Talousarvioesitys 2023
8. Hallinnon kehittäminen
Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on varmistaa julkisten palveluiden laatu sekä parantaa julkisen hallinnon tuottavuutta ja sitä kautta osaltaan tukea julkisen talouden kestävyyttä. Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan koko maassa toteuttamalla julkisen hallinnon strategian lupausta yhteiskunnalle: ”Julkinen hallinto rakentaa tulevaisuuden kestävää arkea ja kaikissa tilanteissa toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa”.
8.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen
Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen
Tavoitteena on hallinnon selkeä rakenne sekä eri toimijoiden välistä poikkihallinnollista yhteistyötä tukeva ja toimintaympäristön muutoksia ennakoiva ohjaus- ja johtamisjärjestelmä. Valtion työtehtäviä organisoidaan hyödyntäen monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta.
Valtionhallinnon palveluiden lähtökohtana ovat kattavat sähköiset asiointipalvelut, joita käyntiasiointi täydentää. Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksessa valtion käyntiasiointia kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin ja lisätään virastojen yhteiskäyttöisten toimistotilojen osuutta. Toimijoiden yhteisellä käyntiasioinnin palveluverkolla mahdollistetaan nykyistä asiakaslähtöisempi, kustannustehokkaampi ja suunnitelmallisempi toiminta.
Vuonna 2023 jatketaan valtion palveluiden saatavuutta ja toimintojen sijoittamista koskevan valtakunnallisen suunnitelman toimeenpanoa. Tavoitteena on valtion toimintojen ja yksiköiden sijoittelu niin, että perusoikeudet turvataan ja valtion palvelut ovat kaikkien saatavilla koko maan kattavasti eri asiointikeinot ja eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden.
Johtamisen kehittämisen yleisenä tavoitteena on tukea julkisen hallinnon ja johtamisen uudistumista sekä Julkisen hallinnon strategian toteutumista. Kehittämisen konkreettisina tavoitteina on vahvistaa julkisen johtamisen kokonaisuutta yli sektorirajojen ja kykyä ennakoida ja hallita toimintaympäristön muutoksia, tukea johtajia onnistumaan tehtävissään sekä lisätä johtajien ammatillista kehittymistä ja liikkuvuutta eri tehtävissä. Tätä varten jatketaan useiden johtamisen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden ja valmennusohjelmien toteutusta.
Työ 2.0 Lab -kokeilua jatkamalla kasvatetaan valtion virastojen ja virkamiesten kyvykkyyttä rajat ylittävään, ilmiölähtöiseen työskentelyyn sekä fyysisen ja virtuaalisen työnteon yhdistävään hybridityöntekoon.
Valtionhallinnossa jatketaan tukea muutostilanteissa olevalle henkilöstölle. Erikseen budjetoitujen henkilöstömenojen momentilta voidaan edelleen maksaa virkasuhteen päättymisestä johtuvia korvauksia (erokorvaus) sekä valtion virkamieslain erityissäännöksen mahdollistamia enintään kahden vuoden määräaikaisen nimityksen aiheuttamia palkkausmenoja.
Valtiokonttori ja Palkeet tarjoavat valtioneuvostolle ja virastoasiakkaille analysointi- ja raportointipalvelua tietointensiivisten ongelmien ratkaisemiseksi. Valtiokonttorille esitetään tähän analysointi- ja raportointipalveluun 3 htv:ta, määrärahoissa 210 000 euroa. Samalla selvitetään valtionhallinnon tietojohtamisen tilaa ja toteutetaan tarvittavia toimenpiteitä tietojohtamisen toimintatapojen ja kulttuurin vahvistamiseksi valtionhallinnossa.
