Talousarvioesitys 2023
30. Sotilaallinen kriisinhallinta
Selvitysosa:Määrärahat suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin budjetoidaan ulkoministeriön pääluokassa momentille 24.10.20 (sisältää EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot sekä operaatioihin lähdettäessä palkkausmenot). Määrärahat sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin budjetoidaan puolustusministeriön pääluokassa momentille 27.30.20.
Sotilaallinen kriisinhallinta on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja sen kautta vaikutetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Osallistumisen kansalliset tavoitteet asetetaan operaatiokohtaisesti. Valmistelussa ja toteutuksessa huomioidaan, että operaatiot ovat monimuotoisia, ja niissä tarvitaan myös erityissuorituskykyjä.
Operaatiot voivat käynnistyä nopeasti, mikä vaatii joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä puolustushallinnolta ja valtionjohdon päätöksenteolta. Laaja-alainen suorituskykyjen käyttö operaatioissa on merkittävää niin suorituskykyjen kehittämisen kuin osallistumisen vaikuttavuuden kannalta.
Kriisinhallintaoperaatioista saadut kokemukset hyödynnetään sekä kansallisten että kriisinhallinnan suorituskykyjen kehittämisessä. Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden tai koalitioiden operaatioissa sekä koulutus- ja neuvonantotehtävissä.
Sotilaalliselle kriisinhallinnalle asetetaan seuraavat tulostavoitteet:
- — Puolustusvoimat on toteuttanut sille osoitetut kriisinhallintatehtävät
- — Puolustusvoimilla on valmius osallistua uusiin operaatioihin ja koulutus- ja neuvontatehtäviin.
Sotilaallisen kriisinhallinnan menot
| 2021 tilinpäätös |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (UM), milj. euroa | 34,7 | 53,1 | 50,7 |
| Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (PLM), milj. euroa | 58,0 | 64,3 | 64,0 |
| Yhteensä | 92,7 | 117,4 | 114,7 |
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 63 988 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin
3) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen
4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen
5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen
6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin
7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen edellyttämiin ampumatarvike-, huolto- ja materiaalikuluihin
8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu, materiaalisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
10) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin
11) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp -pooliin aiheutuviin menoihin
12) yhdessä momentin 24.10.20 määrärahan kanssa enintään 450 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.
1) Vuonna 2023 saa tehdä kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelman parantamiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2026 enintään 20 000 000 euroa (Kriisinhallinnan kehittämisohjelman tilausvaltuus 2023, KRIHA KEHO 2023).
KRIHA KEHO 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja siihen liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 1 372 000 |
| 03. | Sotilastarkkailijatoiminnan menot | 2 503 000 |
| 04. | Resolute Support -operaatio, Afganistan | 650 000 |
| 05. | Irakin koulutusoperaation menot | 7 361 000 |
| 06. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 318 000 |
| 07. | Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot | 9 625 000 |
| 08. | Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma | 16 000 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 615 000 |
| 12. | EUNAVFOR MED Irini, Välimeren operaation menot | 297 000 |
| 15. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 10 974 000 |
| 16. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 150 000 |
| 17. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 527 000 |
| 19. | Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI) | 468 000 |
| 20. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 12 128 000 |
| Yhteensä | 63 988 000 |
Selvitysosa:Määräraha on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2023.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannusten korvaukset ja muut tulot tuloutetaan momentille 12.27.99.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Kriisinhallinnan kehittämisohjelman tilausvaltuus 2023, KRIHA KEHO 2023 | 5 000 | 5 000 | 5 000 | 5 000 | - | 20 000 |
| Menot yhteensä | 5 000 | 5 000 | 5 000 | 5 000 | - | 20 000 |
Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelman määrärahoihin sisältyvä uusi KRIHA KEHO 2023 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa. Tilausvaltuudella hankitaan panssariajoneuvoja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kustannustasotarkistus (2021) | 405 |
| Kustannustasotarkistus (2023) | 910 |
| Käyttösuunitelmakohtien muutokset | -4 000 |
| Siirto momentilta 24.10.20 | 2 400 |
| Yhteensä | -285 |
| 2023 talousarvio | 63 988 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 2 905 000 |
| 2022 talousarvio | 64 273 000 |
| 2021 tilinpäätös | 58 023 000 |
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin.
| 2023 talousarvio | 10 000 |
| 2022 talousarvio | 10 000 |
| 2021 tilinpäätös | 12 218 |