Talousarvioesitys 2023
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Selvitysosa:
Merialuesuunnittelulla vaikutetaan kestävän sinisen talouden lisäämiseen ja meriympäristön käytön kestävyyteen ja suojelun parantamiseen. Ympäristöministeriö huolehtii merialuesuunnittelun kehittämisestä ja ohjauksesta sekä yhteistyöstä naapurimaiden kanssa. Maakuntien liitot huolehtivat merialuesuunnitelmien laatimisesta.
Edistetään kaupunkiseutujen eheää ja vähähiiliseen liikkumiseen kannustavaa yhdyskuntarakennetta sekä luodaan edellytyksiä elinympäristön laatua parantavalle ja luonnon monimuotoisuutta turvaavalle täydennysrakentamiselle. Täydennysrakentamisella hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, vähennetään liikennetarvetta ja tuetaan joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämistä. Kirkonkylien, kylien ja maaseudun maankäytön ohjausta kehitetään huomioiden niiden ominaispiirteet, luonnonvaratalouden uudet kehityssuunnat ja pyrkimys paikalliseen energiantuotantoon.
Maakuntakaavoituksessa painotetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämistä ja sitä tukevaa maakuntien liittojen ja eri viranomaistahojen vuorovaikutteista yhteistyötä kaavaprosesseissa. Valtioneuvoston vuonna 2017 päättämissä tavoitteissa painotetaan mm. ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä luonnon monimuotoisuuden edistämistä. Maakuntakaavoituksen kehittämistä jatketaan yhdessä maakuntien liittojen kanssa tavoitteena edelleen parantaa maakuntakaavojen ohjausvaikutuksen kohdentumista keskeisiin alueidenkäytön vähintään seudullisiin kysymyksiin.
Valmistellaan toimia uudis- ja korjausrakentamisen ja rakennuskannan resilienssin parantamiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa ja parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta.
Tuulivoimarakentamisen edellytyksiä parannetaan edistämällä laadukasta sekä riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin perustuvaa kaavoitusta ja lupamenettelyitä. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun ja ohjauksen tehostamista ja yhtenäistämistä jatketaan.
Valmistellaan toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi uudisrakentamisessa ja korjaamisessa. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja Euroopan komission kanssa. Jatketaan rakennustuotteiden ja -prosessien päästötietokannan kehittämistä ja suunnitellaan rakennusten päästötietojen seurantajärjestelmää.
Toteutetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD) ja osallistutaan sen uusimisen valmisteluun. Jatketaan energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED II) kansallista toimeenpanoa ja osallistutaan niiden uusimisen valmisteluun. Edistetään vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaa uudis- ja korjausrakentamista. Energiatehokkuutta parantavissa korjausrakentamistoimissa huomioidaan rakennuksen ominaispiirteitä säilyttäviä ja turvaavia ratkaisuja, jotka samalla tukevat elinympäristön laadun parantamista sekä kulttuuriympäristön ja perinteisen rakennuskannan arvojen ja hyvinvointia luovien mahdollisuuksien huomioon ottamista. Osallistutaan ekosuunnittelu- ja energiamerkintäsäädösten tuoteryhmäkohtaiseen valmisteluun. Huolehditaan rakennustuotteita koskevien säädösten toimeenpanosta, ohjauksesta ja markkinavalvonnasta.
Vuonna 2023 myönnetään avustuksia tavoitteena vauhdittaa rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja luopumista fossiilisen öljyn- ja maakaasun käytöstä lämmityksessä ja siirtymisessä muihin lämmitysmuotoihin. Rakennusten energiatehokkuutta parantavilla avustuksilla tuetaan asuntokannan lämmitysenergiankulutuksen sekä siitä aiheutuvien ilmastopäästöjen pienentämistä merkittävästi säädöksillä asetettua vaatimustasoa enemmän. Avustuksilla tuetaan pientalojen öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumista. Ympäristöministeriö ja Business Finland jatkavat vuonna 2021 käynnistynyttä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa tukemalla rakennetun ympäristön ilmastotyötä vähähiilisten ratkaisujen kehittämisessä. Määrärahoja kohdennetaan myös olemassa oleviin asuinrakennusten ja työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen latausinfratukiin.
EU:n rakennustuoteasetuksen (EU) N:o 305/2011 ongelmien ratkaisemiseen vaikutetaan proaktiivisesti, jotta rakennustuotteiden sisämarkkinat toimisivat paremmin. Osallistutaan rakennustuoteasetuksen uudistustyöhön ja CPR Acquis -työhön. Rakennustuoteasetuksen osittainen toimimattomuus vaikeuttaa tällä hetkellä rakennusalan yritysten ja viranomaisten toimintaa. Ongelmia liittyy myös rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ympäristöominaisuuksien ilmoittamiseen. Suomi on väkilukuun suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä, joten rakennustuoteasetuksella on suuri merkitys Suomen rakennustuoteteollisuudelle. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti EU juomavesidirektiivin täytäntöönpanoon liittyvään, veden kanssa kosketuksissa olevien rakennustuotteiden valmistuksessa käytettävien aineiden ja materiaalien terveydellisten kriteerien ja hyväksyntämenettelyjen valmisteluun.
