Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan n. 80,5 mrd. euroa, mikä on n. 15,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla n. 14 mrd. eurolla.1) Tässä luvussa ei kuitenkaan ole huomioitu sitä, että n. 1,9 mrd. euroa hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta maksetaan jo joulukuussa 2022. Lisäksi vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa ei ollut vielä mukana Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi päätettyjä toimia. Näiden toimien kokoluokka on n. 2 mrd. euroa sekä v. 2022 että v. 2023.

Edellä mainitut tekijät huomioiden menojen kasvu v. 2023 on n. 2,5 mrd. euroa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vuoden 2023 menotasoa nostavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset. Lisäksi valtionvelan korkomenojen arvioidaan kasvavan vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden n. 1 mrd. eurolla yleisen korkotason kasvun myötä. Toisaalta budjettitalouden menot vähenevät v. 2023 mm., koska koronapandemiaan liittyvät menot pienenevät ja monet hallituksen päättämät määräaikaiset menolisäykset (mm. tulevaisuusinvestoinnit) päättyvät.

Hintatason muutos ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aiheuttama rakenteellinen muutos huomioiden hallinnonalojen määrärahat (kaikki muut menot pl. korkomenot) kasvavat noin puoli prosenttia vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vuodelle 2022 budjetoituun (ml. ensimmäinen ja toinen lisätalousarvio) menot laskevat tässä tarkastelussa kuitenkin yli 3,5 %, sillä vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa päätettiin n. 2 mrd. euron toimista Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.

Määrärahat pääluokittain vuosina 2021—20231)

    v. 2021
tilinpäätös
v. 2022
varsinainen
talousarvio
v. 2023
esitys
 
Muutos 2022—2023
Tunnus Pääluokka milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
21. Eduskunta 122 133 137 4 3
22. Tasavallan presidentti 18 27 40 13 49
23. Valtioneuvoston kanslia 998 223 232 9 4
24. Ulkoministeriön hallinnonala 1 349 1 321 1 318 -3 -0
25. Oikeusministeriön hallinnonala 1 062 1 039 1 077 38 4
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 762 1 585 2 274 689 43
27. Puolustusministeriön hallinnonala 4 346 5 102 6 103 1 002 20
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 19 857 21 422 34 171 12 748 60
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 7 397 7 474 7 693 219 3
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 951 2 745 2 653 -92 -3
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3 747 3 562 3 336 -227 -6
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 720 3 543 3 710 168 5
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 17 522 15 913 15 934 21 0
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 364 329 337 8 2
36. Valtionvelan korot 788 528 1 531 1 003 190
  Yhteensä 66 002 64 946 80 546 15 599 24

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Valtiontalouden kehysjärjestelmä perustuu vaalikauden ajaksi asetettavaan sitovaan, reaaliseen vaalikauden kokonaiskehykseen, johon tehdään vuosittain tarvittavat hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä rakennekorjaukset. Kehysjärjestelmä perustuu ex ante -tarkasteluun, eli se rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää.

Hallitusohjelmaan sisältyvän menosäännön tarkoituksena on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Tarkoituksena on varmistaa valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän n. 85 prosentille valtion talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.

Vaalikauden kehyksestä vuosille 2020—2023 päätettiin osana hallituksen ensimmäistä julkisen talouden suunnitelmaa 7.10.2019. Osana kevään 2021 puoliväliriihen ratkaisuja hallitus päätti korottaa vuoden 2023 kehystä 500 milj. eurolla. Vuoden 2023 kehyskorotustarvetta pienensi se, että kehysmenoja päätettiin tuolloin uudelleenkohdentaa pysyvästi 370 milj. eurolla vuodesta 2023 alkaen.

Vakavassa ja merkittävästi muuttuneessa koko Eurooppaa koskettavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa hallitus teki kevään julkisen talouden suunnitelman yhteydessä seuraavan kehyspoikkeuksen:

  • — Tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, kyberturvallisuuden välttämättömät menolisäykset katetaan kehyksen ulkopuolisina.
  • — Samoin Ukrainaan annettu apu, sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen ja sotaan liittyvien pakotteiden välittömät vaikutukset valtion toiminnalle katetaan kehyksen ulkopuolisina.
  • — Kehyksen ulkopuolisina rahoitetaan myös vuosien 2022—2023 määräaikaisia huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä toimia, erityisesti investointeja, jotka samanaikaisesti sekä lisäävät kotimaista energiantuotantoa että tukevat uuden fossiilista energiaa korvaavan teknologian hyödyntämistä. Samoin näihin rinnastettavat äkillisen energiahintojen nousun takia tehtävät vuoden 2022 yksittäiset toimet sopeutumisen siirtymäajalla katetaan kehyksen ulkopuolelta.
  • — Myös Euroopan unionin tasolla kiinnitetään huomiota Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuviin toimiin Ukrainan tukemiseksi ja sotaa pakenevien pakolaisten auttamiseksi sekä muihin sodasta aiheutuviin seurauksiin. Samoin energian hinnan nousu herättää huolta unionin tasolla. Kansallisia toimia toteutetaan ottaen huomioon myös unionin tason linjaukset ja toimet.

Edellä mainittu poikkeuslauseke otetaan huomioon kehystason rakennekorjauksena, eli vaalikauden kehystä nostetaan menoja vastaavasti, jolloin ao. menot tulevat katettua kehyksen ulkopuolisena. Rakennekorjaus on 2 048 milj. euroa vuotta 2023 koskien: kyberturvallisuus 59 milj. euroa, rajaturvallisuus ja maanpuolustus 999 milj. euroa, maahanmuuton kokonaisuus 714 milj. euroa, huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja vihreää siirtymää tukevat toimet 231 milj. euroa, huoltovarmuus 10 milj. euroa, energiahintojen nousun takia tehtävät toimet 15 milj. euroa ja Ukrainaan annettu apu 20 milj. euroa. Poikkeuslausekkeen piiriin kuuluvista menoista pieni osa on jo valmiiksi kehyksen ulkopuolisia menoja (maahanmuuttokokonaisuuteen sisältyvät asumistuen ja perustoimeentulotuen tarvearvioiden muutokset, yhteensä 77 milj. euroa). Tästä syystä kehyksen rakennekorjaus on pienempi kuin poikkeuslausekkeen piiriin kuuluvien menojen kokonaismäärä (2 125 milj. euroa vuotta 2023 koskien).

Rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uuden parlamentaarisesti linjatun rahoitusmallin mukaisesti em. menot siirretään rahoituslähteestä riippumatta ja hallitusohjelmassa linjatusta kehyssäännöstä poiketen kehykseen kuuluvaksi menoksi vuodesta 2023 lukien. Vaalikauden kehystä korotettiin keväällä 2022 koko tason osalta, ei vain rahapelituotoilla nykyisin rahoitettavilta osin.

Koronaan liittyvät välittömät ns. terveysturvallisuuden kustannukset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina edelleen v. 2023. Näitä määrärahoja sisältyy talousarvioesitykseen 40 milj. euroa, lähinnä covid-19-rokotteiden hankintaan.

Kevään 2022 julkisen talouden suunnitelmassa vuoden 2023 menokehys muutettiin vuoden 2023 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta vuoden 2023 kehysmenojen hintakorjausta korotetaan nettomääräisesti yhteensä 921 milj. eurolla.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2023
   
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2022:  
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, hyvinvointialueiden rahoitus, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut) 666,8
   Sopimusperusteisesti indeksoitavat menot (Puolustusvoimien menojen indeksitarkistus, valtion palkkojen sopimusratkaisu 2022—2024) 13,0
   Muut kehykseen kuuluvat menot 241,1
Yhteensä 920,9

Kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka laskevat vuoden 2023 kehystasoa 541 milj. euroa. Kevään 2022 julkisen talouden suunnitelman jälkeen tehdyt rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2022 2023
       
LTAE II 2022      
23.01.01 Ajoitusmuutos ICT-hankkeissa. 0,9 -0,3
27.10.18 Ajoitusmuutos PVKEH 2021 -tilausvaltuuden maksatuksissa. -77,4 35,4
27.10.18 Ajoitusmuutos PVKEH 2022 -tilausvaltuuden maksatuksissa. -8,9 3,9
28.89.31 Hyvinvointialueiden joulukuun 2022 rahoituserän korjaus (ajoitusmuutos). 979,9 -979,9
TAE 2023      
24.30.66 Kehitysyhteistyön yhteishankkeet. Läpivirtauserä, vastaava tulo momentilla 12.24.99.   2,9
27.10.19 Hankintapäätöksen mukainen muutos monitoimihävittäjien maksuprofiiliin.   12,5
27.10.19 Monitoimihävittäjähankinnan valuuttakurssimenot käsitellään kehysneutraalisti vaalikauden kehykseen hankkeelle varatun rahoituksen puitteissa. Vaalikauden kehykseen varattua rahoitusta on aiemmin (JTS 2023—2026, LTAE II 2022) alennettu hävittäjähankinnan maksuprofiilin tarkentumisesta johtuen.   271,2
28.50.15 Eläkemomentilta on maksettu korvausta Kevalle liittyen ennen 1.1.1987 tapahtuneisiin toimintojen siirtoihin valtiolta kunnille. Jäljellä olevat korvaukset maksetaan lopullisena kertasuorituksena, ja tämä tekninen muutos käsitellään kehyksen kannalta neutraalisti.   50,3
31.10.30 Ajoitusmuutos liittyen Vihdintien pikaraitiotien rakentamiseen.   10,0
32.30.33 Vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa peruutetun turveyrittäjien tuen uudelleenbudjetointi.   30,6
32.30.42 Brexit-mukautusvaraus. Läpivirtauserä, Suomi saa vastaavan tulon jälkikäteen EU:lta.   9,0
33.10.54 Lämmitysnormin 57 % korotus. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla.   -2,3
33.10.57, 33.20.52 Kuntoutusrahaetuuksien ja osasairauspäivärahan kehittämisehdotusten vaikutus. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla.   0,4
33.10.57 Toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosan korotus (10 %). Perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla.   -18,0
33.20.52 Työttömyysturvan lapsikorotus, laskettu 20 % korotuksella. Perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla.   -20,0
35.10.20 Vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa peruutetun hylkymäärärahan uudelleenbudjetointi.   1,3
35.10.20 Hituran kaivoksen ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvä uudelleenbudjetointi. -2,0 2,0
  Turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen liittyvä kehyspoikkeus, muutos kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna.   50,2
  Yhteensä 892,6 -541,0

Jakamaton varaus

Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2023 kehystaso on 69 315 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 68 832 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2023 jakamaton varaus on 383 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2023 on kehyksessä varattu 100 milj. euroa lisätalousarvioita varten.