Valtion HR-toiminnan ja taloushallinnon kehittäminen
Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Vuonna 2023 jatketaan valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) merkittävää päivitystyötä ja valmistaudutaan Puolustusvoimien kehittämisvaiheessa olevan tuotannonohjausjärjestelmän (PVERP 2.0) integroimiseen Kieku-järjestelmään. Valtion talousarvion ja valtiontalouden kehyspäätösten valmistelua tukevan tietojärjestelmän kehittämisprojektia jatketaan ja myös valtion rekrytointipalvelu uusitaan. Hankinnoissa jatketaan tilauksesta–maksuun -prosessin ja siihen liittyvän Handi-palvelun kehittämistä, jotta laskujen käsittelyn automaatioastetta saataisiin nostettua. Palkeiden työn osuutta henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon prosesseissa pyritään lisäämään ja näin vahvistamaan henkilöstöhallinnon laatua, yhtenäisyyttä sekä tuottavuutta.
Osaamisen kehittämistä vahvistetaan tuomalla uusia sisältöjä koko valtionhallinnon kattavaan digitaaliseen eOppiva-oppimisympäristöön. Palvelulla on jo yli 55 000 käyttäjää ja tavoitteena on kasvattaa käyttäjämäärää edelleen. Valtion henkilöstöhallinnon kehittämistä jatketaan tavoitteena tehostaa HR-toimintoja 304 henkilötyövuodella vuoteen 2029 mennessä.
Valtion toimitilojen käytön tehostaminen
Uudistettujen valtion toimitila- ja kiinteistöstrategioiden toimeenpanoa jatketaan. Valtion kiinteistövarallisuutta tulee hallita ja hoitaa tehokkaalla, kestävällä ja valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla. Valtion toimitilastrategian mukaisesti tilatehokkuutta parannetaan vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tällä tavoitellaan parempia työsuorituksia, pienenevää hiilijalanjälkeä ja alempia vuokrakustannuksia. Keskeinen osa toimitilastrategiaa on valtion virastojen ja laitosten sekä koko julkisen sektorin toimitilojen yhteiskäytön lisääminen sekä monipaikkaisen ja ns. hybridityön tukeminen.
Senaatti-konsernin liikelaitokset jatkavat toimenpiteitä, joilla turvataan asiakkaille terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat. Valtion kiinteistöjen uudisrakentamiseen ja perusparannuksiin esitetään vuoden 2022 tapaan 700 milj. euron investointivaltuutta, mikä johtuu usean suuren hankkeen yhtäaikaisesta toteutuksesta. Senaatti-konsernin liikelaitokset panostavat lisäksi toimitilavarautumiseen yhteistyössä virastojen ja laitosten kanssa.
Valtion toimitiloihin kohdennetaan yhteensä 10 milj. euron säästö. Säästö painottuu erityisesti sellaisiin toimistotiloihin, joilla on arvioitu olevan mahdollisuuksia parantaa tilatehokkuutta.
Valtion hankintojen kehittäminen
Valtion hankintatoimen kehittämistä jatketaan hallitusohjelmassa olevien tavoitteiden toimeenpanemiseksi osana Vaikuttavat julkiset hankinnat (Hankinta-Suomi) -ohjelmaa. Ohjelman puitteissa julkaistun kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteena on edistää strategista johtamista, osaamista ja kyvykkyyksiä, tiedolla johtamista, markkinoiden toimivuutta, innovaatioita sekä taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä annetussa strategiassa ministeriöt sitoutuivat laatimaan hallinnonalalleen konkreettisen toimintasuunnitelman strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtiokonttori seuraa laadittujen toimintasuunnitelmien toteutumista. Ohjelmassa tuetaan myös kuntasektorin hankintayksiköitä koko julkisen sektorin yhteisen strategian tavoitteiden edistämiseksi.
Kansallista julkisten hankintojen ilmoitusalustaa HILMAa kehitetään edelleen siten, että se mahdollistaa paremman tiedon keräämisen ja analysoinnin hankintojen johtamiseksi sekä helpomman markkinoille pääsyn myös pk-yrityksille, jotta julkisiin kilpailutuksiin saadaan enemmän tarjouksia.
