Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 431 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta

5) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Vuorottelukorvaukset rahoitetaan kuten vastaavat työttömyysetuudet. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan on palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen huomioitu momentilla.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Työmarkkinatuet  
— työttömyysajalta 1 087 550 000
— kuntien rahoitusosuus -426 000 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 543 400 000
— kulukorvaukset 55 400 000
— liikkuvuusavustus 1 500 000
— korotusosa 16 900 000
Työmarkkinatuki yhteensä 1 278 750 000
   
Peruspäiväraha  
— työttömyysajalta 250 350 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 29 600 000
— korotusosa 3 900 000
— kulukorvaus 5 200 000
Palkansaajan tt-maksun osuus -278 000 000
Peruspäiväraha yhteensä 11 050 000
   
Perusturvan palkkatuki 142 000 000
Vuorottelukorvaus 100 000
Yhteensä 1 431 900 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentille 32.30.51) -760
Kuntoutusrahaetuuksien ja osasairauspäivärahan kehittämisehdotusten vaikutus -200
Palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen (siirto momentille 33.20.50) -15 000
Perhevapaauudistus 800
Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli 5 000
Tarvearvion muutos -36 519
Tekijänoikeuskorvausten sovittelusta luopuminen 500
Työttömyysturvalain opintoja koskevien säännösten muutos 4 400
Työttömyysturvan lapsikorotus, laskettu 20 % korotuksella 20 000
Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki (siirto momentille 32.30.55) -12 000
Yhteensä -33 779

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 1 431 900 000
2022 II lisätalousarvio 22 700 000
2022 I lisätalousarvio 25 000 000
2022 talousarvio 1 465 679 000
2021 tilinpäätös 1 557 078 502