Tietopohjaa rakentamisen muovien lajeista, laadusta, kulutusmääristä, niiden kierrätettävyydestä ja kierrätysmarkkinoista lisätään selvityksillä ja tutkimushankkeilla. Näiden perusteella rakennetaan tietoalustaa ja tiedonkeruujärjestelmää Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen toimeenpanon tueksi sekä haetaan ratkaisuja muovien mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen kehittämiseksi. Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen tukena toteutetaan laajaa tilaajille, rakennuttajille, rakennushankkeiden toteuttajille ja rakentamisen toimitusketjun toimijoille tarkoitettua koulutuskokonaisuutta.
Jatketaan toimia rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisasteen nostamiseksi sekä hyödyntämisen laadun parantamiseksi. Valmistellaan rakennus- ja purkuluvan yhteydessä annettavaa rakennusjäteselvitystä koskevaa sääntelyä, valtakunnallisen rakennus- ja purkujäterekisterin toteutusta sekä parannetaan Materiaalitorin edellytyksiä toimia rakennus- ja purkumateriaalien markkinoiden alustana. Tehostetaan verkkopohjaisen rakennusjäteilmoituksen käyttöä, rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämistä materiaaleina sekä teollisten symbioosien hyödyntämistä ja parannetaan rakennus- ja purkujätetilastointia. Kehitetään rakentamisen kierrätystuotteiden sisämarkkinasäännösten mukaisia menettelyjä ja selvitetään kansallisen end-of-waste -kriteerien edellytyksiä. Jatketaan rakennetun ympäristön materiaalivirtojen seurannan tietopalvelun kehitystä.
Yhteiskunnalla ja eri toimijoilla on käytössä laadukas rakennetun ympäristön keskitetty tietoaineisto, jonka avulla syntyy lisäarvoa sekä uusia yhteisiä alustoja, joita käytetään myös kaupalliseen tarkoitukseen. Tietoa hyödynnetään niin rakennetun ympäristön suunnittelussa kuin esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudessa tai päästövähennysten arvioinnissa.
Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja kestävyyttä parannetaan kehittämällä kaupunkiseutujen suunnittelua yhteistyössä kaupunkiseutujen kanssa. Kaupunkiseutujen suunnittelua kehittämällä parannetaan seudullisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista, kestävää liikkumista ja arjen sujuvuutta, asuin- ja elinympäristön laatua, palvelujen ja virkistysalueiden saavutettavuutta sekä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjä.
Suurimpien kaupunkiseutujen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla sopimusmenettelyllä (MAL) vahvistetaan sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä seutujen toiminnallisen kokonaisuuden parantamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2023 jatketaan seitsemälle kaupunkiseudulle (Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion) solmittujen 12-vuotisten MAL-sopimusten vuosille 2020—2023 osoitettujen toimenpiteiden toteuttamista ja toteuttamisen seurantaa.
Metropolipolitiikkaa koordinoimalla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden yhteistyömuotoja ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Tuetaan valittujen kumppanuuspohjaisten painopistetoimien toteuttamista ja jatketaan metropolipolitiikan kehittämistä ottaen huomioon hallitusohjelman kaupunkeja ja erityisesti metropolialuetta koskevat linjaukset.
Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen. Edistetään maaseudun ja kaupungin kestävää vuorovaikutusta vastaamaan alue- ja yhdyskuntarakenteen eriytymiskehityksen, alueellisen omavaraisuuden, huoltovarmuuden sekä teknologiakehityksen aiheuttamaan alueidenkäytön toimintaympäristön muutokseen. Monipaikkaisuus ja etätyö, uudet vähähiilisemmät liikkumismuodot, hajautetut energiaratkaisut, lähiruoka, virkistyskäyttö ja matkailu sekä kaupungistumiseen tarvittavien maa-ainesten ja vesivarojen kestävä hyödyntäminen edellyttävät nykyisten ja uusien ohjauskeinojen kehittämistä sekä sektorit ja alueet yhdistäviä kumppanuuksia maaseudun ja kaupungin välillä.
Alueiden käytön suunnittelu tukee vihreän infrastruktuurin ylläpitämistä ja vahvistamista. Viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena. Luonnossa liikkumismahdollisuuksia ja lähivirkistysmahdollisuuksia parannetaan niin, että luonto on kaikkien saavutettavissa. Kulttuuriympäristöjen arvot ja myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnissa sekä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä hyödynnetään hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Alueiden käytössä ja rakentamisessa otetaan huomioon tunnistetut kulttuuriympäristöt ja turvataan niiden arvojen säilyminen. Edistetään kulttuuriympäristöjen joustavaa käyttöä ja saavutettavuutta.
Asuntopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on huolehtia riittävästä asuntorakentamisesta, vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä kotitalouksien valinnanvapautta sekä vastata ihmisten asumistarpeisiin.
Joustavasti toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvavien kaupunkiseutujen hallittua yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja luovat edellytyksiä seutujen yleiselle taloudelliselle toimintakyvylle sekä erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään joustavasti reagoiva riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien keskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvava tarve työvoimalle ja lisääntynyt maahanmuutto ylläpitävät asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa. Väestöltään vähenevillä alueilla kehitetään ratkaisuja tyhjenevien asuntojen ongelmaan erityisesti tuetun asuntokannan suhteen.
Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja kohtuuhintaisen asumisen ensisijainen edellytys on riittävä, nopeasti käyttöön saatavissa oleva tonttivaranto. Kaavoitettua tonttivarantoa on tarve lisätä tukeutuen jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin joukkoliikenteen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen edellytykset toteutuvat.