Tuottavuuden edistäminen
Osana julkisen hallinnon tuottavuushanketta lisätään myös valtionhallinnon tuottavuutta. Eri toimenpiteiden kautta arviolta saatavaa tuottavuuden kasvua vastaavasti jatketaan toimintamenojen 0,5 % vuosittaista vähentämistä perustuen hallinnonalakohtaisiin toimintamenoihin vähennettynä toimitilamenoilla. Oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloja sekä Tullin toimintamenoja koskee 0,3 % tavoite.
Valtiovarainministeriöön on perustettu myös kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä julkisen sektorin kustannusvaikuttavuudelle. Osaamiskeskus mm. edistää vaikuttavuuden mittaamista ja siihen perustuvaa ohjausta, tunnistaa kustannushyötyjä sekä skaalaa vaikuttaviksi todettuja toimenpiteitä valtakunnallisesti. Toiminta kohdentuu etupäässä suuriin meneillä oleviin palvelurakenteiden muutoksiin, kuten hyvinvointialueiden perustamiseen. Osaamiskeskustoiminta edistää hyvinvointialueiden sote-palvelujen, alueille muodostuvien merkittävien hankintaorganisaatioiden sekä tilankäytön uudelleenjärjestelytarpeiden kustannustehokkuutta.
8.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen
Suomen digitaalisen vision 2030 mukaisesti ”Rakennamme houkuttelevaa, kilpailukykyistä, kestävää ja hyvinvoivaa digitaalisesti kyvykästä Suomea”. Julkisen hallinnon digitalisaatiota edistetään mm. digitaalisen turvallisuuden kehittämisellä, valtion rekisteröimän digitaalisen henkilöllisyyden luomisella sekä tiedon laajalla avaamisella ja hyödyntämisellä. Lisäksi pyritään käynnistämään erilaisiin elämäntapahtumiin liittyvän asioinnin digitalisointi hyödyntäen automaatiota ja tekoälyä. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta. Suomea pyritään ohjaamaan kohti ennakointikykyistä, ihmiskeskeistä ja yhdenvertaista digitaalista yhteiskuntaa.
Vuonna 2023 parannetaan tietoturvaa ja tietosuojaa julkisen hallinnon kriittisillä alueilla sekä tehdään useita toimenpiteitä valtionhallinnon tietoturvan, kyberturvallisuuden ja varautumisen parantamiseksi. Näin vastataan keväällä 2022 muuttuneeseen kansainväliseen turvallisuustilanteeseen. Digitaalisen turvallisuuden periaatepäätöstä toimeenpanevassa Haukka-ohjelmassa edistetään v. 2023 erityisesti digiturvan yhteistoimintaa, kuntien ja hyvinvointialueiden digiturvaa sekä tietojärjestelmien ja digipalvelujen arviointia ja automaattista valvontaa. Uuden viranomaisviestintäpalvelun VIRVE 2.0:n kehittämistä jatketaan. Uusi ratkaisu mahdollistaa viranomaisten aikakriittisen viestinnän ja mm. kuvien, videon ja tiedostojen jakamisen turvallisuusviranomaisten kesken. Siten käyttäjät saavat ajantasaisemman tilannekuvan toimintaansa. Lisäksi parannetaan viranomaisverkon varavoimaratkaisuja. Virastojen normaalin rahoituksen ohella kyberturvallisuuteen liittyviin toimiin ehdotetaan kehyksen poikkeuslausekkeen puitteissa 59 milj. euroa vuodelle 2023.
Vuonna 2023 kehitetään edelleen henkilötunnusjärjestelmää ja valtion tuottamaa digitaalista henkilöllisyystodistusta. Toimenpiteillä mm. sujuvoitetaan ulkomaalaisten asiointia ja vähennetään henkilötunnuksen käyttöä tunnistamistilanteissa. EU:n eIDAS-asetusta toimeenpannaan kansallisesti ja valmistellaan digitaalista lompakkoa käyttöönotettavaksi Euroopan komission aikataulun mukaisesti.
