Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto ja tutkimus
            62. Eräät valtionavut
       40. Luonnonvaratalous
       64. Metsähallitus

Talousarvioesitys 2023

20. Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.

01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 077 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin

2) enintään 800 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja

3) sisämarkkinaohjelman perustamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettaviin kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyviin menoihin

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

7) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

8) porovahinkolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettavat sisämarkkinaohjelman mukaiset kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Virasto vastaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtävistä (maksajavirastotehtävät). Ruokavirasto vastaa tehtäväalueensa tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä alue- ja paikallistason viranomaisten ohjauksesta. Ruokaviraston tehtävänä on hoitaa myös muut laissa säädetyt ja maa- ja metsätalousministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.

Ruokavirasto tukee pääluokkaperusteluissa sekä lukujen 30.10 ja 30.20 yhteisessä selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Ruokavirastolle vuodelle 2023 luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Viraston tunnusluvut

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Taloudellisuusindeksi (2019=100) 100,8 101 101,5
Tuottavuusindeksi (2019=100) 99,8 101 101,5

Ruokaviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet1)

  2021 toteutuma 2022 arvio 2023 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Maatalous 15 438 425 125 18 212 568 126 17 812 568 125
Maaseudun kehittäminen 7 535 1 556 67 8 816 1 638 68 7 916 1 638 67
Metsätalous 576 5 6 520 9 6 520 9 5
Elinkeinokala-, riista- ja porotalous 947 87 10 861 250 9 861 250 8
Elintarviketurvallisuus, josta                  
— valvonta 27 486 14 191 253 28 292 14 898 224 28 180 14 903 223
— laboratoriopalvelut ja riskinarviointi 9 732 466 117 10 583 389 115 10 683 389 114
Eläinten terveys ja hyvinvointi, josta                  
— valvonta 10 358 3 095 77 10 888 2 714 78 9 522 2 714 77
— laboratoriopalvelut ja riskinarviointi 12 796 945 143 12 235 1 131 126 12 535 1 131 125
Kasvintuotanto ja kasvinterveys, josta                  
— valvonta 8 097 3 362 85 8 296 3 384 76 8 196 3 384 75
—laboratoriopalvelut ja riskinarviointi 4 222 1 224 51 4 207 1 214 49 4 207 1 214 48
Tutkimustoiminta 1 186 569 10 1 470 626 15 1 470 626 14
FEAD vähävaraisten apu 4 283 4 090 5 125 125 2 120 120 1
ESR+ aineellinen apu - - - 170   2 170 - 4
Ulkoiset IT-palvelut 3 252 2 069 39 3 389 2 352 46 3 489 2 352 45
Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto 935 64 10 598 4 6 698 4 6
Yhteensä 106 843 32 148 998 108 662 29 302 948 106 379 29 302 937

1) Kustannukset ja tuotot eivät sisällä ulkoisen IT-asiantuntijapalveluiden osalta läpilaskutusta.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 113 294 108 662 106 379
Bruttotulot 31 911 29 302 29 302
Nettomenot 81 383 79 360 77 077
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 15 121    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 19 9421)    

1) Vuodelle 2022 siirtyneestä erästä on sidottu muun muassa tuottavuushankkeisiin ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintaan 9,7 milj. euroa.

Bruttomenot ovat yhteensä 106 379 000 euroa. Bruttotulot ovat yhteensä 29 302 000 euroa, tästä yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja on 950 000 euroa, maksullisen toiminnan tuloja 24 396 000 euroa ja muita tuloja 3 956 000 euroa.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 19 981 20 666 20 666
— muut tuotot 64 - -
Tuotot yhteensä 20 045 20 666 20 666
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 15 333 15 475 15 475
— osuus yhteiskustannuksista 8 210 5 191 5 191
Kustannukset yhteensä 23 543 20 666 20 666
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 498 - -
Kustannusvastaavuus, % 85 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 816 3 730 3 730
— muut tuotot 9 - -
Tuotot yhteensä 2 825 3 730 3 730
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 2 888 3 198 3 198
— osuus yhteiskustannuksista 654 1 532 1 532
Kustannukset yhteensä 3 542 4 730 4 730
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -717 -1 000 -1 000
Kustannusvastaavuus, % 80 79 79
       
Hintatuki 436 1 000 800
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 92 100 96

Elintarvikemarkkinalaissa (1121/2018) on säädetty elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja hyvien liiketapojen vastaisten käytäntöjen estämiseksi Ruokaviraston yhteydessä toimivasta elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistosta. Valtuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun toimiston toimintamenoihin varataan enintään 500 000 euroa.

Ruokavirasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa vähävaraisten rahaston teknisen avun osuus 120 000 euroa euroa ohjelmakauden sulkemisen hallinnoinnista ja toimeenpanosta johtuen.

Ruokavirasto toimii Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) vähävaraisimmille suunnatun aineellisen avun välittävänä toimielimenä, työ- ja elinkeinoministeriön toimiessa hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten aineellisen avun toimenpiteen toimeenpanoon Ruokavirastossa käytetään teknistä tukea. Teknisellä tuella katetaan maksukorttijärjestelmän laatimiseen ja toimintaan liittyviä kustannuksia. Toimeenpanoon tarvittaviin palkkauksiin (arvio 4 htv) liittyvä määrärahatarve katetaan osin teknisellä tuella ja osin toimintamenoista (arvio 170 000 euroa). Varsinaiseen aineelliseen apuun ja siihen liittyviin tuensaajien hallintokustannuksiin käytetään Euroopan sosiaalirahaston ohjelmarahoitusta momentilta 32.30.64, johon on budjetoitu 5 331 000 euroa. Tätä ei ole huomioitu Ruokaviraston bruttotuloissa eikä -menoissa.

Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 800 000 euroa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 sisämarkkinaohjelman tuella maksettavat kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Momentilla on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myönnettävän rahoituksen nettobudjetointi.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 1 295 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 (n+2) teknisen avun määränä sisältäen verkostopalvelut -yksikön osuuden. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu myös menoina ja tuloina Ruokaviraston CAP-suunnitelman 2023—2027 tekninen apu, joka on 3 900 000 euroa, jota saa käyttää Ruokavirastossa henkilöstökulujen lisäksi ostopalveluihin (tietojärjestelmä-, koulutus- ja viestintäkulut). Tarkempi rajaus käyttökohteista on teknisen avun vahvistetussa käyttösuunnitelmassa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 77 027 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 50 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
CAP27 -hanke (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -6 950
CAP27 -hanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 6 700
Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta 375
Eläintautien torjuntaa edistävä tiedotus, koulutus ja varautuminen sekä rekisterien kehittäminen (HO 2019) -250
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden luvan-, hyväksynnän- ja ilmoituksenvaraiset toiminnat ja rekisteröinnit (ILMO) (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 059
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden luvan-, hyväksynnän- ja ilmoituksenvaraiset toiminnat ja rekisteröinnit (ILMO) (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 456
Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -495
ESR+ aineellisen avun toimeenpano vuoden 2022 lisäyksen poisto -170
ESR+ aineellisen avun toimeenpano vuonna 2023 170
Etämyynnin valvonta 225
EU:n kasvinterveyssäädösten toimeenpanon rahoituksen muuttuminen osin kansallisesti rahoitetuksi 300
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -150
Ruokaviraston maksu-, raportointi- ja saatavien seurantajärjestelmän uudistaminen (SAMPO) (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -500
Ruokaviraston maksu-, raportointi- ja saatavien seurantajärjestelmän uudistaminen (SAMPO) (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 000
Siirto momentilta 30.01.23 83
Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa (SALLI) (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 418
Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa (SALLI) (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 418
Teknologiaympäristöjen uudistaminen -hanke (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -2 203
JTS-miljardin tuottavuussäästö -270
Matkustussäästö -400
Palkkausten tarkistukset 942
Toimistotilasäästö -87
Yhteensä -2 283

2023 talousarvio 77 077 000
2022 II lisätalousarvio 5 647 000
2022 talousarvio 79 360 000
2021 tilinpäätös 86 204 000

20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 929 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (76/2021) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

5) edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla maksetaan korvauksia eläinlääkärien eläintautilain (76/2021), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.

Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.