Ikääntyneen väestön asumisen edellytyksiä edistetään ja huolehditaan ikääntyneiden tarpeita vastaavien asumisratkaisujen tarjonnasta. Erityisryhmien avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuinolojen parantamiseen. Asunnottomuustyötä jatketaan. Asumisneuvontaa laajennetaan ja vakiinnutetaan. Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumistilannetta parannetaan.
Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääsääntöisesti suurille kaupunkiseuduille, joilla tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on suurin. Suurimpien kasvukeskusten asuntotuotannossa valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa tuetaan käynnistysavustuksin.
Edistetään rakentamisen laatua, rakennusten turvallisuutta, terveellisyyttä ja hyvää sisäilmastoa. Toteutetaan valtioneuvoston kanslian vastuulla olevaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa, joka linjaa toimintatapojen muutosprosessin erityyppisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Kymmenvuotisen ohjelmakauden ajaksi on suunniteltu lukuisia toimia, joilla vakiinnutetaan normaaliin kiinteistönpitoon menettelytapa, jossa rakennusten kunto, tarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan säännönmukaisesti ja tilannetta arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä. Edistetään suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja korjausrakentamisen hyviä käytäntöjä tehostamalla kiinteistönpidon välineistön käyttöä, hyödyntämällä verkkoviestintää ja korjausneuvontaverkkoa.
Valmistellaan ajantasainen alueidenkäytön kehityskuva vastaamaan kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen toimintaympäristön muutoksiin. Päivitetään alue-ja yhdyskuntarakenteen tilannekuva, tavoitteet sekä kehittämistoimenpide-ehdotukset yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Luodaan alueidenkäytön kehityskuvasta jatkuvasti ajantasainen prosessi ja yhteistyöfoorumi eri toimijoiden kanssa.
Digitalisaation avulla parannetaan alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Keskeisenä keinona on rakennetun ympäristön tietojen kokoaminen yhteen kansallisesti yhteentoimivien palvelualustojen ja tietorakenteiden avulla ja uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ensimmäisen vaiheen toteuttaminen. Uudistusta toteutetaan Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) -hankkeessa.
Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma
| 2021 | 2022 arvio |
2023 arvio |
|
| ARA-tuotanto (lainapäätökset) | |||
| Kasvukeskukset | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
| Muu maa | 800 | 800 | 800 |
| Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
| Takauslainoitetut vuokra-asunnot | 300 | 400 | 400 |
| Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % | 65 | 65 | 65 |
| Asuntojen hintojen muutos, % | 1,5 | 2 | 2 |
| Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, % | 0,8 | 1 | 1 |
| Aravavuokrien muutos, % | 0,9 | 1 | 1 |
Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutuminen sopimuskunnissa
| Tavoite | Pitkän aikavälin tavoite/v |
2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
| Uudet kaavat (asuntoa) | 16 500 | 16 500 | 16 500 | 16 500 | 16 500 |
| Koko asuntotuotanto (alkava) | 16 500 | 18 000 | 19 000 | 17 000 | 17 000 |
| Valtion tukema asuntotuotanto (alkava) | 5 800 | 4 100 | 4 100 | 4 500 | 4 500 |
Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2021 ja arvio vuosista 2022—2023
| 2021 toteutuma asuntoa |
2022 arvio asuntoa |
2023 arvio ja valtuudet asuntoa |
|
| Aloitetut uudet asunnot yhteensä | 48 000 | 40 000 | 35 000 |
| — asuntolainojen korkotuki | 8 900 | 10 500 | 10 300 |
| — täytetakauksellinen välimalli | 145 | 400 | 400 |
| — vapaarahoitteiset ym. asunnot | 38 955 | 29 100 | 24 300 |
| Korjaustoiminnan korkotukilainoitus | 3 000 | 3 000 | 3 000 |
| Perusparannuksen takauslainoitus | - | 8 000 | 8 000 |
| Asuntojen hankinta | |||
| — asuntosäästöpalkkiojärjestelmä | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
| — korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot | - | 500 | 500 |
| Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) | 16 000 | 16 000 | 16 000 |
1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.
Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin merkittävästi uusiin lainoihin liittyviä takausriskejä. Aravalainakanta supistuu odotetusti samalla kun valtion asuntorahoituksen takauskanta sekä korkotukilainakannan määrä kasvavat. Aravalainojen ylimääräiset lyhennykset ovat laskeneet alhaisen korkotason seurauksena selvästi.
Vanhojen maksuviiveisten aravalainojen osuus koko lainakannasta on säilynyt n. 0,8 %:n tasolla. Ongelmissa olevilla kohteilla ja yhtiöillä ongelmat ovat pitkäkestoisempia ja syvempiä, mikä saattaa johtaa aiempaa suurempiin luottotappioihin. Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista n. 70 % kohdistuu pienen tai erittäin pienen riskin kuntiin. Valtiontakauksellisista lainoista suurin osa kuuluu erittäin pienen riskin kuntariskiluokkaan. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.
Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Asuinrakennusten perusparantamisen yhteydessä mahdollinen tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista.
Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan vähäisiä. Takauskorvausten määrä, joka on vaihdellut vuodesta 2009 lähtien n. 200 000 euron ja 900 000 euron välillä vuodessa, oli v. 2021 syyskuussa n. 800 000 euroa.