Vaalikauden kehys vuodelle 2023, milj. euroa

  2023
   
Kehyspäätös 13.4.2022 68 936
Hinta- ja kustannustasotarkistukset 921
Rakenteelliset tarkistukset -541
Tarkistettu kehystaso 69 315

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot eli työttömyysturvan, asumistuen, perustoimeentulotuen sekä palkkaturvan menot. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin siltä osin, kuin niiden perusteisiin tehdään muutoksia. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan n. 11,7 mrd. euroa, mikä on n. 0,4 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Kehysten ulkopuoliset menot alenevat merkittävästi kahden teknisluontoisen seikan vuoksi. Ensinnä rakenteellisen muutoksen vuoksi aiemmin rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitetut n. 700 milj. euron menot siirretään menokehyksen piiriin. Toiseksi kehyksen ulkopuoliset verokompensaatiot kunnille alenevat n. 450 milj. euroa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvistä rahoitussiirroista johtuen.

Kehysten ulkopuolisia menoja kasvattaa merkittävästi valtionvelan korkomenojen kasvu. Korkomenojen arvioidaan kasvavan vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden n. 1 mrd. eurolla yleisen korkotason kasvun myötä. Muutoin kehyksen ulkopuolisista menoista alenevat selvästi työttömyyteen ja koronaviruspandemiaan liittyvät menot sekä finanssisijoitukset.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2023 esitys
   
Suhdanneluonteiset menot 4 730
Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille 286
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 880
Korkomenot 1 531
Finanssisijoitukset 351
Tekniset läpivirtauserät 341
Arvonlisäveromäärärahat 1 950
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon 576
Poikkeusolojen vaikutukset 29
Koronavirustilanteen terveysturvallisuus 40
Yhteensä 11 714

5.2. Määrärahat hallinnonaloittain

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset

Venäjän Ukrainassa aloittamaan hyökkäyssotaan liittyen ehdotetaan vuodelle 2023 yhteensä n. 2,1 mrd. euron määrärahoja vuoden 2022 tapaan. Hallitus linjasi määrärahoista pääosin jo huhtikuussa 2022 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä ja teki niiden osalta kehyspoikkeuksen. Poikkeuslausekkeen mukaiset menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina (ks. luku 5.1).

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena, mikä edellyttää toimenpiteitä puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Tähän perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä n. 788 milj. euron määrärahaa (pl. arvonlisäveromenot). Määrärahasta Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan n. 129 milj. euroa ja materiaalihankintoihin n. 656 milj. euroa. Resurssilisäykseen sisältyy aiemmin keväällä 2021 linjattujen 35 milj. euron suuruisten säästöjen peruminen puolustusministeriön hallinnonalan osalta.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 48 milj. euroa kriisinsietokyvyn ja keskeisten suorituskykyjen kehittämiseen sekä 163 milj. euroa uusien valvontalentokoneiden hankintaan.

Kyberturvallisuusuhkiin varautumisen parantamiseksi ehdotetaan yhteensä n. 59 milj. euroa. Ehdotukset kohdistuvat usealle hallinnonalalle ja lukuisille eri virastoille.

Huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja puhtaita teknologioita koskevaan kokonaisuuteen ehdotetaan n. 241 milj. euron määrärahoja. Tällaisia toimia ovat mm. maaseutuyritysten energiainvestoinnit (biokaasu), kosteikkoviljelyn tukeminen, vetyhankkeet, energiatuki, sähköautojen latausinfran tuki taloyhtiöille sekä avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi ja muihin lämmitysmuotoihin siirtymiseksi. Yksityistieavustuksilla pyritään puolestaan varmistamaan kotimaisen puun saatavuus. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy yhteensä 225 milj. euroa valtuuksia vuodelle 2023 energiatuen, vetyhankkeiden ja akkustrategian osalta. Näistä valtuuksista aiheutuu määrärahavaikutuksia useammalle vuodelle.

Vuoden 2022 energiahintojen nousun takia tehtyjen toimien määrärahavaikutuksiin vuodelle 2023 ehdotetaan n. 15 milj. euroa. Kyse on 1.8.2022 tehdyn ylimääräisen indeksikorotuksen vaikutuksesta opintotukimenoihin, sekä määräaikaisista tarkistuksista sairausvakuutuksesta maksettaviin matkakorvauksiin polttoaineen hinnan nousun johdosta.

Suomessa on 4.9.2022 mennessä jätetty 38 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Maahanmuuton menoihin ehdotetaan poikkeuslausekkeen puitteissa n. 791 milj. euroa. Määrärahaa varataan mm. vastaanoton menoihin, asiakkaille maksettaviin tukiin, Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin, kotoutumiskorvauksiin sekä perusopetukseen, valmistavaan opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Lisäksi määrärahaa ehdotetaan mm. kotoutumiskoulutukseen, etuusmenoihin sekä oikeusministeriölle turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja perheenyhdistämisen menoihin. Em. menoihin liittyy suurta epävarmuutta. Määrärahatarve on riippuvainen mm. tulijoiden toteutuvasta lukumäärästä ja heidän työllistymisestään. Vaikutusta on myös sillä, kuinka moni tilapäistä suojelua saava hakee ja saa kotikunnan sen tullessa mahdolliseksi. Määrärahatarve perustuu arvioon, jonka mukaan v. 2022 jätettäisiin 48 000 tilapäisen suojelun hakemusta ja v. 2023 jätettäisiin 30 000 hakemusta. Arviota tarkennetaan tarvittaessa.

Ukrainalle annettavaan tukeen ehdotetaan 30 milj. euroa, josta 10 milj. euroa katettaisiin ulkoministeriön hallinnonalan olemassa olevilla määrärahoilla.

Toimet ostovoiman tukemiseksi poikkeuksellisen inflaation oloissa

Talousarvioesitys sisältää useita toimenpiteitä, joilla tuettaisiin kansalaisten ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi. Varhaiskasvatusmaksuja ehdotetaan alennettavaksi pysyvästi 70 milj. eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään ehdotetaan 100 euron korotusta. Molempien toimien vaikutukset kunnille kompensoitaisiin yhteisöveron jako-osuuden kautta.

Työttömyysturvan lapsikorotukseen ehdotetaan 20 prosentin sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta vuoden 2023 ajaksi. Opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen 5 euron nostoa kuukaudessa vuoden 2023 ajaksi. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin varataan yhteensä n. 49 milj. euroa. Ehdotuksen mukaan lääkekattoon ei v. 2023 tehdä indeksikorotusta, mikä lisää valtion menoja n. 8,7 milj. eurolla.

Henkilökuljetusten arvonlisävero ehdotetaan laskettavaksi nollaan tammi—huhtikuulle 2023. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 52 milj. eurolla.

Toimet sähkön korkean hinnan vaikutusten lievittämiseksi

Sähkön korkean hinnan vaikutusten lieventämiseksi ehdotetaan, että sähkön arvonlisäverokantaa alennettaisiin 10 prosenttiin joulu—huhtikuulta. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 209 milj. euroa. Lisäksi ehdotetaan, että tuloverotuksessa otettaisiin käyttöön kotitalousvähennykseen liitettävä määräaikainen sähkövähennys. Tämän toimen vaikutus verotuottoon (kaikki veronsaajat) on arviolta 300 milj. euroa.

Myös yleisen asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin ehdotetaan muutoksia. Eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormia korotetaan 1.1.2023 alkaen nykysääntelyn mukaisesti. Energianhinnan nousun vuoksi arvio korotustarpeesta on 57 %. Vastaavalla prosentilla korotetaan yleisen asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 1.1.2023 alkaen. Arvio lisäkustannuksista vuodelle 2023 on yhteensä n. 6,3 milj. euroa.

Itäisen Suomen elinvoiman vahvistaminen

Talousarvioesityksessä ehdotetaan kaikkiaan n. 56 milj. euron määrärahalisäyksiä itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.

Karjalan radan parantamishankkeeseen ehdotetaan 31,1 milj. euroa osana perusväylänpidon rahoitusta. Lisäksi alueellista kuljetustukea ehdotetaan laajennettavaksi.

Osaajapulaan vastaamiseksi sekä osaamis- ja koulutustason nostamiseksi itäisen Suomen korkeakouluihin ehdotetaan lisättäväksi opiskelijapaikkoja vetovoima-aloille. Lisäksi tutkimusinfrastruktuuria ehdotetaan vahvistettavaksi mm. tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisättävällä rahoituksella. Edellä mainittuihin kokonaisuuksiin ehdotetaan yhteensä 10 milj. euroa. Lisäksi nuorisotoiminnan tukemiseksi ehdotetaan 1 milj. euroa.

Osatyökykyisten osallistumista työmarkkinoille helpotetaan laajentamalla tänä vuonna toimintansa aloittaneen Työkanava Oy:n toimintaa itäiseen Suomeen. Tarkoitukseen ehdotetaan 5 milj. euron pääomitusta.

Matkailun edistämiseen panostetaan mm. luonto- ja retkeilymatkailun edellytyksiä ja palveluita parantamalla. Esimerkiksi retkeilyalueiden ja kalastusmatkailun edistämiseen ehdotetaan 2 milj. euroa sekä luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen 2 milj. euroa. Määrärahoilla tuetaan useita hankkeita eri puolilla itäistä Suomea. Visit Finland -hankkeeseen varataan 2 milj. euroa Suomen maakuvan vahvistamiseen ja markkinointiin. Lisäksi Visit Saimaa -hankkeelle ehdotetaan jatkorahoitusta 0,5 milj. euroa EU:n aluekehitysvaroista.

Kutilan kanavan hankkeeseen ehdotetaan 12,5 milj. euron investointivaltuutta.

