Talousarvioesitys 2023
12. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ja -tase
Luku sisältää talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen (11 kpl) sekä valtion liikelaitoskonsernien (Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt (sisältäen Puolustuskiinteistöt)) tuotto- ja kululaskelmista sekä taseista yhdistellyt valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman ajanjaksolta 1.1.—30.6.2022 ja kokonaistaseen tilanteesta 30.6.2022. Kokonaislaskelmien tarkoituksena on yleiskatsauksellisen kokonaiskuvan saaminen suoraan eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvallan alaisesta valtiontaloudesta (valtio-oikeushenkilöstä).
Talousarviotalouden ja talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpitotapahtumista eliminoidaan sisäiset tuotot ja kulut sekä saatavat ja velat hyödyntäen sisäisille erille erikseen määriteltyjä liikekirjanpidon tilejä sekä kumppanikoodia. Valtion liikelaitoskonsernien tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat eliminoidaan niiden raportoiminen lukujen perusteella.
12.1. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ajalta 1.1.—30.6.2022
Valtio, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitoskonsernit eivät laadi virallista välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta. Ajanjakson 1.1.—30.6.2022 kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä ei siten ole suoraan vertailukelpoinen koko vuodelta kertyvien tuottojen ja kulujen erotuksen kanssa. Esimerkiksi eräitä loppuvuodesta maksuun tulevia menoja ei ole jaksotettu kuluiksi alkuvuodelle.
Kaikkien kokonaislaskelmien osakokonaisuuksien (valtion talousarviotalous, talousarviotalouden ulkopuoliset valtion rahastot ja liikelaitoskonsernit) yhteenlaskettu tuotto- tai kulujäämä on pienentynyt alkuvuonna 2022 suhteessa vertailukauteen. Suurimpana osakokonaisuutena talousarviotalouden vaikutus kokonaislaskelmiin on kuitenkin keskeinen. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä 1.1.—30.6.2022 oli 2 014 (3 913) milj. euroa ja se on pienentynyt 1 898 milj. euroa. Kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä on kuitenkin kokonaislaskelmassa tehtävien eliminointien takia 678 (684) milj. euroa suurempi kuin valtion talousarviotalouden, rahastojen ja liikelaitoskonsernien erillisraportoinnista suoraan yhteenlaskettu tuotto-/kulujäämä.
Tuotto- ja kulujäämät tarkasteluajanjaksoilta 1.1.—30.6.2022 ja 1.1.—30.6.2021 (milj. euroa)
| Talousarviotalouden kulujäämä | Rahastojen tuottojäämä | Liikelaitoskonsernien voitto | Kokonaislaskelmien kulujäämä | |
| 1—6/2021 | -3 983 | 649 | 106 | -3 913 |
| 1—6/2022 | -2 091 | 644 | 111 | -2 014 |
Kokonaistuotto- ja kululaskelmassa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien tuotto- ja kululaskelmat, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus että näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.
Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma 1.1.—30.6.2022 (1 000 euroa)1)
| Talousarviotalous | Rahastot | Liikelaitoskonsernit | Eliminoinnit | 1.1.—30.6.2022 | 1.1.—30.6.2021 | |
| TOIMINNAN TUOTOT | ||||||
| Maksullisen toiminnan tuotot | 420 793 | 210 027 | 175 170 | 4 145 | 801 844 | 608 225 |
| Vuokrat ja käyttökorvaukset | 12 337 | 3 387 | 426 412 | 384 115 | 58 022 | 54 989 |
| Muut toiminnan tuotot | 464 807 | 1 253 404 | 20 538 | 392 995 | 1 345 754 | 1 348 440 |
| TOIMINNAN KULUT | ||||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||||||
| Ostot tilikauden aikana | 435 642 | 93 343 | 66 258 | 2 344 | 592 900 | 481 709 |
| Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) | 38 | 28 098 | 2 697 | 30 833 | 62 | |
| Henkilöstökulut | 2 625 734 | 5 069 | 78 019 | 379 200 | 2 329 622 | 2 250 041 |
| Vuokrat | 410 531 | 2 076 | 58 499 | 384 115 | 86 992 | 86 191 |
| Palvelujen ostot | 1 392 216 | 87 986 | 174 922 | 12 369 | 1 642 755 | 1 488 329 |