Aravalainakanta ja valtion takaukset
| 2020 | 2021 | 2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 3 239 | 2 799 | 2 500 | 2 300 |
| Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 14 406 | 15 636 | 16 500 | 17 000 |
| Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 1 961 | 1 896 | 2 000 | 2 000 |
| Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % | 0,2 | 0,1 | 0,2 | 0,2 |
| Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) | 4 100 | 4 500 | 4 500 | 5 000 |
Asumisen tuen kehitys vuosina 2021—2023 (milj. euroa)
| 2021 toteutunut |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Talousarviosta maksettavat tuet | |||
| — Avustukset korjaustoimintaan 35.20.55 | 6,25 | 6,25 | 0,45 |
| — Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen 35.20.30 | 0,75 | - | - |
| — Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen 35.20.32 | 3,3 | 3,4 | - |
| — Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen 35.20.31 | - | 3,0 | 4,0 |
| — Avustus kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen 35.20.34 | - | 4,9 | - |
| — Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi 35.20.56 | 34,44 | 28,9 | 45,6 |
| Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio) | 25 | 10 | - |
| Asumistuki 33.10.54 | 1 610 | 1 638 | 1 676 |
| Eläkkeensaajan asumistuki 33.40.60 | 647 | 688 | 668 |
| Opiskelijoiden asumislisä 29.70.55 | 12,5 | 19 | 16 |
| Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet | |||
| Korkotuet | |||
| — asuntolainojen korkotuki | 1 | 1 | 1 |
| Avustusten myöntämisvaltuudet | |||
| — korkotukilainoituksen käynnistysavustus | 40,0 | 39,0 | 39,0 |
| — avustukset erityisryhmille | 90,0 | 90,0 | 120,0 |
| — tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille | 2,6 | 2,6 | 2,6 |
| — purkuavustukset | 8,0 | 8,0 | 5,0 |
| — avustus kunnallistekniikan rakentamiseen | 25,0 | 25,0 | 25,0 |
| — aravatalojen purkuakordit | 8,0 | 8,0 | 8,0 |
| — aravatalojen rajoitusakordit | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| — asumisneuvontatoiminta | 0,9 | 0,9 | - |
| — korjausavustukset | 27,6 | 30,25 | 21,0 |
| — käyttötarkoituksen muutosavustus | 1,0 | 1,0 | - |
| — avustus asuntojen kunnostamiseksi ikääntyneille | 10,0 | 10,0 | 5,0 |
| — energia-avustus asuinrakennuksille | 40,0 | 40,0 | 69,1 |
| Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Korkotukilainojen ja takausten hyväksymisvaltuudet | |||
| Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus | 1 800 | 1 950 | 1 950 |
| Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille | 285 | 285 | 285 |
| Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille | 100 | 100 | 100 |
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 827 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asumisneuvonnan tuesta vuosina 2023—2027 ja esityksen laiksi yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa asuntorakentamisen korkotukilainoitukseen, valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, hoitaa lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa sekä hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia informaatiopalveluja. Virasto vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Lisäksi virasto vastaa elpymis- ja palautumissuunnitelmasta (RRF pilari1) rahoitettavien kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille suunnattavien avustusten käsittelystä, myöntämisestä ja maksatuksesta.
Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
- — painottaa toiminnassaan kohtuuhintaisen ARA-vuokra-asuntotuotannon edistämistä erityisesti Helsingin seudun ja muiden MAL-seutujen osalta ja kehittää tukien toimeenpanoa
- — painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa. Hankkeita hyväksyttäessä tarkastellaan myös vuokratasoa ja elinkaarikustannuksia
- — kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille kohteiden pitkäaikaisen tarpeen perusteella. Tukee avustuksilla esteettömyyttä ja asuntojen korjaamista, asumisneuvontaa ja lähiöohjelman toteuttamista sekä osallistuu kehitysvammaisten asumista koskevien linjausten toteuttamiseen ja ikääntyneiden asumisen kehittämiseen
- — edistää avustuksin eheää yhdyskuntarakennetta MAL-sopimusalueilla ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Vakiinnuttaa kehittämistoiminnan tuloksia kohtuuhintaisen asumisen ja elinkaaritehokkaan rakentamisen, rakennusten käytön ja hoidon sekä peruskorjaamisen edistämiseen
- — vastaa ARA-asuntokannan ohjauksesta ja valvonnasta sekä varmistaa ohjaus- ja valvontatoiminnalla asuntotuotannon tukien kohdentumisen asukkaille. Vastaa asumisoikeusasuntoihin liittyvistä valvonta- ja ohjaustehtävistä sekä järjestysnumerorekisterin kehittämisestä ja ylläpidosta. Sekä vastaa uudistuvan yhteishallintolain mukaisista tehtävistä
- — etsii keinoja asuntomarkkinoiden jakautumisen seurauksena syntyvien vuokrataloyhtiöiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja edistää asuntokannan sopeuttamista kysyntää vastaavaksi yhdessä kiinteistönomistajien ja kuntien kanssa kehittämällä kokonaisvaltaista ja ennakoivaa asuntokannan suunnittelua. Kehittää asuntolainoista aiheutuvien takausvastuiden riskien hallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa
- — kehittää palveluprosesseja ja huolehtii tukien tehokkaasta toimeenpanosta.
