Talousarvioesitys 2023
20. Palvelut valtioyhteisölle
Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.
Valtiokonttorin tehtävänä on toimia vastuualueelleen kuuluvien palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Valtiokonttori huolehtii valtion rahoitustoiminnoista, valtion keskuskirjanpidosta, laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjauksesta, analysointi- ja raportointipalveluista, valtion vahinkovakuutuksesta ja muista valtion maksamista korvauksista sekä valtionperinnöistä. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden, kumppanien ja valtiovarainministeriön kanssa.
Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa keskitettyjä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä muita hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja. Palkeilla voi olla myös muita erikseen säädettyjä tehtäviä. Palkeiden asiakkaita ovat valtion virastot, laitokset ja talousarvion ulkopuoliset rahastot. Asiakkaita voivat lisäksi olla eduskunta ja sen yhteydessä toimivat virastot, eduskunnan alaisuudessa ja valvonnassa toimivat yksiköt, valtion liikelaitokset sekä valtioenemmistöiset osakeyhtiöt, joiden julkisten palveluiden tuottamisesta säädetään lailla. Palkeiden rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluita. Näitä ovat esimerkiksi tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalvelut sekä näihin liittyvät infrastruktuuri- ja tukipalvelut.
Valtorin Turvallisuusverkkoliiketoiminta (TUVE-liiketoiminta) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluita, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset.
Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä.
- — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
- — Nykyaikaiset korvaus- ja muut kansalaispalvelut
- — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus.
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 35 811 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Velanhallinnan tulos | >0 | >0 | >0 |
| Kirjanpitoyksikköjen tiedot tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % | 100 | 100 | 100 |
| Kirjanpitoyksiköitä, joita huomautettu sisäisestä valvonnasta | <5 | <5 | |
| Taloushallinnon raportoitu työmäärä suhteessa virastojen kokonaishenkilötyövuosiin, % | 1,06 | 1,09 | 1,08 |
| Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 98 | 100 | 100 |
| Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 | 8,9 | 8,5 | 8,5 |
| Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv | 6 | 12 | 10 |
| Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % | 78 | 90 | 95 |
| Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen käytettävyys annetussa aikataulussa, % | |||
| — talousarviotiedot | 88 | 95—100 | 95—100 |
| — toteutumatiedot | 94 | 95—100 | 95—100 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 4,0 | 3,8 | 3,8 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 4,7 | 6,0 | 6,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 45 983 | 43 148 | 41 473 |
| Bruttotulot | 5 741 | 6 132 | 5 662 |
| Nettomenot | 40 242 | 37 016 | 35 811 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 598 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 748 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 5 213 | 5 570 | 5 225 |
| — muut tuotot | 43 | 23 | 57 |
| Tuotot yhteensä | 5 256 | 5 593 | 5 282 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 2 092 | 2 252 | 2 309 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 3 273 | 3 321 | 2 963 |
| Kustannukset yhteensä | 5 365 | 5 573 | 5 272 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -109 | 20 | 10 |
| Kustannusvastaavuus, % | 98 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tietojärjestelmäkehitys (v. 2022 rahoitus) | -2 600 |
| EU:n elvytysrahaston seurannan ja valvonnan tehtävät | 1 500 |
| Hyvinvointialueiden taloustietojen toimittamisen tehtävät | 128 |
| Hyvinvointialueille siirtyvien lainojen ja sopimusten hallinnointi | -500 |
| Kansalaispalvelujen laajennetut tehtävät | 300 |
| Kansallinen tulorekisteri | -118 |
| Kuntien automaattisen talousraportoinnin ylläpitokustannusten täsmentyminen (siirto momentilta 28.90.30) | 150 |
| Peppol-toiminnan perustaminen Suomeen | 350 |
| Vahinkolajien siirto vahingonkorvausjärjestelmään ja korvauskäsittelyn digitalisointi | -1 500 |
| Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (v. 2022) (siirto momentille 28.70.20) | -4 308 |
| Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (v. 2023) (siirto momentilta 28.70.20) | 3 909 |
| Velanhallinnan kehittäminen (kyber) | 1 340 |
| Whistle blowing -ilmoituskanava | -220 |
| Matkustussäästö | -21 |
| Palkkausten tarkistukset | 424 |
| Toimistotilasäästö | -39 |
| Yhteensä | -1 205 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 35 811 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 535 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 4 500 000 |
| 2022 talousarvio | 37 016 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 392 000 |
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.
Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.
| 2023 talousarvio | 600 000 |
| 2022 talousarvio | 600 000 |
| 2021 tilinpäätös | 13 549 |
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Huoltovarmuuspankin ylläpidosta aiheutuviin menoihin ja valtion maksuliikepankkien toimintojen auditointeihin.
