Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

20. TyöttömyysturvaPDF-versio

Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se kannustaa aktiivisuuteen ja työllistymiseen. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa. Sen ylittävät työtulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa siten, että puolet tulosta vähennetään etuudesta. Etuus yhdessä työtulojen kanssa voi enimmillään olla etuuden perusteena olevien tulojen suuruinen. Lisäksi on helpotettu yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana siten, että yrittäjyyden päätoimisuutta ei arvioida ensimmäisten neljän kuukauden aikana.

Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Lisäksi työttömiä kannustetaan ammatillisten valmiuksien parantamiseen tai yritystoiminnan aloittamista tukeviin opintoihin mahdollistamalla lyhytkestoinen päätoiminen opiskelu työttömyyden aikana.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä. Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Työllisyysrahasto rahoittaa palkansaajan aikuiskoulutustuen kokonaisuudessaan. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena, jonka valtio rahoittaa. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.

Toiminnan laajuus 2021—2023

  2021
toteutunut
2022
arvio
2023
arvio
       
Työttömyysaste (%) 7,7 6,6 6,7
       
Kuntouttava työtoiminta      
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa 35 000 41 000 43 000
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja 70 70 70
       
Ansiopäiväraha      
Saajia keskimäärin kuukaudessa 152 408 134 000 127 000
— miehiä 74 165 65 000 62 000
— naisia 78 243 69 000 65 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 37,1 33,6 31,7
— työttömyysajalta 34,0 30,9 29,1
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. 3,0 2,7 2,6
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) 66,28 65,90 66,00
       
Peruspäiväraha      
Saajia keskimäärin kuukaudessa 42 250 30 200 29 300
— miehiä 21 680 15 500 15 000
— naisia 20 570 14 700 14 300
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 11,6 8,0 8,0
— työttömyysajalta 10,3 7,0 7,0
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 1,3 1,0 1,0
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) 32,48 33,70 35,60
— miehillä 33,61 34,80 36,80
— naisilla 31,29 32,40 34,30
       
Työmarkkinatuki      
Saajia keskimäärin kuukaudessa 187 538 168 100 165 000
— miehiä 98 297 88 100 86 500
— naisia 89 241 80 000 78 500
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 49,6 44,0 43,0
— työttömyysajalta 37,0 31,0 30,0
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 12,6 13,0 13,0
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) 35,80 37,10 39,40
— miehillä 35,34 36,70 38,90
— naisilla 36,30 37,70 40,00
       
Vuorottelukorvaus      
Saajia keskimäärin kuukaudessa 1 655 1 600 1 700
— miehiä 475 400 450
— naisia 1 180 1 200 1 250
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl 0,4 0,4 0,4
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl 0,0 0,0 0,0
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv) 57,24 58,2 58,3
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv) 22,46 22,90 23,30
— miehillä 22,51 22,80 23,30
— naisilla 22,42 22,90 23,30

31. Valtion korvaus hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Hyvinvointialueille maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2023 noin 43 160 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.

Momentin nimike on muutettu.


2023 talousarvio 30 484 000
2022 talousarvio 30 484 000
2021 tilinpäätös 19 454 083

50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 855 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti

4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta

6) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta

7) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työllisyysrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat Työllisyysrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.

Vuorottelukorvaus rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksetuista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta.

Työssäoloehto muuttuu tuloperusteiseksi vuonna 2023 ja työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat asteittain 1.1.2023 jälkeen.

Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamiseksi (lisäpäivien poisto).

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta, jolla vahvistetaan työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2023.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta sovitellun työttömyysetuuden kehittämiseksi.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömien opiskelua ja työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 
Valtionosuus maksetuista päivärahoista  
— työttömyysajalta 657 260 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta 98 000 000
Palkkatuet ja starttirahat 53 000 000
Kulukorvaukset 15 000 000
Liikkuvuusavustus 5 000 000
Valtionosuus hallintokuluihin 15 000 000
Vuorottelukorvaus 12 000 000
Yhteensä 855 260 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentille 32.30.51) -320
Lisäpäivien ikärajan noston rahoitusosuuksien muutos 11 500
Palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen (siirto momentilta 33.20.52) 15 000
Perhevapaauudistus 400
Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli 3 300
Tarvearvion muutos -247 214
Tekijänoikeuskorvausten sovittelusta luopuminen 500
Työttömyysturvalain 4 luku: Erityisen sovittelujakson poisto 500
Työttömyysturvalain 4 luku: Työtulon jakamista koskeva säännös -500
Työttömyysturvalain opintoja koskevien säännösten muutos 760
Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki (siirto momentille 32.30.55) -13 700
Yhteensä -229 774

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 855 260 000
2022 II lisätalousarvio 14 100 000
2022 I lisätalousarvio 5 000 000
2022 talousarvio 1 085 034 000
2021 tilinpäätös 965 045 577

52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 431 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta

5) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Vuorottelukorvaukset rahoitetaan kuten vastaavat työttömyysetuudet. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan on palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen huomioitu momentilla.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Työmarkkinatuet  
— työttömyysajalta 1 087 550 000
— kuntien rahoitusosuus -426 000 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 543 400 000
— kulukorvaukset 55 400 000
— liikkuvuusavustus 1 500 000
— korotusosa 16 900 000
Työmarkkinatuki yhteensä 1 278 750 000
   
Peruspäiväraha  
— työttömyysajalta 250 350 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 29 600 000
— korotusosa 3 900 000
— kulukorvaus 5 200 000
Palkansaajan tt-maksun osuus -278 000 000
Peruspäiväraha yhteensä 11 050 000
   
Perusturvan palkkatuki 142 000 000
Vuorottelukorvaus 100 000
Yhteensä 1 431 900 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentille 32.30.51) -760
Kuntoutusrahaetuuksien ja osasairauspäivärahan kehittämisehdotusten vaikutus -200
Palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen (siirto momentille 33.20.50) -15 000
Perhevapaauudistus 800
Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli 5 000
Tarvearvion muutos -36 519
Tekijänoikeuskorvausten sovittelusta luopuminen 500
Työttömyysturvalain opintoja koskevien säännösten muutos 4 400
Työttömyysturvan lapsikorotus, laskettu 20 % korotuksella 20 000
Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki (siirto momentille 32.30.55) -12 000
Yhteensä -33 779

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 1 431 900 000
2022 II lisätalousarvio 22 700 000
2022 I lisätalousarvio 25 000 000
2022 talousarvio 1 465 679 000
2021 tilinpäätös 1 557 078 502

55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -340
Yhteensä -340

2023 talousarvio 3 500 000
2022 talousarvio 3 840 000
2021 tilinpäätös 2 400 000