Keskeisten suoritteiden kehitys
| ARAn tekemiä päätöksiä ja muita suoritteita (kpl) | 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
| Korkotukilainaksi hyväksyminen | 236 | 250 | 250 |
| Myönnetyt korjaus- ja energia-avustukset | 5 031 | 6 500 | 6 500 |
| Avustusten maksatukset | 3 768 | 6 000 | 6 500 |
| Luovutuksensaajan nimeämiset | 48 | 50 | 50 |
| Rajoituksista vapauttamiset | 123 | 130 | 130 |
| Ohjaus- tai valvontakäynnit | 39 | 40 | 40 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 6 824 | 7 282 | 7 187 |
| Bruttotulot | 500 | 490 | 360 |
| Nettomenot | 6 324 | 6 792 | 6 827 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 016 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 255 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ASO-tietojärjestelmähanke | -140 |
| ASO-tietojärjestelmän ylläpitokustannukset | -70 |
| Asumisneuvontaan liittyvät tehtävät | 300 |
| Energia-avustuksiin liittyvä resursointi | -140 |
| Energia-avustusten käsittely | 910 |
| Kuntien, seurakuntien ja yhdistysten öljylämmityksestä luopumisen avustusten käsittely (RRF pilari1) | -100 |
| Kuntien öljyavustusten käsittely | 40 |
| Lisääntyvät tehtävät (kertaluonteinen) | -805 |
| Yhteishallintolain uudistus (siirto momentilta 35.01.01) | 35 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -23 |
| Palkkausten tarkistukset | 97 |
| Toimistotilasäästö | -69 |
| Yhteensä | 35 |
| 2023 talousarvio | 6 827 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 194 000 |
| 2022 talousarvio | 6 792 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 563 000 |
04. Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitaalisen rakennetun ympäristön hankkeesta aiheutuviin valtion menoihin ja kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen valtionavustuslain nojalla
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat. Tavoitteena on parantaa tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistää osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Määrärahalla tuotetaan rekisterin ja alustan pohjaksi yhteentoimivat tiedon rakenteet sekä tuetaan toimialan digikehitystä ja valmiutta tämän rekisterin käyttöönottoon. Hankkeessa tuetaan toimialan investointeja.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 1 500 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 800 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Perustietojen digitalisaatio ja järjestelmän jatkokehitys | 2 300 |
| Ryhti-hanke | -3 000 |
| Yhteensä | -700 |
| 2023 talousarvio | 2 300 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 9 300 000 |
06. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta aiheutuviin valtion menoihin ja kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen valtionavustuslain nojalla
3) hankkeeseen liittyvän määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen enintään 2 % kokonaissummasta.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden (RRF pilari1) tavoitteena on rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen ja rakennuskannan vihreän siirtymän tukeminen suuntaamalla rahoitus vähähiilisyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin hankkeisiin.
Rahoitus voi kohdistua toimenpiteisiin joilla tuetaan rakennetun ympäristön tutkimus- ja innovointiprosesseja, yritysten välistä teknologian siirtoa ja yhteistyötä, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen, tai toimenpiteisiin, jotka ovat tukea yrityksille, jotka tarjoavat palveluja, joilla edistetään vähähiilistä taloutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedotustoimet. Lisäksi rahaa voi käyttää edellä mainittujen toimien edistämiseen.
Rahoitus tuottaa tietopohjaa ja työkaluja todentaa vähähiilisyyden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja selviytymisen ratkaisuja ja kyvykkyyden kasvua. Rahoitusta käytetään myös ohjelman toteutukseen, tulosten seurantaan, arviointiin ja raportointiin sekä tulosten ja parhaiden käytäntöjen viestintään sekä henkilöstön palkkaukseen enintään 2 % kokonaissummasta.
Rahoitustuen käytön ehdot periytyvät Kansallisesta kestävän kasvun ohjelmasta, elpymis- ja palautumistukivälineen asetuksesta (EU) 2021/241, ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus 651/2014) ehdoista sekä EU-elvytysrahoituksen do-no-significant-harm (DNSH) -ehdoista (2021/C 58/01). Rahoitus ei saa tuottaa merkittävää haittaa vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, kiertotaloudelle, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 600 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 400 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (RRF pilari1) | -1 000 |
| Yhteensä | -1 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 2 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 000 000 |
31. Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 annetun lain mukaisiin avustuksiin.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027. Lain tavoitteena on parantaa asumisneuvonnan saatavuutta. Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen.
Avustuksen käsittelyyn liittyvät määrärahat on budjetoitu momentille 35.20.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2023 talousarvio | 4 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
(32.) Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | 3 400 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 300 000 |
(34.) Avustukset kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 II lisätalousarvio | 9 860 000 |
| 2022 talousarvio | 4 900 000 |
| 2021 tilinpäätös | — |
35. Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 880 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille ja maakuntien liitoille lain rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, rakentamislain ja maankäyttö- ja rakennuslain uusien digivelvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin.
Tukea voidaan myöntää hakemuksesta seuraaviin toimenpiteisiin:
1) lainsäädännön muutoksista aiheutuvat järjestelmäpäivitykset ja -hankinnat sisältäen lainsäädännön edellyttämien tietojen tietomallimuutokset, järjestelmämuutokset ja nykyisten ja uusien tietojen toimitukset rakennetun ympäristön tietojärjestelmään
2) lainsäädännön muutoksista aiheutuvat henkilöstön koulutuskustannukset.
Avustuksen myöntöperusteena ovat hakijoiden laatimaan toteuttamissuunnitelmaan pohjautuvat toimenpiteet. Avustuksia järjestelmäpäivityksiin ja -hankintoihin myönnetään ainoastaan useamman kunnan tai maakunnan liiton yhteistoteutukseen. Toteuttamissuunnitelmasta on käytävä ilmi kustannustaso, joka on ollut ennen lakien antamista sekä kustannustaso, johon lain vaikutukset kohdistuvat. Kustannusarvio on eriteltävä yksilöidysti toimenpiteittäin. Avustusta ei myönnetä kunnan tai maakunnan liiton tavanomaisiin järjestelmän ylläpito- tai kehityskuluihin. Avustuksella korvataan toteutuneet hyväksyttävät kustannukset enintään 60 000 euroa hakemuksessa mukana olevaa kuntaa tai 10 000 euroa maakunnan liittoa kohden. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen rakentamislaiksi ja esityksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevaksi laiksi. Avustuksella korvataan siirtymäajan kunnille ja maakuntien liitoille kyseisissä lainsäädännöissä edellytetyt tiedonhallinnan muutosvaikutukset. Tiedonhallinnan muutokset liittyvät vaatimuksiin yhteentoimivista tiedon rakenteista, tietojärjestelmämuutoksista, tiedon toimitusvelvoitteista, koulutustarpeista, ja toimintatapamuutoksista. Kuntien ja maakuntien liittojen on uudistettava tiedonhallintaansa ja toimintaansa lakien siirtymäsäännösten puitteissa vuosina 2023—2029. Toteuttamissuunnitelmia laaditaan kunta- ja maakuntaliittokohtaisesti Ryhti-hankkeen kuntatukimuutostyössä DigiFinland Oy:n kanssa vuosina 2022—2023.
Avustuksen myöntää ympäristöministeriö.
| 2023 talousarvio | 2 880 000 |
37. Avustukset vihreää siirtymää tukevan rakentamisen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) elpymisvälineestä rahoitettavan määrärahan osalta elpymisvälineen tavoitteiden mukaisiin ensisijaisesti elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyviin selvityksien osalta
2) vihreän siirtymän investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyvien selvityksien sekä alueellisten selvitysten osalta.
Kohdan 2) vihreän siirtymän investoinneilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, kiertotaloutta tai luonnonvarojen käytön vähentämistä ei merkittävää haittaa -periaatteen (DNSH) mukaisesti. Alueellisissa selvityksissä on tarkasteltava myös ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisia vaikutuksia.
Ympäristöministeriö myöntää avustukset valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista. Kuntien avustusten osalta ympäristöministeriö kuulee ELY-keskuksia.
Määrärahasta varataan 500 000 euroa elpymisvälineestä rahoitettavien hankkeiden rahoittamiseksi (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, määrärahasta voidaan käyttää 2 % määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ympäristöministeriössä.
Mikäli kaavoituksessa ja luvituksessa käsitellään vihreän siirtymän ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kuluja, jotka aiheutuvat vihreän siirtymän ohjauksesta.
Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoituksena lisätä resursseja vihreää siirtymää tukevien investointihankkeiden kaavoitukseen sekä luvitukseen ja siten nopeuttaa niiden toteuttamista. Avustuksilla edistetään maakuntien liittojen ja kuntien riittäviin selvityksiin ja vuorovaikutukseen perustuvaa kaavoitusta ja luvitusta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 10 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 2 490 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntien ja maakuntien liittojen viranomaisprosessit (RRF pilari1) | -250 |
| Luvituskokonaisuus kunnat ja maakuntien liitot | 2 000 |
| Yhteensä | 1 750 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 2 500 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 250 000 |
| 2022 talousarvio | 750 000 |
| 2021 tilinpäätös | 250 000 |
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton toiminnallinen latausvalmius autopaikalla. Avustusta voidaan myöntää myös pysäköintiyhtiöille, jos ne toteuttavat asemakaavassa määriteltyä asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella ja avustuksella toteutettava latausinfra on tarkoitettu asukaspysäköinnin käyttöön. Avustusta myönnetään hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan vähintään viidelle autopaikalle, tai alle viiden autopaikan kiinteistöillä hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan kaikille autopaikoille. Avustusta ei myönnetä uudisrakennuskohteille.
2) kulutusmenojen maksamiseen liittyen avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen ja muuhun viestintään, hankkeen kannalta tarpeellisiin virkamatkoihin sekä avustuksen myöntö- ja maksatusprosessiin liittyviin tietojärjestelmäkuluihin
3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) latauslaitteisiin liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön suorassa omistuksessa tai kohdan 1) mukaisen pysäköintiyhtiön omistuksessa ja tulevat asukaspysäköintikäyttöön. Lisäksi edellytyksenä on, että latauslaite on varustettu sähköauton jatkuvaan säännönmukaiseen lataamiseen tarkoitetulla tyypin 2 liittimellä (pistorasia tai pistoke), ja että siinä on valmius 11 kW tehon käyttämiseen. Lisäksi suositellaan, että latauslaitteessa on kuormanhallintatoiminnallisuus tai siihen on sellainen kytkettävissä.
Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Tarvekartoituksen ja suunnittelun kohtuulliset kustannukset ovat avustettavia, jos itse latausinfrastruktuurin parantamistoimenpide toteutetaan. Avustuskelpoiseksi kustannukseksi yhtä hankkeessa toteutettavaa latausvalmiutta kohti hyväksytään kuitenkin enintään 4 000 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee avustuspäätökset suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan enintään myönnettyyn summaan asti.