Yritysten kehittämishankkeiden valtuuteen ehdotetaan 3 milj. euron korotusta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella toimivien pk-yritysten hankkeisiin. Etelä-Karjalalla ja Kymenlaaksolla on tällä hetkellä muita itäisen Suomen alueita selvästi vähäisemmät yritysten kehittämiseen osoitetut määrärahat.

Osaavan työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä tukevat toimet

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi ehdotetaan useita eri toimia. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työskentelevän poikkihallinnollisen työryhmän työhön ja sen ehdottamiin toimenpiteisiin ehdotetaan yhteensä 2 milj. euroa.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin ehdotetaan n. 10,8 milj. euron lisäystä. Määrärahalla on tarkoitus kouluttaa 1 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023—2025. Valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen ehdotetaan 7,8 milj. euron lisäystä, jonka avulla on tarkoitus kouluttaa 1 000 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023—2025.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan myös 5,5 milj. euron lisäystä ukrainalaisille kohdennettaviin koulutuksiin.

Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin liittyviin harjoittelukorvauksiin ehdotetaan 12 milj. euroa. Jatkossa harjoittelukorvaukset maksettaisiin valtion varoista laskennallisin perustein harjoittelun järjestäjille, kun aiemmin maksajina ovat olleet ammattikorkeakoulut. Hyvinvointialueiden taloutta käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 9. Hyvinvointialueiden talous.

Ukrainasta sotaa paenneiden työllistymisen edellytyksiä parannetaan siten, että tilapäistä suojelua tai muuta oleskelulupaa hakeneet voisivat siirtyä työllisyyden kuntakokeilujen piiriin ennen kotikuntaoikeuden saamista.

Lisäksi hallitus on jo aiemmin päättänyt työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta arviolta 110 milj. eurolla. Em. kokonaisuuteen liittyy mm. opiskelijan omien tulorajojen korottaminen 50 prosentilla pysyvästi 1.1.2023 lukien2) sekä 100 prosentin palkkatuen käytön rajoittaminen suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta 1.1.2023 lukien3).

Talousarvioesitykseen sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelman investoinnit

EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen hyödyntämiseksi Suomi toimitti 27.5.2021 Euroopan komissiolle kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP), joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Komissio antoi 14.10.2021 arvionsa Suomen suunnitelmasta ja täytäntöönpanopäätös hyväksyttiin EU-neuvostossa lokakuussa 2021. Suomen toimittamassa suunnitelmassa investointiehdotusten yhteissumma oli yhteensä 2,084 mrd. euroa, minkä lisäksi myöhemmin toimitettiin komissiolle 10 milj. euron lisäys suunnitelmaan valvonta- ja tarkastuskustannuksiin liittyen.

Kesäkuussa 2022 Suomen lopullinen saanto EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista ilmoitettiin. Suomen saanto pieneni 1,823 mrd. euroon, koska Suomen talous on kehittynyt ennustettua paremmin. Kestävän kasvun ministerityöryhmä linjasi kesäkuussa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivittämisestä siten, että se vastaa Suomen lopullista saantoa ja säilyttäen vihreän siirtymän 50 % ja digitaalisen muutoksen 20 % osuudet. Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta jätettiin pois mm. tuki öljylämmityksestä luopumiselle sekä sähköautojen yksityisen latausinfran tuki, joihin liittyvää kansallista rahoitusta ehdotetaan toisaalta lisättävän. Lisäksi supistettiin suunnitelman n. 20 muun investoinnin kokoa.

Suomessa elpymis- ja palautumissuunnitelman päivityksen hyväksyy valtioneuvosto. Sen jälkeen komissio arvioi suunnitelman päivityksen, ja lopullisesti päivityksen hyväksyy EU:n neuvosto. Maksatukset EU:sta Suomen valtiolle tulevat perustumaan kansallisen suunnitelman etenemiseen ja siinä esitettyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman avustukset ajoittuvat etenkin vuosille 2022 ja 2023. Talousarvioesitykseen sisältyy 574 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä menoja. Summassa on huomioitu ministerityöryhmän tekemät linjaukset avustusten vähenemisestä. Tuloarvio EU:lta saatavien maksatusten osalta on 391 milj. euroa v. 2023.

Rahapelitoiminnan tuotot

Rahapelitoiminnan tuoton alenemista ehdotetaan kompensoitavaksi edunsaajille kaikkiaan 343 milj. eurolla.4) Kompensaation jälkeen rahoitustaso on n. 990 milj. euroa. Tämän lisäksi kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoitukseen kohdistetaan yhteensä 8,9 milj. euron kertaluonteinen lisäys rahoituksen säilyttämiseksi vuoden 2022 talousarvion tasolla. Vuodesta 2024 alkaen on parlamentaarisesti linjatun mukaisesti tarkoituksena katkaista Veikkaus Oy:n tulouttaman tuoton ja valtionavustusministeriöiden (OKM, STM, MMM) arpajaislaissa säädettyjen käyttötarkoitusten välinen yhteys.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 232 milj. euroa, joka on 9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Muutos edelliseen vuoteen johtuu lähinnä valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotettavista lisäyksistä.

Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 145 milj. euroa, missä on lisäystä 12 milj. euroa vuoteen 2022 nähden. Lisäys johtuu valtioneuvoston juhlahuoneiston (Smolna) peruskorjauksen jälkeisestä vuokrasta (2,1 milj. euroa), valtioneuvoston kokonaisjohtamisen vahvistamisesta (1,0 milj. euroa), kyberturvallisuuskokonaisuudesta (4,7 milj. euroa), valtioneuvoston käännöspalveluiden vahvistamisesta (0,4 milj. euroa), valtioneuvoston ICT-investointi- ja kustannustason tarkistamisesta (1,0 milj. euroa) sekä lainsäädännön arviointineuvoston vahvistamisesta (0,1 milj. euroa). Valtioneuvoston perustietotekniikan yhtenäistämiseen ehdotetaan 3,8 milj. euron lisäystä.

Valtioneuvoston kanslia ehdottaa pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti kuurojen totuus- ja sovintoprosessin toteuttamiseen 0,4 milj. euron määrärahaa.

Ilmoittajansuojasääntelyn täytäntöönpanoa varten Oikeuskanslerinvirastolle ehdotetaan uusien tehtävien hoitamista varten 0,5 milj. euron (5 htv) lisämäärärahaa.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle ehdotetaan 1,9 milj. euroa, jossa on lisäystä 0,1 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,3 mrd. euroa. Vähennystä vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon on 3 milj. euroa. EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta kohdennetaan hallinnonalalle 1 milj. euroa v. 2023. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 21 %, kriisinhallinnan 5 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 65 % ja muiden menojen 8 %.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 256 milj. euroa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, aktiiviseen vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja tehokkaaseen monenkeskiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vahvistamiseen perustuvaan yhteistyöhön.

Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon sekä tehokkaaseen kahden- ja monenväliseen diplomatiaan eri tasoilla. Suomi toimii mm. Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana v. 2021—2023, YK:n ihmisoikeusneuvostossa v. 2022—2024 sekä valmistautuu Etyj-puheenjohtajuuteen v. 2025.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan Virtual Finland -palvelualustaa.

Kriisinhallinta

Ulkoministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen menoista on 50,7 milj. euroa, joka on 2,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 19,2 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2023 olevan enimmillään 400 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2023 n. 140 asiantuntijaa.

Rauhanvälitykseen ehdotetaan 1,9 milj. euroa, joka on 2,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa hallitusohjelman määräaikaisten lisäysten poistuessa. Toimintaa suunnataan erillishankkeiden rahoittamisesta aktiivisempaan vaikuttamiseen rauhantilan edistämiseksi.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,2 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen arvioidaan olevan v. 2023 n. 0,42 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 713 milj. euroa ja 397 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2023 jälkeisille vuosille. Määrärahoista 2,9 milj. euroa liittyy kehitysyhteistyön yhteistoimintahankkeisiin. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja laina- ja investointimuotoiseen kehitysyhteistyöhön n. 130 milj. euroa.

Ukrainaan annettavaan tukeen ehdotetaan 30 milj. euron lisärahoitusta, josta 10 milj. euroa katettaisiin kehitysyhteistyön olemassa olevilla määrärahoilla.

Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan n. 104 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 3 milj. euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,1 mrd. euroa, mikä vastaa likimain vuoden 2022 varsinaisen talousarvion tasoa. Pääluokan määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on n. 80 %.

Hallitusohjelman toteuttamiseksi ehdotetaan seksuaalirikoslainsäädännön uudistukseen n. 1,9 milj. euroa, lähestymiskiellon tehostamiseen n. 0,5 milj. euroa ja lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn n. 0,6 milj. euroa.

Oikeudenhoidon turvaamiseen ehdotetaan 12 milj. euron lisäystä jakautuen oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille. Hallinto-oikeuksien ympäristö-, maankäyttö- ja rakennusasioiden käsittelyaikojen lyhentämiseen ehdotetaan 3 milj. euroa. Toimintansa aloittaviin hyvinvointialueisiin liittyen tuomioistuimien määrärahoihin ehdotetaan 2,5 milj. euroa. Tietosuojavaltuutetun resursseihin ehdotetaan n. 0,9 milj. euron lisäystä. Valtioneuvoston lainvalmistelun laadun ja jatkuvuuden varmistamiseksi ehdotetaan 1,0 milj. euron lisäystä. Saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen tarkoitettuihin määrärahoihin ehdotetaan 0,5 milj. euroa lisäystä.

Osana maahanmuuttokokonaisuutta turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseksi tuomioistuimille ehdotetaan 4,1 milj. euroa, joka kohdistuu tuomioistuimille, oikeusaputoimistoille ja yksityisten oikeusavustajien korvauksiin.

Vaalien toimittamiseen ehdotetaan 8,5 milj. euron lisäystä. Vuonna 2023 toimitetaan eduskuntavaalit ja saamelaiskäräjävaalit. Lisäksi vaalitietojärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan osana kyberturvallisuuden kokonaisuutta n. 3,3 milj. euroa.

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 2,27 mrd. euroa, mikä on n. 689 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen (ml. Suojelupoliisi) osuus on 40 %, rajavartiolaitoksen 22 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 4 %, maahanmuuton 23 % sekä hallinnon 11 %.

Poliisitoimi

Poliisitoimeen ehdotetaan yhteensä n. 914 milj. euroa, mikä sisältää aiemmin tehtynä päätöksenä 8 milj. euron lisäyksen poliisien htv:n tavoitetason (7 500) saavuttamiseen. Poliisin toiminnan tason ylläpitämiseksi (ml. ICT-ylläpito) ehdotetaan kevään 2022 kehyspäätöksen mukaisen 9 milj. euron lisäksi edelleen 25,2 milj. euroa lisäystä. Poliisin määrärahoihin ehdotetaan myös hallituksen esitysten toimeenpanosta sekä toimitilamenoista- ja muista ICT-menoista aiheutuvia lisäyksiä. Suojelupoliisille ehdotetaan lisäyksiä suorituskykyjen kehittämiseen. Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. Tavoitteena on, että uhkaavat ilmiöt tunnistetaan ja ne kyetään paljastamaan ja estämään. Mahdollisimman moni rikos ehkäistään juurisyyt tunnistamalla. Laittoman maahantulon tilanne säilytetään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 489 milj. euroa, mikä on 209 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäykset liittyvät kevään 2022 kehyspäätöksessä tehtyihin rajaturvallisuuden ja valmiuden resurssilisäyksiin sekä kasvaviin toimitilakustannuksiin. Lisäksi ehdotetaan 163 milj. euron lisäystä kahden uuden valvontalentokoneen hankintaan, 15 milj. euron lisäystä teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen jatkona aikaisemmin myönnetylle rahoitukselle sekä 3 milj. euroa alusten ylläpitokustannuksiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heijastunut voimakkaasti Suomen turvallisuusympäristöön. Rajavartiolaitos on osa Suomen puolustusjärjestelmää ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa. Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä, laiton maahantulo ja terrorismi Euroopan unionin alueella, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä yleinen taloudellinen tilanne. Rajavartiolaitos toimeenpanee Euroopan unionin rajaturvallisuudelle asettamat uudet velvoitteet sekä osallistuu Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) koordinoimiin yhteisiin operaatioihin EU:n ulkorajoilla ja muuhun kansainväliseen toimintaan osoittamalla niihin henkilöstöä ja kalustoa.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen, Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 95 milj. euroa. Pelastusopiston toimintamenot ehdotetaan irrotettavaksi pelastustoimen toimintamenoista omaksi momentikseen. Hätäkeskuslaitokselle ehdotetaan 2,35 milj. euron lisäystä hätäviestijärjestelmän uudistamiseen. Sisäministeriö jatkaa pelastustoimen uudistamista yhteistyössä pelastuslaitosten ja muiden pelastustoimen järjestelmän toimijoiden kanssa. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja.

Hyvinvointialueiden taloutta käsitellään kokonaisuutena yleisperustelujen luvussa 9.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallintoon ehdotetaan 526 milj. euroa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin ehdotetaan 458 milj. euroa, mikä on 365 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäykset aiheutuvat Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta johtuvista tilapäisen suojelun hakemuksista. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan myös lisäystä tietojärjestelmien kehittämiseen. Laadukkaat lupaprosessit tukevat maahanmuuttopolitiikan tavoitteita, ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja ehkäisevät turvallisuusriskejä.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 6,1 mrd. euroa, joka on 1,0 mrd. euroa (20 %) enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 753 milj. euroa aiheutuu Suomen turvallisuusympäristön muutoksista, joihin vastataan Puolustusvoimien toimintamenojen tasokorotuksella, uusilla puolustusmateriaalihankinnoilla sekä lisäämällä tukea maanpuolustusjärjestöjen toimintaan. Muilta osin hallinnonalan menoja lisäävät mm. puolustusmateriaalihankinnan indeksi- ja ostovoimantarkistus 118,4 milj. eurolla, muut hinta- ja kustannustasotarkistukset 53,6 milj. eurolla, ennakoitujen valuuttakurssimuutosten vaikutukset 271,2 milj. eurolla sekä aiemmin päätetyt puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien menoajoitusmuutokset 95,2 milj. eurolla. Lisäksi arvonlisäveromenot kasvavat 213,9 milj. euroa, mikä johtuu pitkälti turvallisuusympäristön muutoksesta johtuvista lisäyksistä.

Menoja vähentävät mm. monitoimihävittäjien hankinnan rahoitussuunnitelman päivitys vastaamaan hankintasopimusta, aiemmin sovittu määrärahatason vähennys 0,7-hoitajamitoituksen rahoittamiseksi sekä ns. JTS-miljardin tuottavuussäästö.

Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkausmenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Vastaava ennakollinen 1,5 % kustannustasotarkistus on tehty myös momentille 27.10.19 (Monitoimihävittäjien hankinta). Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 83 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 52 % (pl. HX- ja Laivue 2020 -hankkeet) ja kiinteitä henkilöstömenoja 23 %. Puolustuspolitiikan ja hallinnon (sisältäen arvonlisäveromenot) osuus pääluokan menoista on 16 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osuus on 1 %.

Vuoden 2023 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä Puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä 2 648 milj. euroa v. 2023 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 10 782 milj. euroa (ml. HX ja Laivue 2020 -hankkeet).

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 2 097 milj. euroa, joka on 136 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin aiheuttavat mm. Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta johtuva tasokorotus, palkkausten tarkistukset sekä hinta- ja kustannustasotarkistukset.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 1 585 milj. euroa, joka on 765 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu kustannustasotarkistusten ohella lähinnä vuoden 2022 lisätalousarvioihin sisältyneistä menoajoitusmuutoksista.

Monitoimihävittäjien hankintaa varten ehdotetaan määrärahoja 1,4 mrd. euroa, josta n. 1,0 mrd. euroa on HX 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2023 suunniteltua maksuosuutta, 99,6 milj. euroa ennakollista kustannustasotarkistusta varautumisena tuleviin indeksimenoihin, 18,7 milj. euroa ostovoimatarkistusta sekä 271,2 milj. euroa varautumista HX-hankkeen mahdollisiin valuuttakurssitappioihin.

Talousarvioesitys sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 558,9 milj. euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2023 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2023—2032. Tilausvaltuudella hankitaan mm. ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä sekä kehitetään maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 112,7 milj. euron tilausvaltuutta, jolla hankitaan lähinnä järjestelmien kunnossapitoon liittyviä huolto- ja ylläpitopalveluja sekä pitkän toimitusajan varaosia vuosina 2023—2028.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 64 milj. euroa. Suurimpina operaatioalueina säilyvät Libanon ja Irak. Sotilaalliseen kriisinhallintaan ehdotetaan uutta 20 milj. euron suuruista vuoden 2023 kriisinhallinnan kehittämisohjelman tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2023—2026. Tilausvaltuuden avulla on tarkoitus hankkia täydentävää ja korvaavaa kalustoa. Kriisinhallintaa käsitellään lisäksi ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 34,2 mrd. euroa, joka 12,7 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta (ns. sote-uudistus). Hallinnonalan määrärahoista hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoituksen osuus on 60,5 %, kunnille maksettavien avustusten osuus 10,6 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 16,8 %, EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen maksuosuuksien 7,5 %, energiaverotuen 0,3 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 0,9 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on 2,6 % ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,5 %.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 624 milj. euroa. Menoihin sisältyy 35 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja ja positiivisen luottotietorekisterin rakentamisen menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy myös 14 milj. euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistukseen ja 4 milj. euroa toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden turvaamiseen.

Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 31 milj. euroa.

Palvelut valtioyhteisölle

Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 62 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 700 milj. euroa investointien painottuessa valtion tehtävien kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 132 milj. euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 52 milj. euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 4,4 milj. euroa ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenot 68 milj. euroa. Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 milj. euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat enimmäkseen aluehallintovirastojen toimintamenoista, joihin ehdotetaan 69 milj. euroa. Määrärahoihin sisältyy lukuisia pieniä lisäysehdotuksia, ml. 2,5 milj. euroa lupamenettelyjen sujuvoittamiseen ja 2 milj. euroa aluehallintovirastojen toiminnan turvaamiseen.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdistettavan 1,5 milj. euroa lupaviranomaismenoihin osana vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottoa (elpymis- ja palautumissuunnitelman pilari 1).

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 5,7 mrd. euroa, joka on 340 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista. Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin ml. valtion matkavahinkoturvan menoihin ehdotetaan 39 milj. euroa.

Hyvinvointialueiden ja kuntien peruspalvelujen rahoitus

Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen valtion rahoitukseen ehdotetaan n. 20,7 mrd. euroa, minkä lisäksi hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta n. 1,9 mrd. euroa maksetaan joulukuussa 2022. Hyvinvointialueiden taloutta käsitellään kokonaisuutena yleisperustelujen luvussa 9.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 2,74 mrd. euroa, joka on n. 5,2 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa, ja kuntien veromenetysten korvauksiin 0,9 mrd. euroa, joka on n. 1,8 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Suuret muutokset aiheutuvat pääosin sote-uudistuksen rahoitusratkaisusta. Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 10.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettaviin Suomen maksuosuuksiin ehdotetaan n. 2,5 mrd. euroa, joka on 107 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Vuosi 2023 on EU:n rahoituskehyskauden 2021—2027 kolmas varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2023.

Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahatasoksi ehdotetaan 7,7 mrd. euroa, mikä on 219 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta ehdotetaan kohdistettavan 22,35 milj. euroa jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän ja siihen liittyvän digitalisaatio-ohjelman kehittämiseen, 9 milj. euroa kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen sekä Suomen Akatemialle avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen sekä kansallisiin ja paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin yhteensä 26 milj. euroa. Suomen Akatemialle ehdotetaan 4,75 milj. euroa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvää tutkimusmäärärahavaltuutta vuodelle 2023.

Veikkaus Oy:n tuotto urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen on 404,4 milj. euroa, mikä sisältää arpajaisveron alenemisen vaikutuksen (42,4 milj. euroa). Lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan 2 milj. euroa ja tuoton alenemaa kompensoidaan yhteensä 138,6 milj. eurolla. Tämän lisäksi kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoitukseen kohdistetaan yhteensä 8,9 milj. euron kertaluonteinen lisäys rahoituksen säilyttämiseksi vuoden 2022 talousarvion tasolla.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaan ehdotetaan aiempien päätösten mukaisesti 14,5 milj. euroa. Tämä ns. Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenoihin ehdotetaan kertaluonteisena pääluokan sisäisenä siirtona 3 milj. euron lisäystä ministeriön toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittämishankkeisiin.

Hallinnonalan määrärahoihin sisällytetään lakisääteiset indeksitarkistukset. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan siten, että koronaviruspandemiasta johtunut toiminnan volyymin ja kustannusten pienentyminen eivät vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustasoon ja jakautumiseen, minkä vuoksi kustannustenjaon ja -tason tarkistusta ei tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla v. 2023.

Juutalaisten seurakuntien turvallisuuden parantamiseen ehdotetaan 300 000 euroa.

Osaavan työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä tukevat toimet kuvataan yhteenvetona otsikossa 5.2.

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 922 milj. euroa, joka on n. 36 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Maahanmuuton aiheuttamiin menoihin ehdotetaan lisärahoitusta. Ukrainasta saapuvan pakolaisvirran johdosta varhaiskasvatuksen lisämenoihin varataan 60 milj. euroa ja perusopetukseen valmistavan opetuksen lisämenoihin 120 milj. euroa. Vapaan sivistystyön kotouttamiskoulutuksen määrärahaa ehdotetaan nostettavaksi 5 milj. eurolla.

Hallitus on päättänyt lisätä 1 vuosiviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan. Vuonna 2023 toteutettavaan opetussuunnitelmatyöhön varataan 1 milj. euroa.

Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1,3 mrd. euroa, joka on 45 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Uudistukseen ehdotetaan kohdistettavan aiempien päätösten mukaisesti 102 milj. euroa v. 2023. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseen ehdotetaan 50 milj. euron pysyvää rahoitusta vuodesta 2023 lukien. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen ehdotetaan jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti 30 milj. euroa ja oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun 5 milj. euroa.

Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijapalkkioiden korottamiseen ehdotetaan 0,25 milj. euroa.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 522 milj. euroa, joka on 68 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi 427,5 milj. euroa, joka sisältää EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen 4,75 milj. euron valtuuden. Osana valtion T&K-panosten kokonaisuutta Suomen Akatemian tutkimushankevaltuudessa on 56,5 milj. euron korotus vuodesta 2023 lähtien. Lisäksi vuodelle 2023 osoitetaan 10 milj. euron valtuus EuroHPC-toiminnan kansalliseen vastinrahoitukseen.

CSC:n tutkimusinfrastruktuurin rahoitukseen ehdotetaan 7,5 milj. euroa. Ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen ehdotetaan 5 milj. euron lisäys vuodesta 2023 lähtien. Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 125,5 milj. eurolla. Aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti asiakirjallisen aineiston digitointiin ehdotetaan Kansallisarkistolle 1,5 milj. euroa.

Opintotuki

Opintotukeen ehdotetaan 757 milj. euroa, joka on 54 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Opiskelijan omia tulorajoja ehdotetaan korotettavaksi 50 prosentilla vuoden 2021 tasosta 1.1.2023 alkaen. Myös koulumatkatuen saajamäärä ja määrärahatarve kasvaa maksuttoman toisen asteen uudistuksen vuoksi. Alueellisen opintolainahyvityksen kokeiluun ehdotetaan 6 milj. euroa.

Taide ja kulttuuri

Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 599 milj. euroa, joka on 13,1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Turun tuomiokirkon peruskorjaukseen ehdotetaan 4 milj. euroa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmisteluun, suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen ehdotetaan 0,6 milj. euroa sekä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön pääomitukseen 2 milj. euroa.

Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,17 milj. euron lisäystä, josta 0,1 milj. euroa osoitetaan taidetoimikuntien arviointipalkkioiden korottamiseen.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin muutto- ja varustelukustannuksiin ehdotetaan kertaluonteisena lisäyksenä 0,35 milj. euroa.

Valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta enintään 20 milj. eurolla, josta vuodelle 2023 kohdistuu 1,6 milj. euroa.

Yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy v. 2023 vuoden 2022 tasolla eli 11 milj. eurona.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 154 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämistä jatketaan v. 2023 hallitusohjelman ja liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon mukaisesti.

Nuorisotyö

Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan n. 77 milj. euroa, joka on 4,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,7 mrd. euroa, jossa on vähennystä 92,4 milj. euroa verrattuna vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon.

Hallinto ja tutkimus

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahat vähenevät 9,7 milj. eurolla edellisen vuoden talousarvioon verrattuna, mikä johtuu suurimmaksi osaksi hallitusohjelman mukaisen tutkimusrahoituksen päättymisestä.

Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous

Vuonna 2023 käynnistyy EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toteuttamiseen liittyvän Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 toimeenpano. Toimenpiteiden määrärahat on budjetoitu lukuihin 10 (Maaseudun kehittäminen) ja 20 (Maa- ja elintarviketalous). Maaseuturahaston elpymisvälineen, vuosien 2021—2022 siirtymäkauden ja aikaisempien ohjelmakausien sitoumusten maksatukset on myös huomioitu määrärahojen tasossa.

Maaseudun kehittämisen määrärahat vähenevät 31,6 milj. eurolla 443,5 milj. euroon. Muutos johtuu pääosin tuki- ja korvausjärjestelmien määrärahojen muutoksista tukiohjelmakausien vaihteessa. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan mm. maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä ovat CAP-suunnitelman toimenpiteet.

Maa- ja elintarviketalouden määrärahat vähenevät 34,1 milj. eurolla 1,79 mrd. euroon edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu pääosin tukiohjelmien rahoituksen ajoitukseen ja tukiohjelmakausien vaihteeseen liittyvistä muutoksista. Luvun määrärahoin parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kestävää ja kilpailukykyistä kasvua sekä turvataan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Luonnonvaratalous

Luonnonvaratalouden määrärahat vähenevät 17,4 milj. eurolla 219,9 milj. euroon vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennykset johtuvat pääosin hallitusohjelman määräaikaisten rahoitusten päättymisistä. Lisäyksinä on huomioitu muun muassa METSO-ohjelman lisärahoitus, HELMI-elinympäristöohjelman rahoitus sekä vesihuollon kyberturvallisuuden parantaminen.

Luonnonvaratalouden muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat. Luonnonvaratalouden tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.

Maanmittaus ja tietovarannot

Luvun määrärahat ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin vuoden 2022 talousarviossa. Kiinteistö-, huoneisto- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan omistusta ja kansallista vakuusjärjestelmää sekä palvelevat digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeita. Paikkatietojen yhteentoimivuudella ja kansallisella paikkatietoinfrastruktuurilla edistetään paikkatietojen hyödyntämistä koko yhteiskunnassa. Toimintamenot sisältävät EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitettavan huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen kehittämisen.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan ehdotetaan vuodelle 2023 yhteensä n. 3,3 mrd. euron määrärahaa, mikä on n. 227 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksestä suurin osa johtuu perusväylänpidon ja kehittämishankkeiden määrärahatason alenemisesta.

Pääluokan määrärahoista liikenne- ja viestintäverkkojen ylläpidon ja kehittämisen osuus on 55 % sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen 25 %. Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ja toimialan yhteisiin menoihin käytetään 20 %.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset tiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Lisäksi tarkoituksena on kasvattaa kyberturvaosaamista ja kyberturvaan liittyvää riskienhallintaa.

Liikenne- ja viestintäverkot

Liikenne- ja viestintäverkkoihin ehdotetaan n. 1,85 mrd. euroa, josta perusväylänpidon osuus on 1,3 mrd. euroa. Perusväylänpidossa painotetaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimia toimia sekä korjausvelan kasvun pysäyttämistä. Kustannustason noususta johtuen perusväylänpidon määrärahaan ehdotetaan 50 milj. euron korotusta. Lisäksi ehdotetaan 31,1 milj. euroa Karjalan radan parantamishankkeeseen, 3,5 milj. euroa Seinäjoki-Kaskinen radan tehostettuun ylläpitoon, 2,6 milj. euroa Kuhmon Hyryntien siirtoon ja 1 milj. euroa Porin elinvoiman lisäämiseen.

Väyläverkon kehittämiseen ehdotetaan 561 milj. euroa, mikä pitää sisällään käynnissä olevat väylähankkeet mukaan lukien elinkaarihankkeet (474 milj. euroa), uusia väyliä varten tarvittavien maa- ja vesialueiden hankinnat (35 milj. euroa), liikenneväylien rakentamisavustukset ja yksityistieavustukset (48 milj. euroa) sekä avustukset kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen (3,5 milj. euroa). Osana Helsingin kaupungin ja valtion välistä maankäytön asumisen ja liikenteen sopimusta ehdotetaan 105 milj. euron valtuutta hankkeelle Vihdintien pikaraitiotien rakentaminen. Uutena hankkeena aloitetaan mt 8155 Poikkimaantie (valtuus 30 milj. euroa) ehdollisena Stora Enso Oyj:n suurinvestointipäätökselle.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta kohdennetaan digiratahankkeen kehitys- ja verifiointivaiheeseen 6 milj. euroa. Lisäksi hankkeelle osoitetaan kansallista rahoitusta 6 milj. euroa.

Liikenteen ja viestinnän palvelut

Liikenteen ja viestinnän palveluihin ehdotetaan yhteensä 828 milj. euroa. Tästä meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen ehdotetaan 89 milj. euroa, avustuksiin liikenteen ja viestinnän palveluihin 28,1 milj. euroa sekä saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostoihin ja kehittämiseen 17,9 milj. euroa. Julkisen henkilöliikenteen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 100,7 milj. euroa.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta osoitetaan n. 17 milj. euroa viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden parantamiseen.

Hallinnon kustannukset ja Yleisradio Oy:n rahoitus

Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä n. 225,5 milj. euroa.

Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 575,8 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3,7 mrd. euroa, joka on 167 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 26 %, uudistumisen ja vähähiilisyyden 37 %, työllisyyden ja yrittäjyyden 26 %, yritysten erityisrahoituksen 3 % sekä kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen 8 %. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kohdentuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoon liittyen yhteensä n. 344 milj. euroa määrärahoja ja n. 51 milj. euroa valtuutta.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 959 milj. euroa, joka on 13 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 13,9 milj. euroa. Lisäyksestä 1,2 milj. euroa johtuu ilmastolain toimeenpanosta maankäyttösektorin ja sopeutumisen osalta, 1,125 milj. euroa juomavesidirektiivin toimeenpanosta, 1,7 milj. euroa CAP27-uudistuksen edellyttämästä monitoroinnista, 1,575 milj. euroa luonnonsuojelulain uudistamisesta johtuvista lisätehtävistä sekä 1,6 milj. euroa ympäristösopimuksiin liittyvistä sopimuskäsittelyistä. Lisäksi toimintamenoihin lisättäisiin 3 milj. euroa pientalojen öljylämmityksestä luopumisavustusten käsittelyyn, 4,1 milj. euroa ympäristöllisten lupamenettelyjen voimavarojen lisäämiseen osana vihreän siirtymän lupamenettelyn vahvistamista ja 0,27 milj. euroa julkisen hallinnon automaattiseen päätöksentekoon.

Työllisyyden kuntakokeilujen jatkamisesta vuosina 2023—2024 aiheutuviin menoihin ehdotetaan TE-toimistojen toimintamenoihin siirrettävän 2,1 milj. euroa. Lisäksi ONNI-toiminnan vakinaistamiseen ehdotetaan kohdennettavan 2,5 milj. euroa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ehdotetaan 0,3 milj. euron lisämäärärahaa kilpailulain yrityskauppavalvonnan soveltamisalan laajentamiseen.

Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,5 milj. euron lisäystä osakeyhtiölain muutoksesta johtuen.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 0,42 milj. euroa ympäristönsuojelun ja romuajoneuvodirektiivin mukaisiin markkinavalvontatehtäviin liittyen sekä 0,5 milj. euroa sujuvan luvituksen varmistamiseen osana vihreän siirtymän lupamenettelyn vahvistamista. Kaivoslain muuttamisesta johtuviin lisätehtäviin ehdotetaan 0,16 milj. euron lisäystä sekä juomavesidirektiivin toimeenpanoon ja biosidien- ja kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi- ja lupatehtäviin yhteensä 0,655 milj. euron lisämäärärahaa.

Digitalisaation kehittäminen -momentille ehdotetaan siirrettävän kertaluonteisesti hallinnonalan virastojen toimintamenoista 10,7 milj. euroa. Siirroilla rahoitetaan hallinnonalan keskeisiä digitalisaatiota edistäviä tietojärjestelmäuudistuksia ja digitaalisten palvelujen kehittämisen hankkeita. Lisäksi julkisista työvoima- ja yrityspalveluista siirrettäisiin kertaluonteisesti 15 milj. euroa TE-digihankkeen rahoitukseen ja Luvat ja valvonta -hankkeen kehittämiseen kohdennettaisiin kertaluonteisesti 1,5 milj. euroa.

TE-palvelu-uudistuksen muutoskustannuksiin ehdotetaan TE-toimistojen toimintamenoihin 1,507 milj. euron ja digitalisaation kehittämiseen 4 milj. euron määrärahaa.

Kyberturvallisuuden parantamiseen liittyviin hankkeisiin lisätään Teknologian tutkimuskeskuksen VTT Oy:n erityisavustuksen valtuutta 2,6 milj. eurolla ja valtionavustuksen määrärahaa 0,48 milj. eurolla.

Uudistuminen ja vähähiilisyys

Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,36 mrd. euroa, jossa on lisäystä 48 milj. euroa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahatason nousuun vaikuttaa erityisesti EU:n elpymis-ja palautumissuunnitelman rahoitus. Alentavasti määrärahatasoon vaikuttaa uusiutuvan energian tuotantotuen arvio, joka on alentunut sähkön hinnan kohoamisen takia.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 470 milj. euron valtuutta, joka sisältää 9,5 milj. euron valtuuden lisäyksen audiovisuaalisen tuotantotuen jatkamiseen v. 2023. Kannustimen avulla pyritään houkuttelemaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä toteuttamaan tuotantoja Suomessa ja edistämään erityisesti kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita. Lisäksi EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoon on valtuudesta varattu 20,82 milj. euroa.

Lääkekehityskeskus Oy:n pääomitukseen ehdotetaan 20 milj. euron määrärahaa ja ministeriössä tapahtuvaan valmisteluun 200 000 euron määrärahaa.

Energiatuen valtuudeksi ehdotetaan 283 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta kohdistuen investointeihin uuteen energiateknologiaan. Lisäksi valtuutta korottavat 225 milj. eurolla energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi tehdyt panostukset kohdistuen akkustrategian mukaisiin investointeihin, energiatukeen sekä vetyhankkeisiin.

Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen ehdotetaan 150 milj. euroa. Tuella korvataan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia aloille, joiden katsotaan olevan erityisen alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille. Sähköistämistuen tavoitteena on ehkäistä riskiä hiilivuodolle, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata teollisuutta kehittämään tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Toiminnanharjoittajan on käytettävä vähintään 50 % myönnetystä tuesta kehittämistoimiin, jolla ne edistävät toimintansa muuttumista hiilineutraalimmaksi.

Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen ehdotetaan 6,5 milj. euron lisäystä osana vihreän siirtymän kokonaisuutta kohdentuen liikennesähkön sekä kaasun julkisen jakeluverkoston rakentamiseen.

Työllisyys ja yrittäjyys

Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 978 milj. euroa, mikä on 169 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäystä selittää pääosin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien uuden ohjelmakauden rahoituksen budjetointi.

Työkanava Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 7 milj. euron ja valtionavustukseen osatyökykyisten työllistymiseen 10 milj. euron määrärahaa edistämään osatyökykyisten siirtymistä työmarkkinoille. Yhtiö palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin.

Alueelliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan 10 milj. euron valtuutta yritysten kehittämishankkeiden tukeminen -momentille. Rahoitusta kohdennetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön yritysten kanssa. Lisäksi rahoitusta kohdennetaan pienten yritysten, arvoverkostoissa toimivien pk-yritysten ja tutkimuslähtöisten aloittavien yritysten innovaatiotoimintaan sekä olemassa olevien teknologioiden ja uusien ratkaisujen nykyistä nopeampaan hyödyntämiseen.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 183 milj. euroa, joka on 102 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahataso laskee kertaluonteisten lisäysten poistumisesta ja uudelleenkohdennuksista johtuen. Lisäksi osana työllisyystoimia palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisäätelyn edellyttämät muutokset ja 100-prosenttista palkkatuen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta, mikä vähentää julkisen työvoima- ja yrityspalvelun määrärahan tarvetta 10 milj. euroa. Momentin edellisiltä vuosilta siirtyvillä erillä voidaan kuitenkin rahoittaa palveluita v. 2023 ilman palveluiden määrän merkittävää muutosta edellisten vuosien tasosta.

Toimiin työurien pidentämiseksi ehdotetaan 58,5 milj. euroa 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen. Vuodesta 2023 lähtien otetaan käyttöön muutosturvakoulutus ja 55 vuotta täyttäneiden työhön paluun tuki. Lisäksi momentille budjetoitaisiin kuntien velvoitetyöllistämisen ajalle maksetut tuet palkkakustannuksiin, mikä on nykyisin osa palkkatuen menoja.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien arviomäärärahaan ehdotetaan ohjelmakauden 2014—2020 purkaantuvien valtuuksien uudelleenbudjetoinnin maksatuksista, REACT-EU -rahoituksesta ja ohjelmakauden 2021—2027 tarkentuneisiin laskelmiin perustuen lisäystä 219 milj. euroa. Ohjelmien myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 531,9 milj. euroa.

Yritysten erityisrahoitus

Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 129 milj. euroa, jossa on vähennystä 184 milj. euroa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu koronapandemian johdosta lisättyjen Finnveran tappiokorvausvarausten vähentymisestä.

Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen

Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen ehdotetaan 7,4 milj. euroa. Tämä sisältää yhteensä 3,5 milj. euroa maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteiden sekä kuntien moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan rahoitukseen, mikä on 2,5 milj. euroa vähemmän kuin v. 2022.

Valtion korvauksiin kotoutumisen edistämisestä ehdotetaan 279 milj. euroa, mikä on 122 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarvetta kasvattaa 122 milj. eurolla kotoutumislakiin ehdotettu muutos, jonka mukaan valtion kotoutumiskorvauksia alettaisiin maksaa niistä tilapäistä suojelua saavista henkilöistä, joille on myönnetty kotikunta. Määrärahatarvetta kasvattaa myös vuoden 2022 pakolaiskiintiön nosto 1 500 henkilöön ja vuoden 2023 pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilöön. Toisaalta määrärahatarvetta alentaa muutokset turvapaikanhakijoiden lukumäärässä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahatasoksi ehdotetaan 15,9 mrd. euroa, joka on n. 21 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 33 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 %, työttömyysturvaan 15 %, sairausvakuutukseen 14 %, sosiaali- ja terveydenhuollon tukemiseen 3 % ja avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 %. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,5—1,0 % pääluokan määrärahoista.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 4,6 mrd. euroa, joka on 92,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin asumistuen tarvearvion muutoksesta ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.

Kelan toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 507,8 milj. euroa, jossa on lisäystä n. 17 milj. euroa vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittämisen kustannuksia sekä palkansaajan työssäoloehdon uudistamisen aiheuttama lisäkustannus.

Työllisyys

Työttömyysturvaan ehdotetaan 2,3 mrd. euroa, joka on 0,3 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu työttömien määrän arvioidusta laskusta.

Työttömyysturvassa on huomioitu palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen tuloperusteiseksi. Tuloperusteisen työssäoloehdon myötä aiempaa useampi täyttää työssäoloehdon ja tulee siten oikeutetuksi ansio- tai peruspäivärahaan. Tuloperusteinen työssäoloehto ei lisää valtion osuutta työttömyysturvamenoista.

Tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa parannetaan luopumalla tekijänoikeuskorvausten sovittelusta. Muutos lisää valtion osuutta työttömyysturvamenoista 1 milj. eurolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kuntien velvoitetyöhön maksetusta palkkatuesta peruspäivärahaa vastaavan määrän, joka ehdotetaan siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle perustettavalle uudelle momentille. Siirrettävä määrä olisi 25,7 milj. euroa v. 2023.

Hallituksen päättämä sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamisen selkeyttäminen ja nykyistä laajempi opiskelun ja oman osaamisen kehittäminen työnhaun ohessa työttömyysetuutta menettämättä lisää valtion osuutta työttömyysturvamenoista 5 milj. eurolla v. 2023.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2020 2021 2022 2023
         
Työnantajat:        
Sairausvakuutus        
Kaikki työnantajat 1,34 1,53 1,34 1,58
         
Työttömyysvakuutus 1)        
alempi maksu 0,45 0,50 0,50 0,50
ylempi maksu 1,70 1,90 2,05 2,05
         
Työeläkevakuutus        
Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu 15,20 17,00 17,40 17,40
         
Vakuutetut:        
Sairausvakuutus        
Sairaushoitovakuutus        
— Sairaanhoitomaksu        
Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) 1,65 1,65 1,50 1,51
Palkansaajat ja yrittäjät 0,68 0,68 0,53 0,54
         
Työtulovakuutus        
— Päivärahamaksu        
Palkansaajat 1,18 1,36 1,18 1,41
alle 15 562 euron vuosituloista 0,00 0,00 0,00 0,00
Yrittäjät 1,33 1,55 1,32 1,54
alle 15 562 euron vuosituloista 0,15 0,19 0,14 0,16
Työttömyysvakuutus 1,25 1,40 1,50 1,50
         
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 7,15 7,15 7,15 7,15
53 vuotta täyttäneet 8,65 8,65 8,65 8,65
         
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 24,1 24,1 24,1 24,1
53 vuotta täyttäneet 25,6 25,6 25,6 25,6

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2022 raja on 2 197 500 euroa ja v. 2023 2 251 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

Sairausvakuutus

Sairausvakuutukseen ehdotetaan 2,3 mrd. euroa, joka on 119 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu sairausvakuutuksen tarvearvion muutoksista ja rajat ylittävän terveydenhuollon korvauksista, jotka on budjetoitu uudelle momentille 33.30.50.

Sairausvakuutuksen määrärahatasossa on huomioitu 1 milj. euroa valtion korvaukseen paperittomille annetun välttämättömän hoidon kustannuksiin sekä 10 milj. euroa rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muutoksen aiheuttamiin menoihin.

Polttoaineen hinnan nousun vuoksi sairausvakuutuksesta maksettavia matkakorvauksia ja taksimatkan enimmäishintaa on korotettu ajalle 1.7.—31.12.2022. Korotus lisää valtion kustannuksia arviolta 5,3 milj. euroa kohdistuen vuodelle 2023 maksettavaan rahoitusosuuteen.

Kuntoutusrahaetuuksien ja osasairauspäivärahan kehittämiseen ehdotetaan 2,7 milj. euroa.

Sairausvakuutuksessa on huomioitu 0,7-hoitajamitoituksen rahoitukseen liittyvinä muutoksina yksityisen sairaanhoidon korvausten säästöä 42,7 milj. euroa ja lääkesäästöä 47 milj. euroa. Lääkekaton jäädyttäminen lisää valtion kustannuksia ensi vuonna arviolta 8,7 milj. euroa.

Elokuussa 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus lisää määrärahatarvetta 5,4 milj. eurolla v. 2023.

Eläkkeet

Eläkkeisiin ehdotetaan 5,2 mrd. euroa, joka on 213 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Yrittäjän työeläketulon vahvistamiseen ja tarkistamiseen ehdotetaan muutoksia vuodesta 2023 alkaen. Muutosesityksellä pyritään vaikuttamaan siihen, ettei työtuloa vahvistettaisi liian alhaiseksi suhteessa yrittäjän työpanoksen arvoon. YEL-työtulon määrittäminen tapahtuisi nykyistä tarkemmin ja velvoittamalla eläkelaitokset tarkistamaan säännöllisesti voimassaolevien vakuutusten YEL-työtulo. Arvioidaan, että vakuutusmaksujen tuoton kasvu olisi n. 6 %, jolloin valtion osuus yrittäjän eläkemenosta pienentyisi 16,3 milj. euroa v. 2023.

Indeksimuutokset ja palkkakerroin

  2020 2021 2022 2023
         
TyEL-indeksi 2 617 2 631 2 691 2_791
KEL-indeksi 1 633 1 639 1 674 1_741
KHI-indeksi, % 0,3 2,2 4,0 2,1
Palkkakerroin 1,446 1,465 1,501 1,544

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 158,3 milj. euroa, joka on n. 34 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason lasku aiheutuu veteraanien määrän muutoksesta. Määrärahoista 33 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 17 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 5,5 milj. euroa rintamalisiin ja 100 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 2 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 0,7 milj. euroa.

Sosiaali-ja terveydenhuollon tukeminen

Sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelmalle ehdotetaan yhteensä 2 milj. euron rahoitusta.

Hyvinvointialueiden järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehdotetaan kohdennettavan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta 438,5 milj. euroa valtionavustuksia, joka on 101,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin hallitusohjelmahankkeiden päättymisestä.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdennettavan 110 milj. euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Lisäksi työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin ehdotetaan ko. rahoitusta kohdennettavaksi 8,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta kohdistetaan hyvinvointialueille myös muita merkittäviä valtionavustuksia ja ne on kuvattu hyvinvointialueiden taloutta tarkemmin käsittelevässä yleisperustelujen luvussa 9. Hyvinvointialueiden talous.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon ehdotetaan valtion rahoitusta 65,4 milj. euroa. Momentilta ehdotetaan siirrettäväksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamiseen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen osalta 1,09 milj. euroa. Lisäksi tasoon ehdotetaan lisäystä 0,7 milj. euroa hoitotakuun voimaantuloon 1.9.2023 perustuen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ehdotetaan 1 milj. euroa valtionavustuksiin mielenterveyspalveluihin opiskelijoiden jaksamisen ja opiskelukyvyn parantamiseksi.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoiminnan tuottamiseen ehdotetaan 36,6 milj. euron valtionavustus FinnHEMS Oy:lle. Määrärahan lisäys 3,64 milj. eurolla aiheutuu lentotoiminnan uudelleenjärjestelyistä ja uusien tukikohtien toteuttamisesta.

Turvakotitoiminnan rahoitukseen ehdotetaan 24,6 milj. euroa sekä rikos- ja eräiden riita-asioiden sovitteluun 7,1 milj. euroa. Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan ehdotetaan 3 milj. euroa.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ehdotetaan määrärahoja vajaat 78,5 milj. euroa, joka on 40 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Rokotteiden hankintaan ehdotetaan muutoksia seuraavasti: 35,0 milj. euroa covid-19 rokotteiden hankintaan ja 6 milj. euroa influenssarokotteisiin.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan yhteensä n. 127 milj. euroa, joka on 8,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Välitä viljelijästä -hankkeen jatkon turvaamiseksi ehdotetaan 2 milj. euroa.

Laitokset ja virastot

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoihin ehdotetaan useita määrärahalisäyksiä. Niissä on huomioitu mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 6 milj. euroa lakisääteisten tehtävien turvaamiseen ja 1,4 milj. euroa ICD-11 -diagnoosiluokituksen kansalliseen käyttöönottoon sekä 1,4 milj. euroa kansalliseen laaturekisteritoimintaan sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle 0,5 milj. euroa tupakkalain mukaisiin tehtäviin. Juomavesidirektiivin toimeenpanon aiheuttamaan työmäärän kasvuun ehdotetaan hallinnonalalle yhteensä 0,44 milj. euron lisämäärärahaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle ehdotetaan 2,2 milj. euron määrärahaa.

Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 373,6 milj. euroa, joka on 11,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Taseen jakamattomista voittovaroista puretaan 50 milj. euroa ja ns. budjettirahoitteiseen kompensaatioon ehdotetaan 64,25 milj. euroa.

Muuta

Kansallinen lapsistrategia –toiminnon perustamiseen ehdotetaan 0,5 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa tiedonhallinnassa jatketaan mm. Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista. Momentille ehdotetaan yhteensä 40,2 milj. euroa. Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa.

Ruoka-apu toiminnan kehittämiseen ja jatkamiseen ehdotetaan 1 milj. euron rahoitusta.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 336,4 milj. euroa, joka on n. 8 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 22 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 55 % sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 23 %. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 287 milj. euroa asuntorahoitukseen liittyviin avustuksiin.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Vuonna 2023 jatketaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Luonnonsuojelualueverkoston tilaa parannetaan jatkamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoa. EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämien kansallisten sitoumusten toimeenpano käynnistetään. Toteutetaan Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa ja toimintaohjelmaa. Luonnonsuojelun määrärahataso alenee v. 2023 n. 24 milj. eurolla, mutta hallituskauden alkuun verrattuna lisäys ympäristöministeriön hallinnonalalla on 50,6 milj. euroa.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan tukemalla vaikuttavien ja kustannustehokkaiden vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa eri tahojen yhteistyönä 24 milj. euron määrärahalla.

Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen varataan 1 milj. euroa.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusresursseja ehdotetaan vahvistettavan 1 milj. euron lisärahoituksella.

Ilmastolaissa säädettäisiin kunnalle velvoite laatia ilmastosuunnitelma, joiden laatimisen tukeen kunnille ehdotetaan 2,6 milj. euroa.

Nivalan alueella sijaitsevan Hituran kaivosalueen sulkemistoimenpiteisiin ehdotetaan 2 milj. euron lisärahoitusta. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä.

Ravinteiden kierrätyksen tukiin ehdotetaan 31 milj. euroa. Tarkoituksena on tukea erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi MAL-sopimuskunnille ehdotetaan määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 milj. euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita ehdotetaan myönnettävän enintään 25 milj. euroa. Korkotukivaltuutta valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 950 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi yhteensä 120 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 0,4 milj. euroa.

Valtion asuntorahastosta maksettaviin asuinrakennusten energia-avustuksiin ja matalalämpöiseen kaukolämpöön myönnettäviin avustuksiin ehdotetaan yhteensä 69,1 milj. euroa. Korjausavustuksiin varataan yhteensä 21,4 milj. euroa, josta 21 milj. euroa on Valtion asuntorahastosta. Avustukset suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Lisäksi Valtion asuntorahastosta ehdotetaan myönnettävän avustuksia valtion tukemien asuntojen kunnostamiseksi ikääntyneille sopiviksi enintään 5 milj. eurolla. Pientalojen öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen ehdotetaan 45,6 milj. euroa ja sähköautojen latausinfran rakentamiseen asuinrakennusten ja työpaikkojen yhteyteen 10 milj. euroa. Vihreää siirtymää tukevan rakentamisen viranomaiskäsittelyiden vauhdittamiseen kunnissa ja maakuntien liitoissa ehdotetaan avustuksia 2,5 milj. euroa. Asumisneuvontaa laajennetaan ja siihen ehdotetaan 4,3 milj. euroa, josta 4 milj. euroa kohdentuisi avustuksiin.

Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen päätöksiä ja prosesseja tukevaan Rakennetun ympäristön valtakunnalliselle digitaaliselle tietojärjestelmälle ehdotetaan 2,3 milj. euroa. Kunnille ja maakuntien liitoille myönnetään avustuksia enintään 2,88 milj. euroa uusien digitaalista toimintatapaa edistävien velvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin. Muutokset aiheutuvat rakentamislaista ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmälaista.

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2021—20231)

    v. 2021
tilinpäätös
v. 2022
varsinainen
talousarvio
v. 2023
esitys
 
Muutos 2022—2023
Tunnus Menolaji milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
01-14 Toimintamenot 7 481 7 469 7 622 153 2
15-17 Eläkkeet 4 880 5 025 5 378 353 7
18-19 Puolustusmateriaalin hankkiminen 1 983 2 342 2 991 649 28
20-28 Muut kulutusmenot 2 555 2 276 2 323 47 2
29 Arvonlisäveromenot 1 278 1 709 1 950 241 14
01-29 Kulutusmenot 18 178 18 822 20 265 1 443 8
30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. 14 894 14 716 27 625 12 910 88
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 4 270 4 027 3 894 -133 -3
50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 13 906 13 981 13 990 9 0
60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 7 264 7 006 7 246 240 3
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 1 069 1 162 1 417 255 22
66-69 Siirrot EU:lle ja ulkomaille 3 371 3 492 3 396 -96 -3
30-69 Siirtomenot 44 773 44 383 57 568 13 185 30
70-73 Kaluston hankinta 196 11 192 181 1 669
74-75 Talonrakennukset 40 32 37 5 15
76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 20 35 35 0 0
77-79 Maa- ja vesirakennukset 568 561 474 -87 -15
70-79 Reaalisijoitukset 823 638 737 99 16
80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 136 244 157 -86 -35
87-89 Muut finanssisijoitukset 1 220 240 203 -37 -16
80-89 Lainat ja muut finanssisijoitukset 1 356 484 360 -124 -26
70-89 Sijoitusmenot 2 179 1 122 1 097 -25 -2
90-92 Valtionvelan korot 776 507 1 513 1 006 198
93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) 0 0 0 0
95-99 Muut ja erittelemättömät menot 95 112 102 -10 -8
90-99 Muut menot 871 619 1 615 996 161
Yhteensä 66 002 64 946 80 546 15 599 24

1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.3. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikka

Valtion T&K-rahoituksen kokonaisuus

Hallitus esittää, että valtion talousarvion mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus (T&K-rahoitus) on v. 2023 yhteensä n. 2,38 mrd. euroa. Tämä tarkoittaa n. 110 milj. euron laskua verrattuna vuodelle 2022 budjetoituun kokonaissummaan. Valtion T&K-rahoituksen suhteen bruttokansantuotteeseen (T&K-rahoituksen intensiteetti) arvioidaan olevan 0,85 % v. 2023. Vuonna 2022 valtion T&K-rahoituksen intensiteetin ennakoidaan olevan 0,93 %. Arvio valtion T&K-rahoituksesta voi päivittyä myöhemmin, kun eri momenteille ehdotetun rahoituksen kohdentuminen tarkentuu.

Tilastokeskuksen uusimpien tilastojen perusteella koko kansantalouden T&K-menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 2,85 % v. 2021 ja 2,91 % v. 2020. Ennakkotietojen mukaan valtion T&K-rahoituksen intensiteetti oli 0,89 % v. 2021, kun v. 2020 se oli 0,96 %. T&K-intensiteetin muutosten taustalla on erityisesti BKT:n lasku v. 2020 sekä talouden elpyminen v. 2021.

Suoran T&K-rahoituksen lisäksi Suomessa kannustetaan T&K-toimintaan verotuksen kautta. Vuosina 2021—2027 on voimassa tutkimusyhteistyön ylimääräinen verovähennys. Lisäksi v. 2023 otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin. Uuden lisävähennyksen arvioidaan vähentävän valtion verotuloja v. 2023 n. 80 milj. euroa ja vuodesta 2024 alkaen n. 100 milj. euroa vuositasolla.

Keskeisiä TKI-politiikan linjauksia

Politiikkatoimia ohjaavat pääministeri Marinin hallitusohjelma sekä osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmän v. 2020 hyväksymä ja vuoden 2021 aikana päivitetty kansallisen T&K- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tiekartta vuoteen 2030.

Huhtikuussa 2022 asetettiin parlamentaarinen TKI-työryhmä jatkamaan vuonna 2021 toimineen työryhmän työtä. Parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on laatia kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma, toimia T&K-rahoituslain valmistelun seurantaryhmänä ja seurata kokonaisuudessaan työryhmän linjausten toimeenpanoa. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2023.

Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 tulee voimaan vuoden 2023 alusta ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2024 talousarvioesityksen laadinnassa. Lain tavoitteena on parantaa valtion T&K-toiminnan rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Laissa säädetään valtion talousarvioon vuosina 2024—2030 otettavien T&K-toimintaan tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärästä. Valtuuksien ja määrärahojen määrää lisätään tasaisesti vuosittain. Laissa säädetään myös valtion T&K-toiminnan rahoituksen pitkäaikaisen suunnitelman laatimisesta.

TKI-tiekartan avulla tavoitellaan korkeaan osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaa kestävää kasvua ja hyvinvointia. Sen toimenpiteillä parannetaan kotimaisen TKI-ympäristön globaalia vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä TKI-investointien lisäämiseen. Päivitetyn tiekartan strategisina kehittämiskokonaisuuksina säilyvät osaaminen, uusi kumppanuusmalli ja innovatiivinen julkinen sektori.

Keskeisten valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituserien muutos (arvio), milj. euroa1)

  2022
TA
2023
esitys
2022—2023
muutos
2022—2023
muutos, %
         
Yliopistot2) 722 772 50 7
Ammattikorkeakoulut 90 96 6 7
Valtion tutkimuslaitokset 216 209 -7 -3
— josta VTT 90 87 -3 -3
— josta LUKE 57 57 0 0
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 20 30 10 50
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 1 048 1 107 59 6
         
Suomen Akatemia 477 517 40 8
— josta strateginen tutkimus 56 56 0 0
Business Finland 957 741 -216 -23
— josta t&k-rahoitus3) 741 557 -184 -25
Rahoitusorganisaatioiden T&K-rahoitus, yhteensä 1 218 1 074 -144 -12
         
Muu valtion T&K-rahoitus 223 198 -25 -11
— josta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 9 8 -1 -11
Arvio valtion koko T&K-rahoituksesta 2 489 2 379 -110 -4
Arvio valtion T&K-rahoitusintensiteetistä 0,93 % 0,85 %    

1) Taulukko kuvaa arviota valtion talousarvion mukaisesta T&K-rahoituksen määrästä. Useiden toimijoiden kohdalla nimenomaan kansainväliset tilastokriteerit täyttävään T&K-toimintaan kohdistuva summa tarkentuu vasta myöhemmin. Arvio valtion T&K-rahoituksen kokonaisuudesta voi siten päivittyä myöhemmin. Suomen Akatemian, strategisen tutkimuksen ja Business Finlandin rahoituksen osalta kyse on valtuuksista. Metodologisista ja muista muutoksista johtuen vuosien 2022 ja 2023 T&K-rahoitusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa.

2) Yliopistojen valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan arvonlisäverokompensaatiota. Tutkimukseen kohdentuva osuus kokonaisrahoituksesta on pidetty tässä laskelmassa vuoden 2023 osalta prosentuaalisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

3) Business Finlandin rahoituksesta merkittävä osa kohdistuu myös muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään T&K-toimintaan.

5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakuntien liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin perustuva alueiden kehittämisen toimintatapa, joka luo edellytykset aluelähtöiselle kestävälle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille.

Alueiden kehittämistä suunnataan ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.

EU:n alue ja rakennepolitiikan rahastojen toiminta Suomessa ja varat vuoden 2023 talousarvioesityksessä

Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditun Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.

Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.

Ohjelmakaudelle 2021—2027 laaditun alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tavoitteena on elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, toiminnan uudistuminen ja liiketoimintaympäristön kehittäminen, energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, oppimismahdollisuuksien kehittäminen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantaminen sekä niiden alueiden tukeminen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.

Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö –tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.

InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan Unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.

Alue- ja rakennepolitiikan varoja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2023 yhteensä 251 milj. euroa. Tässä ovat mukana ohjelmakausilta 2014—2020 ja 2021—2027 Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta sekä Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta saatavat tulot.

Vuodelle 2023 budjetoidaan uusia ohjelmakauden 2021—2027 myöntämisvaltuuksia yhteensä 531 946 000 euroa. Vuonna 2022 käyttämättä jääneistä ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuksista voi tehdä myöntämispäätöksiä v. 2023.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä), milj. euroa

Ohjelma/-osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2021—2027
rahoituskehys
valtuutena
   
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 1 369,2
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 909,9
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) 617,3
Interreg-ohjelmat 51,0
Interreg-ulkorajaohjelmat 70,0
Yhteensä 3 017,4