| Muut kulut | 599 655 | 42 560 | 48 201 | 4 094 | 686 323 | 425 247 |
| Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+) | -49 | -49 | 7 | |||
| Valmistus omaan käyttöön | -49 446 | -2 497 | -51 944 | -43 058 | ||
| Poistot | 653 177 | 6 905 | 112 632 | 772 714 | 749 502 | |
| JÄÄMÄ I | -5 169 562 | 1 200 780 | 83 389 | -3 884 526 | -3 426 375 | |
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||||||
| Rahoitustuotot | 1 002 139 | 411 268 | 3 028 | 85 263 | 1 331 172 | 1 551 294 |
| Rahoituskulut | -842 615 | -197 942 | -14 644 | 5 263 | -1 049 938 | -393 672 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta2) | 4 583 | 4 583 | 5 703 | |||
| SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT | ||||||
| Satunnaiset tuotot | 43 419 | 173 | 43 592 | 8 826 | ||
| Satunnaiset kulut | -1 682 | -1 682 | -9 648 | |||
| JÄÄMÄ II | -4 968 301 | 1 414 279 | 76 356 | -3 556 798 | -2 263 873 | |
| SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT | ||||||
| Tuotot | ||||||
| Paikallishallinnolta | 7 059 | 7 059 | 73 537 | |||
| Euroopan unionin toimielimiltä ja muilta elimiltä | 755 368 | 755 368 | 698 657 | |||
| Muut siirtotalouden tuotot | 1 113 387 | 35 113 | 1 034 113 | 114 387 | 54 427 | |
| Kulut | ||||||
| Paikallishallinnolle | 8 153 850 | 13 167 | 8 167 017 | 7 367 901 | ||
| Sosiaaliturvarahastoille | 7 381 207 | 7 381 207 | 7 724 736 | |||
| Elinkeinoelämälle | 1 340 639 | 37 984 | 35 113 | 1 343 510 | 1 756 971 | |
| Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille | 1 553 372 | 51 039 | 1 604 410 | 1 562 056 | ||
| Kotitalouksille | 2 312 100 | 2 992 | 2 315 092 | 2 255 105 | ||
| Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille | 1 256 705 | 319 573 | 1 576 277 | 1 598 261 | ||
| Ulkomaille | 421 441 | 421 441 | 445 015 | |||
| Muut siirtotalouden kulut (ml. yliopistot) | 2 765 300 | 375 880 | 352 295 | 2 788 885 | 3 115 583 | |
| JÄÄMÄ III | -28 277 100 | 613 644 | 111 469 | -28 277 824 | -27 262 880 | |
| TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA | ||||||
| Verot ja veronluonteiset maksut | 26 057 957 | 30 084 | -47 575 | 26 135 617 | 23 232 070 | |
| Muut pakolliset maksut | 127 866 | 127 866 | 118 004 | |||
| Vähemmistöosuus2) | 14 | 14 | 30 | |||
| TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ | -2 091 276 | 643 729 | 111 483 | 678 262 | -2 014 327 | -3 912 777 |
1) Valtio, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot ja liikelaitokset eivät laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä.
2) Rivit Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot.
Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman erien keskeisimmät muutokset verrattaessa alkuvuotta 2022 vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan:
- — Tuotot veroista ja pakollisista maksuista kasvoivat 2 913 milj. euroa ja olivat 26 263 milj. euroa, mikä aiheutui lähes yksinomaan verotuottojen kasvusta.
- — Toiminnan kulut kasvoivat 652 milj. euroa ja olivat 6 090 (5 438) milj. euroa. Suurin kasvu oli muissa kuluissa 261 milj. euroa, mistä eniten kasvoivat maanpuolustuskalustojen hankinnat ja matkustuspalvelut.
- — Rahoituskulut kasvoivat 656 milj. euroa, johtuen korkotason noususta, ja ne olivat 1 050 (394) milj. euroa. Suurin vaikutus oli emissiotappioilla euromääräisistä veloista.
- — Rahoitustuotot vähenivät 220 milj. euroa ja olivat 1 331 (1 551) milj. euroa. Tähän vaikutti saatujen osinkojen ja muun voitonjaon pienentyminen 210 milj. eurolla.
- — Koronaepidemian rajoitusten purkaminen alkuvuonna 2022 näkyi siirtotalouden kulujen 228 milj. euron pienenemisenä (+513). Ne pienenivät sosiaaliturvarahastoille, elinkeinoelämälle, Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Toisaalta siirtotalouden kulut kasvoivat erityisesti paikallishallinnolle noin 0,8 mrd. euroa mm, koronan terveydenhuollolle aiheuttamiin kuluihin ja hyvinvointialueiden tehtävien rahoitukseen.
12.2. Valtion kokonaistase 30.6.2022
Kokonaistaseen omaisuusrakenne poikkeaa valtion talousarviotalouden taseen omaisuusrakenteesta. Liikelaitoskonsernien omaisuuserät, kuten rakennukset ja maa-alueet, näkyvät talousarviotalouden taseessa sijoituksina liikelaitoskonsernien peruspääomiin, kun taas kokonaistaseessa ne raportoidaan omaisuuserän luonteen mukaisesti.
Alkuvuonna 2022 edellisvuoden tavoin kasvanut kokonaislaskelman kulujäämä on rahoitettu pääasiassa valtion velanottoa lisäämällä ja rahavaroista maksamalla. Valtion kokonaistase on kasvanut 30.6.2021 ja 30.6.2022 välillä 3 314 (-5 717) milj. euroa. Vieraan pääoman määrä kasvoi 6 352 (5 648) milj. euroa ja rahoitusvarat pienenivät 2 246 (6 554) milj. euroa vertailukauteen nähden. Vieraan pääoman maturiteetti kasvoi pitkäaikaisen vieraan pääoman määrän kasvun ollessa 6,5 mrd. euroa alkuvuonna 2022. Lyhyen vieraan pääoman määrä on pysynyt ennallaan.
Kokonaistaseessa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien taseet, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, että näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.
Valtion kokonaistase 30.6.2022 (1 000 euroa)1)
| Talousarviotalous | Rahastot | Liikelaitoskonsernit | Eliminoinnit | 30.6.2022 | 30.6.2021 | |
| VASTAAVAA | ||||||
| KANSALLISOMAISUUS | ||||||
| Maa- ja vesialueet | 42 676 | 1 034 727 | 1 077 404 | 1 056 613 | ||
| Rakennusmaa- ja vesialueet | 16 397 | 37 882 | 54 279 | 54 577 | ||
| Rakennukset | 426 215 | 238 936 | 665 151 | 624 886 | ||
| Muu kansallisomaisuus | 60 807 | 60 807 | 58 250 | |||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 25 587 | 25 587 | 23 840 | |||
| KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET | ||||||
| AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | ||||||
| Aineettomat oikeudet | 29 255 | 173 | 453 | 29 881 | 28 017 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 735 505 | 49 326 | 784 831 | 688 615 | ||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 421 410 | 3 450 | 424 860 | 446 147 | ||
| AINEELLISET HYÖDYKKEET | ||||||
| Maa- ja vesialueet | 8 885 | 1 182 | 2 894 933 | 2 905 000 | 2 904 827 | |
| Rakennusmaa- ja vesialueet | 1 162 781 | 417 578 | 1 580 359 | 1 573 267 | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 239 764 | 2 974 212 | 3 213 977 | 3 136 757 | ||
| Rakenteet | 18 112 042 | 21 130 | 18 133 172 | 18 004 107 | ||
| Koneet ja laitteet ja kalusteet | 616 173 | 13 291 | 10 789 | 640 253 | 647 611 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 10 824 | 31 942 | 107 021 | 149 787 | 144 594 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 1 161 598 | 2 172 | 464 621 | 67 657 | 1 560 734 | 1 594 379 |
| KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET | ||||||
| Käyttöomaisuusarvopaperit | 14 703 060 | 506 928 | 3 827 | 15 213 815 | 15 995 338 | |
| Liikelaitoskonsernien peruspääomat ja muun oman pääoman ehdoin sijoitetut pääomat | 6 081 919 | 6 083 174 | -1 255 | -354 | ||
| Euromääräiset sijoitukset | 5 032 530 | 14 276 219 | 19 308 749 | 18 612 666 | ||
| Valuuttamääräiset sijoitukset | 5 169 232 | 5 169 232 | 4 865 410 | |||
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä2) | 276 628 | 276 628 | 276 474 | |||
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 2) | ||||||
| KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ | 48 315 747 | 20 001 139 | 7 223 967 | 69 390 022 | 68 917 855 | |
| VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS | ||||||
| VAIHTO-OMAISUUS | ||||||
| Aineet ja tarvikkeet | 519 603 | 519 603 | 457 024 | |||
| Keskeneräinen tuotanto | 5 124 | 5 124 | 5 340 | |||
| Valmiit tuotteet/Tavarat | 50 514 | 1 504 284 | 13 285 | 1 568 083 | 1 211 700 | |
| Muu vaihto-omaisuus | 18 184 | |||||
| PITKÄAIKAISET SAAMISET | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 5 253 513 | 19 668 | 43 965 | 1 569 095 | 3 748 051 | 2 939 328 |
| LYHYTAIKAISET SAAMISET | ||||||
| Myyntisaamiset | 65 748 | 57 247 | 51 894 | 3 333 | 171 556 | 198 324 |
| Lainasaamiset | -349 653 | 1 524 922 | 16 037 | 1 159 232 | 1 984 180 | |
| Siirtosaamiset | 28 330 | 98 898 | 50 462 | 96 656 | 81 034 | 11 004 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 176 735 | 255 447 | 13 039 | 1 987 | 443 234 | 177 005 |
| Ennakkomaksut | 885 667 | 5 386 | 891 053 | 747 366 | ||
| RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET | ||||||
| Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot | 289 821 | 289 821 | 119 968 | |||
| Muut euromääräiset sijoitukset | 5 056 916 | 5 056 916 | 1 041 595 | |||
| Valuuttamääräisten joukkovelkakirjojen ostot | ||||||
| RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT | 7 097 513 | 6 298 752 | 309 170 | 5 965 568 | 7 739 868 | 9 986 135 |
| VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ | 18 790 010 | 10 054 426 | 481 815 | 21 673 575 | 18 897 179 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 67 677 440 | 30 055 565 | 9 017 327 | 13 803 507 | 92 946 825 | 89 633 174 |
| VASTATTAVAA | ||||||
| OMA PÄÄOMA | ||||||
| Valtion pääoma 1.1.1998 | -30 048 198 | -30 048 198 | -30 048 198 | |||
| Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen pääomat | -22 417 951 | -22 417 951 | -21 447 382 | |||
| Liikelaitoskonsernien pääomat | 6 083 174 | 6 083 174 | ||||
| Talousarviosiirrot | -647 500 | -647 500 | ||||
| Edellisten tilikausien pääoman muutos | -51 821 028 | 51 904 001 | 837 674 | -80 000 | 1 000 647 | 4 966 598 |
| Tilikauden tuotto-/kulujäämä | -2 091 276 | 643 729 | 111 483 | 678 262 | -2 014 327 | -3 912 777 |
| VÄHEMMISTÖOSUUS | ||||||
| Vähemmistöosuus2) | 4 683 | 4 683 | 4 728 | |||
| RAHASTOJEN PÄÄOMAT | ||||||
| Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat | 10 155 | 10 155 | 8 899 | |||
| VARAUKSET | ||||||
| Varaukset | 18 309 | 18 309 | 19 932 | |||
| VIERAS PÄÄOMA | ||||||
| PITKÄAIKAINEN | ||||||
| Otetut euromääräiset lainat | 119 111 319 | 349 023 | 1 688 020 | 1 569 095 | 119 579 267 | 112 957 353 |
| Otetut valuuttamääräiset lainat | 573 | 573 | -1 866 | |||
| Pitkäaikaiset siirtovelat | 84 005 | 84 005 | 125 322 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 352 147 | 352 147 | 408 532 | |||
| LYHYTAIKAINEN | ||||||
| Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset | 5 204 666 | 5 204 666 | 55 345 | |||
| Talousarvion ulkopuol. olevien valtion rahastojen yhdystilit | ||||||
| Lyhytaikaiset lainat | 13 473 462 | 66 948 | 16 037 | 13 524 373 | 18 538 760 | |
| Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat | 747 103 | 747 103 | 354 419 | |||
| Saadut ennakot | 300 790 | 82 993 | 67 657 | 316 126 | 461 871 | |
| Ostovelat | 309 007 | 64 212 | 32 983 | 422 | 405 780 | 406 275 |
| Siirtovelat | 1 323 406 | 122 087 | 67 511 | 2 816 | 1 510 188 | 1 498 100 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 4 755 801 | 37 965 | 23 550 | 147 976 | 4 669 340 | 5 237 246 |
| Virhetilit | -60 | -60 | 18 | |||
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 151 627 787 | 573 287 | 1 962 004 | 7 769 571 | 146 393 507 | 140 041 374 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 67 677 440 | 30 055 565 | 9 017 327 | 13 803 507 | 92 946 825 | 89 633 174 |
1) Valtio ei laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä. Valtion talousarviotalouden ja liikelaitoskonsernien kirjaukset koskien liikelaitoskonsernien omaa pääomaa ja muuta omaa pääomaa eivät tästä syystä täsmänneet 30.6.2022, 30.6.2021, 30.6.2020 ja 30.6.2019, minkä vuoksi näille tileille jäi saldoa.
2) Rivit Osuudet omistusyhteysyrityksissä, Saamiset omistusyhteysyrityksiltä, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot.
12.3. Taseen ulkopuoliset valtiontakaukset ja -takuut
Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten taseiden ulkopuoliset kokonaisvastuut olivat valtion vuoden 2021 tilinpäätöksessä yhteensä 198,5 mrd. euroa. Suurin yksittäinen vastuu oli valtion eläkevastuu, noin 93,3 mrd. euroa.
Voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja -takuut olivat 30.6.2022 yhteensä 66,3 mrd. euroa. Kasvua vuodenvaihteesta oli lähes 2,1 mrd. euroa ja se johtui pääosin Valtion asuntorahaston sekä Finnveran takauksien ja takuiden kasvusta. Voimassa olevan lainsäädännön ja eduskunnan tekemien takaus- ja takuupäätösten nojalla valtiontakauksiin ja -takuisiin käytettävissä oleva enimmäismäärä oli 30.6.2022 yhteensä 135,7 mrd. euroa (135,4 mrd. euroa 31.12.2021). Tämäkin muutos vuodenvaihteeseen verrattuna on seurausta pääosin Valtion asuntorahaston sopimuskannan kasvusta.
Valtion talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan ja sen takauskanta oli 30.6.2022 yhteensä 18,3 mrd. euroa. Suurin osa näistä takauksista kohdistuu korkotuettuihin vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamis- ja perusparannuslainoihin.
Koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoituksien seurauksena eduskunta on 30.6.2022 mennessä antanut valtioneuvostolle valtuuksia 2,3 mrd. euron edestä uusien valtiontakauksien ja -takuiden myöntämiseen kotimaan yritysrahoituksen saatavuuden ja työttömyysmenojen maksamisen turvaamiseksi, EU:n puitteissa perustettavien kriisinhallintavälineiden toiminnan mahdollistamiseksi sekä Covid-19-rokotteiden vakuuttamiseksi.
Voimassa olevat valtiontakaukset ja -takuut sekä käytettävissä oleva enimmäismäärä 30.6.2022 (mrd. euroa)
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Voimassa 30.6.2022 | Käytettävissä enimmäismäärä | |
| Finnvera | 22,6 | 22,6 | 27,7 | 30,3 | 32,6 | 31,6 | 32,1 | 33,3 | 73,2 |
| Opintolainat | 2,0 | 2,3 | 2,7 | 3,4 | 4,0 | 4,5 | 5,0 | 5,3 | 5,6 |
| ERVV1) | 6,2 | 6,3 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | 6,8 | 6,6 | 6,8 | 14,0 |
| Suomen Pankki | 0,5 | 0,6 | 0,4 | 0,5 | 0,6 | 0,6 | 0,8 | 0,8 | 7,6 |
| Valtion rahastot2) | 12,3 | 13,2 | 13,8 | 14,6 | 15,5 | 16,5 | 17,7 | 18,3 | 21,7 |
| Covid-19-tukitoimet3) | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 2,3 | |||||
| Muut4) | 0,6 | 1,1 | 0,6 | 0,8 | 0,5 | 0,5 | 0,6 | 0,5 | 11,4 |
| YHTEENSÄ | 44,2 | 46,1 | 52,3 | 56,6 | 60,2 | 62,0 | 64,2 | 66,3 | 135,7 |
1) Euroopan rahoitusvakausväline
2) Sisältää Valtion asuntorahaston, Maatilatalouden kehittämisrahaston ja Huoltovarmuusrahaston, joiden takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan.
3) Sisältää koronavirusepidemian vuoksi myönnetyt valtiontakaukset ja -takuut Euroopan komission varainhankinnalle (SURE-tukiväline), Euroopan investointipankille (EU Covid-19 -takuurahasto, viimeisin tieto sopimuskannasta on ajankohdalta 31.3.2022), kotimaisille varustamo- ja ilmailualan yrityksille, Työllisyysrahastolle sekä covid-19-rokotteiden vakuutustakuun vakuutusyhtiöille.
4) Käytettävissä oleva enimmäismäärä sisältää 10 mrd. euron määräisen vakuutustakuun, jonka tarkoituksena on varmistaa väestön toimeentulon tai talouselämän turvaamisen kannalta välttämättömien vahinkovakuutusten saaminen poikkeusoloissa.
12.4. Liikenneväylien korjausvelka
Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 20,3 miljardia euroa 31.12.2021. Liikenneväylät muodostivat 42,1 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 48,5 mrd. euroa.
Valtion käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 31.12.2021 (mrd. euroa)
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | |
| Väylärakenteet ja maapohjat | 19,0 | 19,1 | 19,6 | 19,6 | 19,8 | 19,9 | 20,1 | 20,0 | 20,2 | 20,3 |
| Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset | 22,7 | 22,0 | 22,5 | 22,7 | 23,1 | 23,1 | 24,7 | 25,0 | 25,6 | 25,8 |
| Muu käyttöomaisuus | 1,7 | 1,8 | 1,8 | 1,8 | 1,9 | 1,9 | 2,0 | 2,1 | 2,3 | 2,4 |
| Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. | 43,3 | 42,9 | 43,8 | 44,1 | 44,7 | 44,8 | 46,8 | 47,1 | 48,1 | 48,5 |
Liikenneväyläinvestoinnit, poistot ja tasearvojen muutos vuosina 2000—2021 (milj. euroa)
| Tie | Rata | Vesi | Väylät yhteensä | |||||||||
| Investoinnit | Poistot | Muutos | Investoinnit | Poistot | Muutos | Investoinnit | Poistot | Muutos | Investoinnit | Poistot | Muutos | |
| 2000 | 291 | 399 | -107 | 282 | 203 | 78 | 5 | 15 | -10 | 578 | 617 | -38 |
| 2001 | 224 | 399 | -175 | 143 | 211 | -68 | 6 | 16 | -10 | 372 | 626 | -253 |
| 2002 | 591 | 488 | 103 | 250 | 224 | 26 | 15 | 14 | 1 | 857 | 726 | 131 |
| 2003 | 398 | 508 | -110 | 290 | 229 | 61 | 8 | 14 | -6 | 696 | 751 | -55 |
| 2004 | 628 | 555 | 73 | 348 | 137 | 211 | 1 | 14 | -12 | 977 | 706 | 271 |
| 2005 | 420 | 582 | -161 | 303 | 148 | 155 | 6 | 12 | -6 | 729 | 742 | -13 |
| 2006 | 425 | 609 | -184 | 255 | 141 | 115 | 11 | 12 | 0 | 692 | 761 | -69 |
| 2007 | 455 | 633 | -178 | 256 | 153 | 103 | 9 | 11 | -2 | 721 | 797 | -77 |
| 2008 | 642 | 484 | 158 | 363 | 162 | 202 | 6 | 12 | -6 | 1 011 | 658 | 353 |
| 2009 | 753 | 507 | 245 | 357 | 179 | 178 | 5 | 12 | -7 | 1 115 | 699 | 416 |
| 2010 | 542 | 515 | 27 | 381 | 239 | 142 | 29 | 10 | 19 | 951 | 764 | 188 |
| 2011 | 619 | 536 | 83 | 320 | 243 | 76 | 5 | 10 | -5 | 944 | 789 | 155 |
| 2012 | 504 | 560 | -56 | 372 | 246 | 126 | 0 | 10 | -9 | 877 | 816 | 61 |
| 2013 | 481 | 562 | -81 | 412 | 160 | 252 | 8 | 10 | -2 | 901 | 732 | 169 |
| 2014 | 729 | 579 | 149 | 427 | 162 | 266 | 8 | 10 | -2 | 1 164 | 751 | 413 |
| 2015 | 559 | 596 | -38 | 259 | 174 | 85 | 6 | 11 | -5 | 823 | 781 | 43 |
| 2016 | 629 | 610 | 20 | 315 | 187 | 127 | 19 | 9 | 9 | 963 | 807 | 156 |
| 2017 | 589 | 630 | -41 | 302 | 197 | 105 | 17 | 10 | 8 | 908 | 837 | 71 |
| 2018 | 802 | 649 | 154 | 314 | 207 | 107 | 23 | 10 | 13 | 1 140 | 866 | 274 |
| 2019 | 512 | 644 | -132 | 197 | 213 | -16 | 42 | 11 | 31 | 751 | 868 | -116 |
| 2020 | 790 | 649 | 141 | 308 | 220 | 88 | 27 | 12 | 16 | 1 125 | 881 | 244 |
| 2021 | 589 | 681 | -91 | 363 | 226 | 137 | 16 | 13 | 2 | 968 | 920 | 48 |
| 12 173 | 12 375 | -202 | 6 819 | 4 262 | 2 557 | 274 | 257 | 17 | 19 265 | 16 894 | 2 371 | |
Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta tieväyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella noin 202 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit. Investointien ja poistojen negatiivista erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet noin 2,557 mrd. euroa ja vesiväylien 16 milj. euroa suuremmat kuin poistot.
12.5. Valtion investoinnit
Alla olevaan taulukkoon on koottu talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien investoinnit vuosilta 2016—2021 ja alkuvuodelta 2022. Talousarviotalouden investoinnit on esitetty nettomääräisinä vähentämällä kansallisomaisuuteen, käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä pitkäaikaisiin saamisiin tehdyistä investoinneista kyseisten omaisuuslajien luovutukset. Keskeneräiset rakenteet on esitetty taulukossa valmiissa rakenteissa. Taulukon ennakkomaksut sisältävät vähäisiä sekalaisia käyttöomaisuushankintoja. Rahastojen osalta investoinnit on laskettu omaisuuslajien tasearvojen muutoksista ja oikaistu tehtyjen poistojen määrällä. Liikelaitoskonsernien tiedot ovat Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksissään ilmoittamia rahamääräisiä investointeja.
Tarkasteluajanjaksolla vuosina 2016—2021 talousarviotalouden kokonaisinvestoinnit olivat vuosittain keskimäärin 1,2 mrd. euroa ja liikelaitoskonsernien vuosittain keskimäärin 338 milj. euroa. Talousarviotalouden reaali-investoinnit ovat puolestaan olleet tarkastelujaksolla vuosittain noin 1,3 mrd. euroa. Talousarviotaloudessa tehdyt investoinnit käyttöomaisuusarvopapereihin ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä rahastotaloudessa tehdyt investoinnit ovat vaihdelleet voimakkaammin. Tämä johtuu arvopapereiden ostoista ja myynneistä sekä pitkäaikaisten saamisten määrän muutoksista.
Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien tekemien investointien määrä vuosina 2016—2021 ja 30.6.2022 (milj. euroa)
| TALOUSARVIOTALOUS | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 30.6.2022 |
| KANSALLISOMAISUUS | 13 | 12 | 15 | 12 | 15 | 18 | 7 |
| AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | 73 | 64 | 95 | 97 | 73 | 69 | 35 |
| AINEELLISET HYÖDYKKEET | |||||||
| Maa- ja vesialueet (sis. Rakennusmaa- ja vesialueet) | 17 | 17 | 18 | 15 | 20 | 18 | 6 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 | 6 | 4 | 4 | 8 | 5 | 1 |
| Rakenteet | 861 | 841 | 936 | 837 | 1 028 | 957 | 303 |
| Koneet ja laitteet | 83 | 84 | 99 | 100 | 123 | 84 | 30 |
| Kalusteet | 2 | 2 | 4 | 2 | 2 | 2 | 1 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet | 30 | 26 | 18 | 28 | 51 | 47 | 355 |
| Valmistus omaan käyttöön | 149 | 178 | 116 | 176 | 197 | 179 | 49 |
| Yhteensä | 1 234 | 1 229 | 1 305 | 1 272 | 1 517 | 1 379 | 788 |
| KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET | |||||||
| Käyttöomaisuusarvopaperit | 229 | -148 | -231 | 68 | 378 | -428 | -67 |
| Pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset | -20 | 100 | 56 | -66 | 196 | 627 | 12 |
| Pitkäaikaiset saamiset | -189 | -201 | -2 057 | 184 | 237 | 256 | 3 |
| Yhteensä | 19 | -248 | -2 232 | 186 | 811 | 455 | -53 |
| Talousarviotalous yhteensä | 1 253 | 981 | -927 | 1 458 | 2 328 | 1 834 | 736 |
| TALOUSARVION ULKOPUOLISET VALTION RAHASTOT | |||||||
| Valtion Eläkerahasto | -61 | 244 | 838 | 154 | -49 | 794 | 502 |
| Huoltovarmuusrahasto | 384 | 38 | -189 | 150 | 10 | 388 | 12 |
| Valtion asuntorahasto | -616 | -577 | -479 | -481 | -425 | -411 | 0 |
| Muut valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot | -3 | 419 | 22 | 111 | -178 | 5 | 0 |
| Rahastot yhteensä | -295 | 123 | 192 | -66 | -642 | 776 | 515 |
| LIIKELAITOSKONSERNIT1) | |||||||
| Metsähallituskonserni | 15,7 | 19,1 | 27,7 | 10,7 | 20 | 20 | 16 |
| Senaatti-kiinteistöt konserni | 261,4 | 238,1 | 251,9 | 311,1 | 435 | 411 | 195 |
| Liikelaitoskonsernit yhteensä | 277,1 | 257,2 | 279,7 | 321,8 | 456 | 431 | 211 |
| Kaikki yhteensä | 1 234,7 | 1 361,6 | -454,8 | 1 714,4 | 2 142 | 3 041 | 1 461 |
1) Tiedot sisältävät liikelaitoskonsernien raportoimat rahamääräisten investointien määrät
12.6. Valtion suoraan omistamat julkisesti noteeratut osakkeet
Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkävaikutteisiin sijoituksiin sisältyvät talousarviotalouden suoraan omistamat julkisesti noteeratut Finnair Oyj:n, Fortum Oyj:n, Neste Oil Oyj:n ja SSAB:n osakkeet. Näiden kirjanpitoarvo oli 5,7 mrd. euroa ja markkina-arvo 25,0 mrd. euroa 31.12.2021. Osakkeiden markkina-arvo 30.6.2022 oli 18,7 mrd. euroa ja 17.8.2022 oli 19,5 mrd. euroa. Markkina-arvo on ilmoitettu myös 17.8.2022 tilanteen arvona, koska kurssivaihtelut ovat maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen olleet merkittäviä. Markkina-arvon pienentymiseen ovat vaikuttaneet Fortumin ja Finnairin osakekurssien heikkeneminen.
Valtion suoraan omistamien julkisesti noteerattujen osakkeiden arvon kehitys vuosina 2012—2021 ja 17.8.2022 (mrd. euroa)
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 17.8.2022 | |
| Julkisesti noteerattujen osakkeiden markkina-arvo | 7,8 | 9,5 | 10,9 | 10,2 | 11,5 | 15,2 | 15,5 | 18,9 | 26,0 | 25,0 | 19,5 |
| Julkisesti noteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvo | 5,7 | 5,7 | 5,7 | 5,7 | 5,7 | 5,7 | 5,1 | 5,1 | 5,5 | 5,7 | 5,7 |
| Markkina-arvon ja kirjanpitoarvon erotus | 2,1 | 3,8 | 5,2 | 4,5 | 5,8 | 9,5 | 10,4 | 13,8 | 20,5 | 19,3 | 13,8 |
12.7. Negatiivinen oma pääoma
Sekä valtion talousarviotalouden taseen että valtion kokonaistaseen osoittama valtion oma pääoma on negatiivinen. Valtion kokonaistaseen osoittama negatiivinen oma pääoma 30.6.2022 -53,5 (-50,4) mrd. euroa on rahastojen ja liikelaitoskonsernien positiivisten omien pääomien takia talousarviotalouden negatiivista omaa pääomaa -84,0 (-81,9) mrd. euroa olennaisesti pienempi.
Oman pääoman kehitys vuosina 2014—2021 ja 30.6.2022 (mrd. euroa)
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 30.6.2022 | |
| Talousarviotalouden oma pääoma | -50,3 | -55,1 | -59,0 | -62,0 | -61,2 | -62,8 | -75,5 | -81,9 | -84,0 |
| Rahastojen oma pääoma1) | 26,7 | 26,5 | 27,0 | 27,4 | 27,5 | 28,0 | 28,1 | 29,5 | 29,5 |
| Liikelaitoskonsernien oma pääoma1) | 6,8 | 6,7 | 6,8 | 6,9 | 6,9 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | 7,0 |
| Kokonaistaseen oma pääoma | -22,7 | -27,7 | -31,5 | -33,7 | -32,8 | -33,9 | -46,5 | -51,4 | -53,5 |
1) Rahastojen ja liikelaitoskonsernien oma pääoma on esitetty vain valtion kokonaistaseen laatimisvuosilta.
Valtion talousarviotalouden aloittavassa taseessa 1.1.1998 oma pääoma oli noin 30 mrd. euroa negatiivinen. Tilanne johtui sekä valtion ankarasta velkaantumisesta 1990-luvun alussa että aloittavan taseen laatimisessa tehdyistä ratkaisuista. Osa kansallisomaisuudesta jätettiin taseen ulkopuolelle ja valtion yhtiöomaisuus arvostettiin erittäin varovaisesti.
Vuosina 1998—2008 valtion tuotto- ja kululaskelmat olivat pääsääntöisesti positiivisia. Tämä vahvisti valtion varallisuusasemaa ja vuonna 2008 valtion talousarviotalouden oma pääoma oli enää 8,1 mrd. euroa negatiivinen.
Valtion talousarviotalouden tilinpäätökset ovat olleet tappiollisia vuodesta 2009 lähtien vuotta 2018 lukuun ottamatta. Tämä on heikentänyt valtion varallisuusasemaa ja johtanut valtion negatiivisen oman pääoman kasvuun. Vuodesta 2012 alkaen valtion varallisuusasema on ollut nimellisarvoisesti heikompi kuin vuoden 1998 aloittavassa taseessa. Valtion omaisuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin vieras pääoma, mikä tarkoittaa, että lainanotolla on katettu myös juoksevia kuluja.