Talousarvioesitys 2023
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 65 084 milj. euroa vuonna 2023. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 30,9 % vuodelle 2022 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2023 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa esitetyt veroperustemuutokset on huomioitu vuoden 2023 verotuloennusteissa. Vuoden 2023 verotuottoon vaikuttaa osaltaan myös koronapandemian johdosta yritysten tukemiseksi tehty maksujärjestelyhuojennus. Maksujärjestelyä helpotettiin ja velkojen viivästyskorkoa alennettiin tilapäisesti, mikä siirtää arviolta 130 milj. euroa vuosien 2020, 2021 ja 2022 valtion verotuloja kertyväksi vasta vuonna 2023. Suurin osa veronmaksun lykkäämisestä koskee arvonlisäveroja.
Merkittävin verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos vuonna 2023 on sote-uudistus. Uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialuille ja niiden rahoitusvastuu kunnilta valtiolle. Kuntien tuloja pienennetään siirtyviä kustannuksia vastaavasti alentamalla valtionosuuksia, verotulomenetysten kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta kasvaa ja valtion ansiotuloverotusta kiristetään kunnallisveron keventämistä vastaavasti. Kaiken kaikkiaan kuntien verotuloja leikataan n. 14,9 mrd. euroa ja valtion verotuloja kasvatetaan n. 14,6 mrd. euroa. Jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi sote-verouudistuksen takia, ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuudessaan n. 0,3 mrd. euroa.
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Veropohjaa tiivistetään invalidivähennyksen poistamisella. Asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan. Kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotusta laajennetaan.
Verotuloja alentavat ikään perustuva työtulovähennyksen portaittainen korotus, perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus, matkakuluvähennyksen määräaikaisen korotuksen voimassaolon jatkaminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys.
Parafiinisen dieselin verotuki poistetaan ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista sekä tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia jatketaan. Hallitusohjelman mukaisesti korotetaan jäteveroa. Väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.
Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2023 voimaan tulevien verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.
Keskeisten verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2023 (milj. euroa)
| Vaikutus vuonna 2023 |
Vaikutus vuositasolla |
|
| Ansio- ja pääomatulovero | ||
| — ansiotuloverotuksen indeksitarkistus | -495 | -540 |
| — valtionverotuksen invalidivähennyksen poistaminen | 10 | 11 |
| — sote-uudistuksen vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon | 12 531 | 13 670 |
| — valtion ansiotuloverotuksen sote-verokevennys | -319 | -348 |
| — asuntolainan korovähennyksen poistuminen | 9 | 10 |
| — ikääntyneiden korotettu työtulovähennys | -70 | -76 |
| — perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun alentaminen | -4 | -4 |
| — matkakuluvähennyksen määräaikaisen korotuksen jatkaminen | -9 | -10 |
| — tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys | -2 | -4 |
| — kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotus | 3 | 3 |
| Yhteisövero | ||
| — tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys | -38 | -76 |
| — kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotus | 9 | 15 |
| — korkovähennysrajoitussäännön muutos | -1 | -2 |
| — sote-uudistuksen vaikutus valtion yhteisöveron tuottoon | 716 | 851 |
| Valmisteverot | ||
| — tupakkaveron korotus1) | 13 | 59 |
| — parafiinisen dieselin verotuen pienentäminen | 33 | 40 |
| Muut verot ja veronluonteiset tulot | ||
| — arpajaisveron määräaikaisen alennuksen jatko | 16 | 19 |
| — väylämaksun puolituksen jatko | -36 | -36 |
| — täyssähköautojen ajoneuvoveron korotus2) | 1 | 2 |
| — jäteveron korotus | 1 | 1 |
| Yhteensä | 12 359 | 13 570 |
| — josta verotuottoa lisäävät | 13 333 | 14 666 |
| — josta verotuottoa vähentävät | -974 | -1 096 |
| Maksujärjestelyjen huojennuksen vaikutus kertymäaikatauluun, verolajit yhteensä | 130 |
1) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus myös vuonna 2023 on 59 milj. euroa verrattuna vuoteen 2022.
2) Ajoneuvoveron perusveron korotusta vastaava autoveron vapautus täyssähköautoille tuli voimaan vuonna 2022.
Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2021—2023 (milj. euroa)
| 2021 tilinpäätös |
2022 TA + LTAt |
2023 esitys |
|
| Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot | 15 881 | 16 843 | 31 177 |
| Liikevaihtoon perustuvat verot | 21 200 | 22 552 | 23 819 |
| Valmisteverot | 6 803 | 7 483 | 7 338 |
| Muut verot ja veronluonteiset tulot | 2 870 | 2 859 | 2 750 |
| Yhteensä | 46 753 | 49 736 | 65 084 |
Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.
Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta
| 2021 | 2022 | 2023 | |
| Sektoreittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 42,7 | 42,2 | 42,1 |
| Valtio | 20,5 | 20,5 | 25,6 |
| Kunnat | 10,2 | 9,9 | 4,5 |
| Soturahastot | 12,1 | 11,9 | 12,0 |
| Verolajeittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 42,7 | 42,2 | 42,1 |
| Välittömät verot | 16,9 | 16,7 | 16,6 |
| Tuotannon ja tuonnin verot | 13,8 | 13,6 | 13,5 |
| Sosiaalivakuutusmaksut | 12,1 | 11,9 | 12,0 |
Verotuet ovat verolainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.
Verotukien seuranta on tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.
Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä sekä laskentamenetelmistä ja saatavilla olevista laskenta-aineistoista. Verotukilaskelmien perustaksi Suomessa valittua normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi). Lainsäädännön muututtua normiverojärjestelmään on tehty viime vuosina joitain muutoksia. Verotukien raportointia ja esimerkiksi uusien tukien määrittelyä ohjaa verotukiraportoinnin ohjausryhmä. Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella.
Noin kolmasosalle verotuista ei pystytä esittämään euromääräistä arviota lainkaan ja osalle verotuista pystytään esittämään vain karkea suuruusluokka-arvio. Verotukien euromäärät saattavat muuttua vuodesta toiseen niihin tehtyjen lakimuutosten lisäksi myös veropohjan, laskentamenetelmien ja -aineistojen tai normijärjestelmän määrittelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Uusia verotukia myös saatetaan tunnistaa ilman, että lainsäädäntöä on muutettu. Nämä asiat on huomioitava vertailtaessa verotukien vuosittaisia muutoksia.
Verotukien seuranta perustuu säännöskohtaiseen tarkasteluun, jossa kunkin säännöksen muodostamaa verotukea verrataan sen normiverojärjestelmässä valittuun vertailutasoon ja arvioidaan erikseen staattisesti ja riippumatta muista verotuista. Todellisuudessa verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Tukien päällekkäisyyden lisäksi tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Samasta syystä johtuen verotukien laskeminen yhteen ei anna todellista kuvaa siitä, kuinka paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteysvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet. Verotukien määrät kuvaavatkin ensisijaisesti verojärjestelmässä olevia erilaisia poikkeuksia normijärjestelmästä.
Tunnistettujen verotukien määrä vaihtelee hieman vuosittain, kun uusia verotukia tunnistetaan tai verotukia poistuu. Viime vuosina verotukia on tunnistettu yhteensä noin 200 kappaletta, joista noin neljäsosa on henkilöverotuksen verotukia ja noin viidesosa elinkeinoverotuksen verotukia. Verotukia kohdistuu kuitenkin laajasti kaikkiin verolajeihin. Tarkemmat kuvaukset verotuista löytyy kunkin verolajin momenttien selvitysosista. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista sekä tietoa verotukien määrittelyyn, laskentaan ja normijärjestelmään tehdyistä muutoksista.
Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2023 yhteensä 190 kappaletta. Vuonna 2023 verotukien lukumäärää vähentää vuoteen 2022 verrattuna covid-19-pandemian hoitoon ja torjumiseen liittyvien tavaroiden määräaikaisen arvonlisäverotuen päättyminen sekä covid-19 kotitestien määräaikaisen nollaverokannan päättyminen. Myös parafiinisen dieselin verotuki poistetaan ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautusta pienennetään ja asuntolainan korkovähennys poistetaan. Lisäksi sote-uudistuksen yhteydessä toteutettavan verouudistuksen yhteydessä valtion- ja kunnallisverotuksen invalidivähennykset poistetaan ja valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennykset yhdistetään. Verotukien vuosittaisia muutoksia esitellään laajemmin verolajikohtaisilla momenteilla.