Selvitysosa:Huoltovarmuuspankki mahdollistaa valtion maksuliikkeen jatkumisen tilanteissa, joissa valtion 1. Pankki ja 2. Pankki eivät pystyisi tuottamaan maksuliikepalveluita valtiolle.
| 2023 talousarvio | 1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 1 600 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 559 250 |
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Asiakastyytyväisyys | 3,7 | 3,8 | 3,8 |
| Ostolaskut, kpl/htv | 22 234 | 22 200 | 23 000 |
| Myyntilaskut, kpl/htv | 60 887 | 65 000 | 62 000 |
| Palkkalaskelmat, kpl/htv | 12 030 | 12 000 | 12 200 |
| Tarkastetut matka- ja kululaskut, kpl/htv | 12 150 | 12 400 | 12 500 |
| Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2019=100) | 103,5 | 100,9 | 100,9 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 7,7 | 8,5 | 8,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 57 529 | 59 719 | 60 811 |
| Bruttotulot | 58 957 | 57 719 | 58 811 |
| Nettomenot | -1 428 | 2 000 | 2 000 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 831 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 000 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 58 957 | 57 719 | 58 811 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 57 529 | 59 719 | 60 811 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 428 | -2 000 | -2 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 102 | 97 | 97 |
| 2023 talousarvio | 2 000 000 |
| 2022 talousarvio | 2 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | -1 258 591 |
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Yksikköhintojen kehitys, 2019 = 100 | 95 | 96 | 94 |
| Asiakkaan tyytyväisyys Valtorin palveluihin (päättäjät ja yhteyshenkilöt) - asteikko 1—5 | 2,6 | 3,1 | 3,3 |
| Asiakastyytyväisyys, käyttäjät - asteikko 1—5 | 3,3 | 3,4 | |
| Laajavaikutteisten häiriöiden määrä (kpl/kk) | 3,9 | 3 | 2,7 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 3,7 | 3,8 | 3,8 |
| Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro | 6,6 | 6,5 | 6 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 406 463 | 405 435 | 421 967 |
| Bruttotulot | 404 934 | 400 435 | 416 967 |
| Nettomenot | 1 529 | 5 000 | 5 000 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 529 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 000 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 404 934 | 400 435 | 416 967 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 406 463 | 405 435 | 421 967 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 529 | -5 000 | -5 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 99,6 | 99 | 99 |
| 2023 talousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 5 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 000 000 |
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.
Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.
| 2023 talousarvio | 15 000 000 |
| 2022 talousarvio | 15 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 15 000 000 |
11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää verkkomaksaminen-palvelun (Suomi.fi -maksut) kehittämiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan palvelutuotantoon, palveluntuottajien veloituksiin sekä palvelun hankinnasta, hallinnoinnista, käytöstä ja kehittämisestä aiheutuviin työ- ja muihin menoihin.
Selvitysosa:Suomi.fi -palvelun tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
| 2023 talousarvio | 500 000 |
| 2022 talousarvio | 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 500 000 |
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Senaatti-konsernin liikelaitoksille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:
Senaatti-kiinteistöt
- — Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.
- — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Edistää omalta osaltaan yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
- — Varautuu omassa toiminnassaan poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriöihin sekä tukee asiakkaita toimitilojen varautumisen tason nostamisessa.
- — Tuottaa ja ylläpitää valtion toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi.
- — Toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin.
Puolustuskiinteistöt
- — Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on tuottaa itse tai ostaa markkinoilta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan Puolustusvoimien suorituskykyä kaikissa turvallisuustilanteissa annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti.
- — Puolustuskiinteistöt edistää Puolustushallinnon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tehokkaan toimitilarakenteen aikaansaamiseksi.
- — Tuottaa ja ylläpitää Puolustusvoimien toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi. Osana Senaatti-konsernia Puolustuskiinteistöt mahdollistaa valtion toimitilakannan keskitetyn ja tehokkaan johtamisen.
- — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden järjestelmän kriisinsietokyky, huoltovarmuus ja energian omavaraisuus sekä taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Puolustuskiinteistöt tuottaa ympäristöpalveluita koko valtiokonsernille. Puolustuskiinteistöt edistää osana Senaatti-konsernia yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
Senaatti-konsernin liikelaitosten investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2023 enintään 700 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 700 milj. euroa.
Investoinnit kohdistuvat pääosin valtion tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen. Investointivaltuus ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
Senaatti-konsernin liikelaitokset oikeutetaan ottamaan vuoden 2023 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 500 milj. euroa.
Valtio saa luopua täysin omistamansa Maakuntien tilakeskus Oy:n osakkeiden omistuksesta vastikkeetta siten, että valtiolle kuitenkin jää vähintään yhden (1) kappaleen sisältävä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetussa laissa (616/2021) määritelty erilajinen osakesarja. Maakuntien tilakeskus Oy:n luovutettavaksi tarkoitetut osakkeet siirretään Senaatti-kiinteistöiltä valtiovarainministeriölle edelleen luovutettavaksi vastikkeetta hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle.
Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-konsernin liikelaitosten yhteenlasketuksi vuokrauksen (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 6 milj. euroa vuodelle 2023. Alustavan suunnitelman mukaan tulos muodostuu kokonaisuudessaan Senaatti-kiinteistöistä.
Vuonna 2023 Senaatti-konsernin liikelaitokset tulouttavat valtion talousarvioon yhteensä 48,8 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2022 voiton tuloutuksena. Vuoden 2023 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 13,5 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 35 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 0,3 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 500 milj. euroa.
Senaatti-konsernin maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisesta markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-konsernin ulkopuolisia epävarmuustekijöitä.
Valtuusehdotus koskee Senaatti-kiinteistöjen 100 % omistuksessa olevan tytäryhtiö Maakuntien tilakeskus Oy:n osakkeiden hallinnansiirtoa ja edelleenluovutusta valtiolta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 63 §:n mukaisesti valtio huolehtii hyvinvointialueesta annetun lain 21 §:ssä tarkoitetun valtakunnallisen toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksen perustamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Osaamiskeskuksen hyvinvointialueille luovutettavat osakkeet luovutetaan vastikkeetta 1.1.2023 mennessä. Hyvinvointialueiden omistukseen tulevat osaamiskeskuksen osakkeet jakautuvat hyvinvointialueiden kesken niiden asukasluvun mukaisessa suhteessa. Asukaslukuna otetaan huomioon hyvinvointialueisiin kuuluvien kuntien asukasluku 31.12.2021. HUS-yhtymän omistukseen tulee kolmasosa kunkin Uudenmaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin omistukseen tulevista osakkeista. Valtiolla on osaamiskeskuksessa yksi kappale yhtiöjärjestyksessä määriteltyjä erilajisia osakkeita, jotka antavat oikeuden estää yhtiöjärjestyksen muuttamisen ilman valtion suostumusta, vahvemman oikeuden päättää osakepääomasta ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen enimmäismääristä sekä oikeuden hallituksen jäsenen nimeämiseen. Maakuntien tilakeskus Oy:n oma pääoma per 31.12.2021 on noin 8,4 milj. euroa. Osakkeiden luovuttamisesta valtiolta päättää tarkemmin valtioneuvosto.
Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2023 (milj. euroa)
| Senaatti-kiinteistöt | 560 |
| Puolustuskiinteistöt | 140 |
| Yhteensä | 700 |
Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)
| Senaatti-kiinteistöt | Puolustuskiinteistöt | |||
| 2022 TA |
2023 TAE |
2022 TA |
2023 TAE |
|
| Liikevaihto, milj. euroa | 544 | 583 | 299 | 328 |
| — Suora vuokraus | 415 | 448 | 251 | 274 |
| — Edelleenvuokraus | 104 | 108 | 5 | 7 |
| — Palvelut | 25 | 28 | 44 | 47 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 37 | 40 | - | - |
| Vuokraustoiminnan käyttökate, milj. euroa | 169 | 185 | 89 | 96 |
| — % liikevaihdosta | 31 | 32 | 30 | 29 |
| Poistot (sis. arvonalentumiset) | 148 | 162 | 83 | 91 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 39 | 40 | 6 | 5 |
| — % liikevaihdosta | 7 | 7 | 2 | 2 |
| Tilikauden tulos, milj. euroa | 30 | 24 | 3 | - |
| — % liikevaihdosta | 6 | 4 | 1 | - |
| Taseen loppusumma | 5 101 | 5 428 | 1 304 | 1 354 |
| Kiinteistöjen myynnit, kauppahinnat, milj. euroa | 17 | 18 | - | - |
| Tuloutus valtion talousarvioon, milj. euroa | 35 | 35 | - | - |
| Investoinnit, milj. euroa | 560 | 560 | 140 | 140 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 1,0 | 0,9 | 0,6 | 0,4 |
| Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta, valtioasiakkaat | 0,2 | 0,0 | 0,4 | 0,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 58 | 54 | 61 | 59 |
| Henkilöstömäärä | 550 | 565 | 705 | 715 |
Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 ennakoitu |
2023 arvio |
|
| Tuloutus tulomomenteille | |||
| 12.28.99 Takausmaksut | 0,8 | 0,5 | 0,3 |
| 13.01.04 Korot valtion lainoista | 3,7 | 2,8 | 2,0 |
| 13.05.01 Voiton tuloutus | 35 | 35 | 35 |
| 15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille | 18,3 | 16,0 | 11,5 |
| Yhteensä | 57,8 | 54,3 | 48,8 |
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 talousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | — |