Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

91. NuorisotyöPDF-versio

Selvitysosa:Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.

Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020—2023 nuorisopoliittiset tavoitekokonaisuudet ovat:

  • — Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen - syrjäytyminen vähenee.
  • — Nuorella on keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
  • — Nuori luottaa yhteiskuntaan - yhdenvertaisuus ja turvallisuus vahvistuvat.

Lisäksi ohjelma sisältää kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle sekä nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset ja painopisteet nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
  • — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat.
  • — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, yhteisöllisyydestä ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat.
  • — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa.
  • — Nuorten elämänhallintataidot vahvistuvat.
Nuorisotyön toiminnalliset tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet
  • — Toimeenpannaan nuorisolain (1285/2016) mukaista valtakunnallista nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa vuosille 2020—2023 ja tavoiteohjataan nuorisoalan osaamiskeskuksia toimialan kehittämisessä yhdessä sovittujen tehtävien mukaisesti.
  • — Valmistellaan valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma vuosille 2024—2027.
  • — Sujuvoitetaan valtionavustusten prosesseja tarkistetun nuorisolain pohjalta ja kehitetään valtionavustusten vaikutusten arviointia osana valtionavustusten kehittämis- ja digitalisointihanketta.
  • — Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja nuorisopoliittisen päätöksenteon tueksi kehitetään nuorisotoimialan tutkimusta ja tiedontuotantoa. Parannetaan Nuorisotilastot.fi -palvelun tunnettuutta paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan tulosten raportoinnin ja laadun arvioinnin parantamiseksi. Laajennetaan palvelun tietopohjaa.

Nuorisotyön tunnuslukuja

  2020
toteutuma
2021
toteutuma
2023
arvio
       
10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), % 53 53 54
15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), % 83 83 83
15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), % 90 90 90
Yläkouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), % 9 9 9
15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), % 35 35 35
15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), % 10 10 10
15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), % 79 80 75
Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM) 43 700 31 200 30 000

50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 41 530 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen

2) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin

3) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen

4) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen

5) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen

6) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen

7) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen

8) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen

9) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön määräaikaisesta palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kohdassa 9) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Nuorten aktiivinen kansalaisuus  
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt 18 600 000
Lakisääteiset kansalliset toimikunnat 700 000
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen  
Etsivä nuorisotyö 2 688 000
Muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen 800 000
Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö  
Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti 3 172 000
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen  
Kokeilu, kehittäminen, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö 10 570 000
Nuorisokeskukset 5 000 000
Yhteensä 41 530 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 97 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi kolme prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arpajaisveron väliaikaisen alentamisen päättyminen -838
Nuorisotyön rahoituksen vahvistaminen 1 100
Parlamentaarisesti sovittu taso 2 005
Tuottoarvion muutos 3 339
Tasomuutos -848
Yhteensä 4 758

2023 talousarvio 41 530 000
2022 talousarvio 36 772 000
2021 tilinpäätös 36 308 241

51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 22 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan tukemiseen

2) etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän ylläpitoon

3) EU:n nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

4) nuorisotyön ja -toiminnan tukemiseen itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Työpajatoiminnan tukeminen 16 000 000
Etsivän nuorisotyön tukeminen ja EU:n Nuorisotakuun toteuttaminen 5 272 000
Nuorisotoiminnan tukeminen 1 000 000
Yhteensä 22 272 000

Etsivän nuorisotyön tukemiseen osoitetaan lisäksi 2 688 000 euroa momentilta 29.91.50 ja 4 140 000 euroa momentilta 29.91.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Etsivän nuorisotyön määräaikaisen lisäyksen päättyminen -9 592
Kertaluontoisen menon poistuminen -160
Kuntien nuorisotyön valtionosuus (siirto momentille 29.91.52) -7 748
Nuorisotoiminnan tukeminen 1 000
Työpajatoiminnan vähennys -300
Matkustussäästö -11
Yhteensä -16 811

Momentin nimike on muutettu.


2023 talousarvio 22 272 000
2022 talousarvio 39 083 000
2021 tilinpäätös 32 112 000

52. Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 13 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen

2) nuorten talous- ja työelämätaitojen edistämiseen

3) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisiin kuntien nuorisotyön valtionosuuksiin

4) etsivään nuorisotyöhön ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta 1 200 000
Nuorten talous- ja työelämätaitojen edistäminen 450 000
Kuntien nuorisotoimen valtionosuus 7 690 000
Etsivä nuorisotyö ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4 140 000
Yhteensä 13 480 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Etsivä nuorisotyö ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4 140
Kertaluontoisten menojen poistuminen -470
Kuntien nuorisotyön valtionosuus (asukasmäärän muutos) -58
Kuntien nuorisotyön valtionosuus (siirto momentilta 29.91.51) 7 748
Tasomuutos -3 458
Yhteensä 7 902

Momentin nimike on muutettu.


2023 talousarvio 13 480 000
2022 II lisätalousarvio 7 000 000
2022 talousarvio 5 578 000
2021 tilinpäätös 13 391 000