Digitaalisia julkisia palveluja kansalaisille ja yrityksille lisätään, ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi tarjotaan digitukea sitä tarvitseville helpottamaan sähköisissä kanavissa asiointia. Vuonna 2023 laajennetaan sähköisen asioinnin valtuutuksen antamismahdollisuus digitaalisista palveluista myös käyntiasiointiin. Kansalaisten oikeusturvaa vahvistetaan digitaalisilla palveluilla sekä mahdollistamalla sähköinen vanhemmuuden tunnistaminen. Julkisen tiedon avaamista jatketaan, ja parannetaan tietovarantojen hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä. Automaattisen päätöksenteon sääntelyä toimeenpannaan. Vuonna 2023 jatkuu myös valtiovarainministeriön toteuttama Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuushanke ”Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla”.
8.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka
Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2023 n. 79 900 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat 5,1 mrd. euroa. Valtion sopimuskaudelle 1.3.2022—28.2.2024 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti v. 2022 palkkoja on tarkistettu 1.6.2022 lukien 2,00 prosentin yleiskorotuksella. Vuodelle 2022 sovitun korotuksen johdosta virastojen toimintamenomäärärahoja ehdotetaan lisättäväksi yhteensä n. 83 milj. eurolla. Syksyllä 2022 neuvoteltavan vuoden 2023 valtion palkkaratkaisun vaikutuksia määrärahoihin ei ole ennakoitu tässä talousarvioesityksessä.
Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä myös jatkossa hankkimaan palvelukseensa osaavaa henkilöstöä ja erityisesti päteviä johtajia sekä kannustamaan heitä ja kehittämään heidän osaamistaan. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteella, määräaikaisilla johtamistehtävillä ja suunnitelmallisella johtamisen kehittämisellä. Tavoitteena on, että valtio on yhtenäinen ja kilpailukykyinen työnantaja, henkilöstö on yhtenäinen voimavara ja valtion palveluja johdetaan ja uudistetaan rohkeasti ja vastuullisesti. Keskeistä johtamisessa ja viranomaistoiminnassa on korkea eettisyys sekä hallinnon toimintaan kohdistuvan laajan luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen.
Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointi on pysynyt hyvällä tasolla, kun asiaa tarkastellaan työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.
Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2020—2023
| Tunnusluku | 2020 | 2021 | 20221) | 20231) |
| Henkilöstön lukumäärä | 77 151 | 78 600 | 79 500 | 79 900 |
| Muutos edell. vuodesta, % | 2,4 | 1,9 | 1,1 | 0,5 |
| Henkilötyövuodet, lukumäärä | 74 960 | 76 084 | 77 948 | 78 679 |
| Muutos edell. vuodesta, % | 1,4 | 1,5 | 2,4 | 0,9 |
| Palkkasumma, milj. euroa | 3 854 | 4 004 | 4 174 | 4 248 |
| Työvoimakustannukset, milj. euroa | 4 628 | 4 802 | 5 009 | 5 098 |
| Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö | 4 184 | 4 205 | 4 290 | 4 325 |
| Palkkojen sivukulut, % | 50,6 | 50,4 | 51,8 | 52,0 |
| Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa | 4 857 | 4 881 | 5 025 | 5 2412) |
| Naisten osuus, % | 49,5 | 49,7 | 50,3 | 50,4 |
| Henkilöstön keski-ikä, vuotta | 46 | 46 | 45 | 45 |
1) Vuosien 2022 ja 2023 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon henkilöstömäärän muutoksen ennuste sekä valtion sopimusratkaisusta johtuvat muutokset.
2) Sisältää kertasuorituksen, joka korottaa tilapäisesti eläkemenoa v. 2023 enintään n. 50 milj. euroa. Kertasuoritus vähentää vuoden 2023 jälkeen valtion eläkemenoja n. 5 milj. euroa vuodessa.