Määrärahasta on valtion osuutta 7 818 000 euroa ja EU-osuutta 111 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Eläinlääkintähuoltolain nojalla maksettavat korvaukset 4 400 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot 3 429 000
Kasvintuhoojien torjunta 100 000
Yhteensä 7 929 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 80 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 20 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Rabiesohjelman EU-rahoituksen väheneminen -19
Tilapäiset salmonellakorvaukset 2 000
Yhteensä 1 981

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 7 929 000
2022 talousarvio 5 948 000
2021 tilinpäätös 10 265 448

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 350 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2022 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.

Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan EU:n lainsäädännön perusteella ja sen asettamissa rajoissa. Kansallinen tuki on sovitettu yhteen EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) kanssa. Tuki turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukijärjestelmiä ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräät muut kansalliset tuet.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Määrärahaa voidaan käyttää myös sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on oikeutettu esimerkiksi valitusprosessiin liittyvien lainvoimaisten päätösten perusteella, mutta joihin osoitettu määräraha ei ole enää käytettävissä.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2021—2023 (milj. euroa)

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 323,1 323,0 346,0
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 17,2 17,2 17,2
   Pohjoinen tuki 300,3 300,1 323,1
   Muu kansallinen tuki 5,6 5,7 5,7

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukikauden vaihtumisesta johtuva muutos 19 800
Yhteensä 19 800

2023 talousarvio 350 000 000
2022 II lisätalousarvio 22 000 000
2022 talousarvio 330 200 000
2021 tilinpäätös 332 000 000

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 520 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisten suorien tukien maksamiseen sekä siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisten tukien maksamiseen

3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen

4) vuonna 2022 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission delegoitu asetus (EU) N:o 2022/127 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi, johon sisältyy ehdotus laiksi Euroopan unionin suorista viljelijätuista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. Momentilta on mahdollista maksaa myös vuonna 2022 ja ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjä EU-tulotukia ja EU-markkinatukia.

EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Aiemmat suorien tukien vaatimukset ns. täydentävät ehdot korvataan uudella ehdollisuusjärjestelmällä, joka sisältää ympäristöön, ilmastoon, kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä perusvaatimuksia. Aiempi viherryttämistuki korvataan uudella ekojärjestelmällä, jonka osuus on 16,5 % EU-tulotuesta. Uutena järjestelmänä on otettava käyttöön uudelleenjakotulotuki, jolla edistetään suorien tukien tasapainoisempaa jakautumista pienille ja keskisuurille tiloille.

Nuorten viljelijöiden tulotuen osuus on 2,5 % EU-tulotuesta. Tuotantosidonnaisen tulotuen osuus on 19,6 % EU:n suorien tukien enimmäismäärästä.

Momentilta maksettavan EU:n yksityisen varastoinnin tuen arvioidaan pysyvän vuoden 2022 tasolla.

Momentilta on mahdollisuus maksaa myös niitä Suomen velvoitteita, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 2022/127 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta kokonaan kansallisesti.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2023 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki, josta 519 400 000
— Perustulotuki 303 000 000
— Uudelleenjakotulotuki 15 600 000
— Ekojärjestelmätuki 86 000 000
— Nuorten viljelijöiden tulotuki 13 100 000
— Tuotantosidonnainen tulotuki 101 700 000
   
EU-markkinatuet (EU-yksityisen varastoinnin tuki) 1 200 000
Yhteensä 520 600 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos 1 900
Yhteensä 1 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 520 600 000
2022 II lisätalousarvio 6 870 000
2022 talousarvio 518 700 000
2021 tilinpäätös 514 118 454

42. Turvepeltojen ilmastotoimet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista turvepelloilla koskeviin kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin ja viestintään

2) ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista turvepelloilla toteuttavien toimenpiteiden ja tukien rahoitukseen

3) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään turvepelloilla toteutettaviin pohjaveden pinnan korotukseen liittyvien kosteikkojen ja kosteikkoviljelyn kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen. Määrärahalla voidaan myös vettää turvepeltoja pois maatalouskäytöstä. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää kosteikkoviljelyn arvoketjun edistämiseen. Toiminnalla luodaan pohja ja toimintamalli käytännön toimenpiteille, joilla voidaan hillitä turvepeltojen ilmastopäästöjä tai sopeutua ilmastonmuutokseen. Toimenpiteet ovat osa maatalouden huoltovarmuuspakettia ja vihreän siirtymän kokonaisuuteen sisällytettyä kosteikkoviljelytoimenpidettä.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kosteikkoviljelyn tukeminen (siirto momentilta 30.40.22) 30 000
Yhteensä 30 000

2023 talousarvio 30 000 000

43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 286 560 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien maaseuturahastosta maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien ympäristökorvausten sitoumusten ja sopimusten sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumusten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen

4) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2023 saa tehdä CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomeen kohdistuvia kokonaan uusia ympäristökorvausten sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2024 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 1 115 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi, johon sisältyy ehdotus laiksi eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista.

Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, neuvontakorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma).

Ympäristökorvaukset jaetaan ympäristösitoumuksiin ja ympäristösopimuksiin. Sitoumus on viisivuotinen. Ympäristökorvausten toimenpiteet on sovitettu yhteen suorien tukien ekojärjestelmiin, jotta järjestelmien toimenpiteet olisivat vaaditusti erilaisia. Kohdentaminen uudella kaudella on lohkokohtaista, ei alueellista. Luonnonmukaisen tuotannon sitoumus voi kattaa tilan kasvintuotannon ja kotieläintuotannon. Sitoumus on viisivuotinen. Toimenpide toteuttaa hallitusohjelman luomuohjelmaa sekä Pellolta pöytään -strategiaa. Neuvontatoimenpiteessä myönnetään korvaus tehdystä neuvontapalvelusta hyväksytyille neuvojille. Ei-tuotannollisina investointeina tuetaan kosteikkojen perustamista. Ei-tuotannollisten investointien edellytyksenä on ympäristökorvauksen mukaisen ympäristösopimuksen tekeminen investoinnin jälkeen kohteen hoidon varmistamiseksi.

Vuonna 2023 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 286 560 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on 123 221 000 euroa ja kansallista osuutta 163 339 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys1) Määräraha
Toimenpide EU valtio julkinen
yhteensä
2023 esitys
         
Ympäristökorvaukset 428,855 568,483 997,338 199,468
Luonnonmukainen tuotanto 163,662 216,948 380,610 76,122
Neuvonta 17,136 22,716 39,852 7,970
Ei-tuotannolliset investoinnit 6,450 8,550 15,000 3,000
Yhteensä 616,103 816,697 1 432,800 286,560

1) Rahoituskehys varmistuu, kun komissio on hyväksynyt Suomen CAP-suunnitelman.

Vuonna 2023 saa tehdä CAP-suunnitelmaan kohdistuvia uusia ympäristösitoumuksia ja -sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2024 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 810 000 000 euroa sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2024 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 305 000 000 euroa.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027 Yhteensä
vuodesta
2023
lähtien
             
Vuonna 2023 tehtävät sitoumukset ja sopimukset            
CAP-suunnitelma (EU-osuus 43 %), josta 245,590 245,590 245,590 245,590 245,590 1 227,950
  — ympäristökorvaukset 199,468 199,468 199,468 199,468 199,468 997,340
  — luonnonmukainen tuotanto 46,122 46,122 46,122 46,122 46,122 230,610
 ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset ja sopimukset1)            
  — luonnonmukainen tuotanto (EU osuus 42 %) 30,000 30,000 13,000 3,000 - 76,000
Menot yhteensä 275,590 275,590 258,590 248,590 245,590 1 303,950

1) Mukautettu CAP-suunnitelman sääntöihin

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) -43 206
Tukikauden vaihtumisesta johtuva muutos -20 630
Yhteensä -63 836

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 286 560 000
2022 talousarvio 350 396 000
2021 tilinpäätös 387 190 000

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 495 884 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä Suomen CAP-suunnitelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavien luonnonhaittakorvausten maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten maaseuturahastosta maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi, johon sisältyy ehdotus laiksi eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista.

Luonnonhaittakorvaukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Luonnonhaittakorvauksien tavoitteena on turvata maataloustuotannon jatkuminen pohjoisesta sijainnista aiheutuvista epäsuotuisista ilmasto-oloista huolimatta ja estää maatalousmaan hylkääminen viljelykäytöstä maksamalla korvausta näissä oloissa toimiville viljelijöille. Luonnonhaittakorvauksia voidaan maksaa EU:ssa epäsuotuisilla alueilla sijaitsevilla tiloille. Koko Suomi katsotaan epäsuotuisaksi alueeksi. Luonnonhaittakorvausten kotieläinkorotusta ei enää vuodesta 2023 lähtien makseta ja tilan korvauskelpoisen maatalousmaan pitää koko maassa olla vähintään 5 ha. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2023 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 495 884 000
— EU-osuus 76 885 000
— valtion osuus 101 917 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus 317 082 000

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys1) Määräraha
Toimenpide EU valtio kokonaan kansallinen julkinen
yhteensä
2023 esitys
           
Luonnonhaittakorvaukset 384,423 509,584 1 617,053 2 511,059 495,884

1) Rahoituskehys varmistuu, kun komissio on hyväksynyt Suomen CAP-suunnitelman.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukikauden vaihtumisesta johtuva muutos -22 510
Yhteensä -22 510

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 495 884 000
2022 II lisätalousarvio 119 000 000
2022 talousarvio 518 394 000
2021 tilinpäätös 617 764 000

46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin

5) kohtien 2)—4) tukien maksamiseen siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta.

Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 2021/2115) tarkoitettuun mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2115) perusteella.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuihin koulujakelujärjestelmään ja sen liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 100 %.

Momentilta on mahdollista maksaa myös päätösosan kohtien 2)—4) mukaisia tukia siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 nojalla.

Koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäverokustannukset, joita EU ei korvaa, on otettu huomioon momentilla 30.01.29.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, josta EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU 1144/2014) 2 200 000 2 200 000
Mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistäminen (EU 2021/2115) 400 000 200 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 2021/2115)1) 4 000 000 4 000 000
Koulujakelujärjestelmä (EU 1308/2013) 5 430 000 5 430 000
— josta koulujakelujärjestelmätuki 4 890 000 4 890 000
— josta liitännäis- ja tiedotustoimenpiteet 540 000 540 000
Yhteensä 12 030 000 11 830 000

1) Osa menoista katetaan siirtyvällä erällä

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 95 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin viisi prosenttia.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 11 030 000
2022 talousarvio 11 030 000
2021 tilinpäätös 10 910 000

47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 287 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista

3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi

4) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahalla tuetaan lisäksi luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luonnontuotealan kehittämistä. Lisäksi määrärahalla tuetaan ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

Ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 45 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 55 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elintarvikeattasea Pekingin suurlähetystöön (siirto momentille 24.01.01) -300
Elintarvikeattasea Soulin suurlähetystöön (siirto momentille 24.01.01) -300
Pro Pakuri Finland ry:n hanketoiminta, kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Ruokaviestinnän tehtävien järjestelyt (siirto momentilta 30.01.01) 82
Työtehoseuralle Ruoka Akatemia -hankkeen jatkaminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto -150
Uudelleenkohdennus -1 200
Yhteensä -1 968

2023 talousarvio 2 287 000
2022 talousarvio 4 255 000
2021 tilinpäätös 4 269 000

(48.) Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Peltorakenteen kehittäminen (HO 2019) 2 000
Peltorakenteen kehittäminen (HO 2019) määrärahan aikaistus vuodelle 2021 1 000
Tilusjärjestelyt peltorakenteen kehittämiseksi (HO 2019) (siirto momentilta 30.70.40) 1 300
Uudelleenkohdennus -5 000
Yhteensä -700

2022 II lisätalousarvio -700 000
2022 talousarvio 700 000
2021 tilinpäätös 1 000 000

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen

2) niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida odotettavissa olevien markkinahäiriöiden riskin vuoksi. Mikäli nämä menot ovat suuremmat kuin budjettisiirto, ne katetaan rahaston omasta pääomasta.


2023 talousarvio 400 000
2022 talousarvio 400 000
2021 tilinpäätös 400 000

62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja erikoistumiskoulutuksen ohjaukseen. Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FIHAIVE, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen 5 080 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille 87 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle 400 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FIHAIVE 300 000
Yhteensä 5 867 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Villisika-hanke: sikaruton leviämisen ennaltaehkäisy, kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Uudelleenkohdennus -530
Yhteensä -630

2023 talousarvio 5 867 000
2022 talousarvio 6 497 000
2021 tilinpäätös 6 117 000