Osaston tuloarviot vuosina 2021—2023
| v. 2021 tilinpäätös 1000 € |
v. 2022 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2023 esitys 1000 € |
Muutos 2022—2023 |
|||
| 1000 € | % | |||||
| 01. | Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot | 15 880 847 | 15 646 000 | 31 177 000 | 15 531 000 | 99 |
| 01. | Ansio- ja pääomatuloverot | 11 342 834 | 10 944 000 | 24 487 000 | 13 543 000 | 124 |
| 02. | Yhteisövero | 3 686 273 | 3 831 000 | 5 794 000 | 1 963 000 | 51 |
| 03. | Korkotulojen lähdevero | 25 590 | 16 000 | 73 000 | 57 000 | 356 |
| 04. | Perintö- ja lahjavero | 826 149 | 855 000 | 823 000 | -32 000 | -4 |
| 04. | Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut | 21 200 232 | 22 551 600 | 23 819 000 | 1 267 400 | 6 |
| 01. | Arvonlisävero | 20 152 198 | 21 462 000 | 22 682 000 | 1 220 000 | 6 |
| 02. | Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero | 847 514 | 885 000 | 930 000 | 45 000 | 5 |
| 03. | Apteekkivero | 200 521 | 204 600 | 207 000 | 2 400 | 1 |
| 08. | Valmisteverot | 6 802 603 | 7 485 000 | 7 338 000 | -147 000 | -2 |
| 01. | Tupakkavero | 1 031 459 | 1 212 000 | 1 226 000 | 14 000 | 1 |
| 04. | Alkoholijuomavero | 1 423 175 | 1 540 000 | 1 492 000 | -48 000 | -3 |
| 05. | Virvoitusjuomavero | 203 384 | 211 000 | 210 000 | -1 000 | 0 |
| 07. | Energiaverot | 4 129 215 | 4 506 000 | 4 394 000 | -112 000 | -2 |
| 08. | Eräiden juomapakkausten valmistevero | 15 370 | 16 000 | 16 000 | — | 0 |
| 10. | Muut verot | 2 736 889 | 2 876 000 | 2 631 000 | -245 000 | -9 |
| 03. | Autovero | 524 117 | 726 000 | 482 000 | -244 000 | -34 |
| 05. | Varainsiirtovero | 994 597 | 987 000 | 1 024 000 | 37 000 | 4 |
| 06. | Arpajaisvero | 81 266 | 53 000 | 58 000 | 5 000 | 9 |
| 07. | Ajoneuvovero | 1 133 796 | 1 104 000 | 1 059 000 | -45 000 | -4 |
| 08. | Jätevero | 3 113 | 6 000 | 8 000 | 2 000 | 33 |
| (09.) | Kaivosvero | — | — | — | — | 0 |
| 19. | Muut veronluonteiset tulot | 132 736 | 120 286 | 119 436 | -850 | -1 |
| 04. | Eräät viestinnän maksut | 43 099 | 30 012 | 30 312 | 300 | 1 |
| 05. | Eräät liikenteen maksut | 22 898 | 18 738 | 23 438 | 4 700 | 25 |
| 06. | Väylämaksut | 44 667 | 51 000 | 45 000 | -6 000 | -12 |
| 09. | Muut verotulot | 12 100 | 9 555 | 8 965 | -590 | -6 |
| 10. | Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu | 4 395 | 4 963 | 5 530 | 567 | 11 |
| 11. | Rahoitusvakausviraston hallintomaksut | 3 010 | 3 388 | 3 358 | -30 | -1 |
| 12. | Säteilytoimintavero | 2 569 | 2 630 | 2 833 | 203 | 8 |
| Yhteensä | 46 753 308 | 48 678 886 | 65 084 436 | 16 405 550 | 34 | |