Kaikki avustuksella toteutettavat latauspisteet ja toiminnalliset latausvalmiudet tulee olla varustettu 11 kW sähkönsyötöllä. Latausjärjestelmän sähkönsyöttökapasiteetin mitoitus ja mahdollinen kuormanhallinta voidaan toteuttaa hankkeen toteutushetken kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Avustusta voi hakea useammassa erässä. Jokaisessa toteutuserässä täytyy valmistua vähintään viisi latausvalmiutta. Pysäköintiyhtiöiden tulee toteuttaa latausvalmiuksia asukaspysäköinnin tarpeen mukaisesti. Avustuksella toteutettua järjestelmää tai sen osia ei saa laajennuksen yhteydessä purkaa. Latauslaitteita voi hankkia avustettuna jo rakennettuun latausinfraan, vähintään viiden autopaikan tarpeisiin kerrallaan. Kaikissa tapauksissa hankittavien laitteiden tulee täyttää kohdassa 4) mainitut ehdot.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen. Avustukseen sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyn de minimis -asetusta. Avustusta ei myönnetä rakennusten varustamisesta sähköautojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain (733/2020) 6.2 §:n ja 8.2 §:n mukaisten vaatimusten toteuttamiseen. Avustuksen hakijan on hakemuksessa ilmoitettava, jos hankkeessa on kyse em. säännöksissä tarkoitetusta laajamittaisesta peruskorjauksesta.
Selvitysosa:Tavoitteena on parantaa sähköautojen latausmahdollisuuksia asuinrakennusten yhteydessä ja poistaa siten esteitä sähköautojen käyttöön liittyen.
Avustusta myönnetään sähköautojen toiminnallisten latausvalmiuksien edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin asuinrakennuksen omistaville yhteisöille ja pysäköintiyhtiöille, jos ne toteuttavat asemakaavassa määriteltyä asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella ja avustuksella toteutettava latausinfra on tarkoitettu asukaspysäköinnin käyttöön. Toiminnallisella latausvalmiudella tarkoitetaan autopaikalle asti toteutettua sähkönsyöttöratkaisua, jolla lataamiseen soveltuva sähkönsyöttö on otettavissa käyttöön yksinkertaisin toimin.
Avustettaviin hankkeisiin kohdistuvilla teknisillä vaatimuksilla varmistetaan, että avustuksella toteutettavat järjestelmät eivät teknisesti vanhene liian nopeasti. Sähkönsyöttökapasiteetin ja kuormanhallinnan tarve, jotka liittyvät sähkökeskukseen, voidaan tehdä hankkeen toteutusajankohdan mukaisesti arvioidulla tarkoituksenmukaisella tavalla, kuitenkin siten, että myös täyssähköauton lataaminen on mahdollista osalla avustuksen kohteena olevista autopaikoista. Latauslaitteista avustettavaksi hyväksytään vain tyypin 2 koskettimella varustettu latauslaite. On suositeltavaa, että latauslaitteessa on kuormanhallintaominaisuus, tai sellainen on siihen kytkettävissä. Kuormanhallinnalla tarkoitetaan järjestelmää, jolla hallitaan latausjärjestelmän ottamaa tehoa rajoittamalla autojen ottamaa latausvirtaa tai jaksottamalla latausta.
Avustusprosentin ja maksimiavustuksen lisäksi on määritelty yhtä toteutettavaa latausvalmiutta koskeva hyväksyttävä maksimikustannus. Tämän tarkoituksena on parantaa määrärahan riittävyyttä ja estää avustuksen käyttö ylimitoitettuihin ratkaisuihin.
Arvio muutostöiden keskimääräisistä kustannuksista on n. 2 300 euroa autopaikkaa tai latauspistettä kohden. Määrärahalla voidaan avustaa sähköauton latausmahdollisuuden toteuttamista n. 13 000—15 000 autopaikalla vuosittain.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 210 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 8 790 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yksityinen latausinfrastruktuuri (RRF pilari1) | -8 500 |
| Yksityisen latausinfran tuki taloyhtiöille | 9 000 |
| Yhteensä | 500 |
| 2023 talousarvio | 9 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 20 000 000 |
| 2022 talousarvio | 8 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 15 000 000 |
53. Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla vakituisena työpaikkana toimivan, olemassa olevan kiinteistön omistajalle tai kiinteistön hallintaoikeuden haltijalle kiinteistöllä työskentelevien henkilöiden käyttöön tarkoitettujen pysäköintipaikkojen varustamiseen käyttövalmiilla sähköauton latauspisteillä
2) kulutusmenojen maksamiseen liittyen avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen ja muuhun viestintään, hankkeen kannalta tarpeellisiin virkamatkoihin sekä avustuksen myöntö- ja maksatusprosessiin liittyviin tietojärjestelmäkuluihin
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Avustusta myönnetään 750 euroa yhtä käyttökuntoon saatettua latauspistettä kohden. Asennettavan latauslaitteen tulee olla tyypin 2 koskettimella varustettu, ja sen on tuettava kuormanohjausta. Lataustehon tulee latauspistettä käyttöön otettaessa olla vähintään 3,7 kW (1x16 A). Latauspisteet on lisäksi toteutettava siten, että niissä on mahdollista ottaa käyttöön vähintään 11 kW (3x16 A) latausteho ja kuormanohjaus.
