiston toimintamenot on siirretty 1.1.2023 alkaen omaksi momentiksi 26.30.03. Vuoden 2022 lukuihin sisältyvät myös Pelastusopiston menot ja tulot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto | -50 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | 93 |
| Palkkausten tarkistukset | 63 |
| Yhteensä | 106 |
| 2024 talousarvio | 4 613 000 |
| 2023 II lisätalousarvio | 39 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 500 000 |
| 2023 talousarvio | 4 507 000 |
| 2022 tilinpäätös | 24 236 000 |