Saman vuoden määrärahasta yksi hakija voi saada avustusta enintään 10 latauspisteelle. Saman vuoden määrärahasta voidaan myöntää avustusta yhden kiinteistön latauspisteisiin enintään 10 kappaleelle. Lisäksi saman vuoden määrärahasta voidaan avustusta myöntää eri hakijoiden muodostamalle konsernille enintään 50 latauspisteelle. Avustukseen sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyn de minimis -asetusta.
Avustusta ei myönnetä rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain (733/2020) 6.2 §:ssä ja 7 §:ssä asetetut minimivaatimukset täyttäviin hankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää em. säännöksissä tarkoitettuihin hankkeisiin säännösten mukaiset minimivaatimukset ylittäviltä osiltaan.
Avustuksen kohteena olevien pysäköintipaikkojen on oltava tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistöllä työskentelevien henkilöiden käyttöön. Avustusta ei myönnetä asukaspysäköintipaikoille eikä pysäköintipaikoille jotka on tarkoitettu pääasiallisesti asiakaspysäköintiin. Avustusta ei myönnetä työntekijän kodin tai vapaa-ajan asunnon yhteydessä sijaitsevaan latauspisteeseen. Avustusta eivät voi hakea yhteisöt, jotka ovat oikeutettuja momentin 35.20.52 mukaiseen asuinkiinteistöjen sähköisen liikenteen avustukseen.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Selvitysosa:Tavoitteena on parantaa sähköautojen latausmahdollisuuksia työpaikoilla ja poistaa siten esteitä sähköautojen käyttöön liittyen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 70 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 930 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen | 1 000 |
| Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari1) | -1 500 |
| Yhteensä | -500 |
| 2023 talousarvio | 1 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 500 000 |
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 450 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.
Selvitysosa:Avustuksia myönnetään iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa sekä korjausavustuslain mukaisiin avustuksiin kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien laatimiseen. Avustuksia myönnetään myös Valtion asuntorahastosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ikääntyneiden asumisen toimintaohjelma (HO 2019) (siirto momentilta 35.01.01) | 100 |
| Uudelleenkohdennus | -5 900 |
| Yhteensä | -5 800 |
| 2023 talousarvio | 450 000 |
| 2022 talousarvio | 6 250 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 250 000 |
56. Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 45 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siten kuin asetuksella (803/2021) säädetään
2) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen pientalon maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin
3) avustuksesta viestimiseksi sekä avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin valmisteluun sekä hakijoiden informaatiotukeen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.
Maakaasusta lämmitysjärjestelmänä luovuttaessa avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon fossiilista maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin, lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita käyttäviä rakennuskohtaisia lämmitysjärjestelmiä. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos kaasulämmitysjärjestelmä muutetaan biokaasulla toimivaksi. Avustusta myönnetään 4 000 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun, ja 2 500 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 7.4.2022 jälkeen. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan. Avustusta ei myönnetä siltä osin kuin kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) tai yhtiöjärjestyksen nojalla asunto-osakeyhtiön maksettavaksi.
Avustuksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maksatuksen hoitaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen tai jos asuinrakennusta käytetään EU-oikeuden valtiontukisäännöissä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan vihreää siirtymää ja pienennetään rakennuskannan ilmastovaikutuksia. Vihreän siirtymän tukemiseksi ympäristön kannalta parhaat lämmitysjärjestelmät saavat suurinta tukea.
Avustuksen käsittelytehtäviä varten määräraha on budjetoitu momentille 32.01.02.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi ja kaukolämpöön liittymiseksi | 32 000 |
| Öljylämmityksestä luopuminen (kompensaatio) | 13 600 |
| Öljylämmityksestä luopuminen (RRF pilari1) | -28 900 |
| Yhteensä | 16 700 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 45 600 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 40 000 000 |
| 2022 talousarvio | 28 900 000 |
| 2021 tilinpäätös | 34 440 000 |
60. Siirto Valtion asuntorahastoon
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 950 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2023 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2023 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2023 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2023 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2023 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 25 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2020—2023 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (441/2020) tarkemmin säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa ja Tampereen, Turun sekä Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Kaikilla MAL-sopimuksiin sitoutuneilla seuduilla puurunkoisille asuinkerrostaloille myönnetään lisäksi 5 000 euron erillinen asuntokohtainen käynnistysavustus edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää yhteensä enintään 69 100 000 euroa asuinrakennuksille energiatehokkuusavustuksia siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (1341/2019) säädetään ja avustuksia kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (773/2022) säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 21 000 000 euroa.
Valtion asuntorahaston varoista saa valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi väestöltään vähenevillä alueilla siten kuin valtioneuvoston asetuksessa avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi (1342/2019) säädetään.
Vuonna 2023 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Selvitysosa:Valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan kunnallistekniikka-avustuksilla. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukilainotukseen liittyvällä vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella, jotta asuntomarkkinat tarjoisivat tyydyttävissä määrin kohtuuhintaisia asuntoja pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. Korkotukivaltuus mahdollistaa noin 10 000 valtion tukeman kohtuuhintaisen asunnon rakentamisen.
Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | — |
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille
4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien sekä rakennusperinnön hoitoa omistajan tai haltijana edistävien yhteisöjen avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.
| 2023 talousarvio | 1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 1 700 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 700 000 |