Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menotPDF-versio

01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 448 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Määrärahasta 2 500 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.

Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville.

Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle. Korkea kyber- ja tietoturvan taso sekä osaaminen pitävät yllä talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa hallitusohjelman ja Suomen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Kehittämisohjelma on myös osa EU:n kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Investoinnit kyber- ja tietoturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen tukevat kehittämisohjelmaa ja digitalisaatiota laaja-alaisesti.

Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta kehittää yhteiskunnan resilienssiä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin. Aktiivisella harjoitustoiminnalla on keskeinen merkitys kyberhyökkäyksien torjunnan, hallinnan ja niiden ratkaisemisen kehittämisessä.

Kyberturvallisuuden riittävällä osaamisella on merkittävä yhteys ihmisten turvallisuudentunteeseen ja kykyyn hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön palveluja ja ratkaisuja. Kyberturvallisuuden siviilitaito tutkimuksen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen malli ja digitaalinen alusta kyberturvallisuustaitojen opetusta ja kehittämistä varten, jota voidaan käyttää tasapuolisesti kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä mittaavan DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:

  • — Kestävästä liikkumisesta, kuljettamisesta ja viestinnästä on tehty entistä houkuttelevampaa
  • — Liikenne- ja viestintämarkkinat tuottavat käyttäjille parempia ja laadukkaampia palveluita
  • — Liikenneverkon laatua on parannettu
  • — Digitaalisten palveluiden luotettavuutta on vahvistettu
  • — Datatalouden kasvua ja tekoälyn hyödyntämistä on vahvistettu
  • — Automaattiliikenteen käyttöönottoon kaikissa liikennemuodoissa on luotu edellytykset
  • — Liikenteen turvallisuutta on vahvistettu
  • — Ministeriön toiminnan vaikuttavuutta on parannettu.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 18 368 17 578 20 698
Bruttotulot 162 250 250
Nettomenot 18 206 17 328 20 448
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 298    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 354    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointi (RRF pilari2) -500
Kyberturvallisuuden varautumisen parantaminen (kyber) 100
Kyberturvallisuusjohtajan palkkaus sivukuluineen ja ohjelman koordinointikustannukset (kyber) 345
Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin tukiohjelma (siirto momentilta 31.01.02) 290
Yhteiskunnan kyberturvallisuuden kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö (kyber) 3 000
JTS-miljardin tuottavuussäästö -76
Matkustussäästö -336
Palkkausten tarkistukset 297
Yhteensä 3 120

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 20 448 000
2022 II lisätalousarvio 289 000
2022 talousarvio 17 328 000
2021 tilinpäätös 19 262 000

02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 101 380 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla muutetaan sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia sekä Liikenne- ja viestintävirastosta annettua lakia. Esitys mahdollistaa Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän (Public Regulated Service, PRS-palvelu) käyttöön ottamisen Suomessa vuoden 2025 aikana. Lisäksi samassa esityksessä esitetään tietoyhteiskuntamaksun korottamista. Liikenne- ja viestintävirasto on hankkimassa sijaintitietopalvelua, johon tullaan jatkossa keräämään tietoa olemassa olevien verkkojen fyysisestä infrastruktuurista sekä kaapeleiden, putkien ja niihin verrattavien aktiivisten verkkojen osien sijainneista. Tietoyhteiskuntamaksun korotuksella katetaan Liikenne- ja viestintävirastolle sijaintitietopalvelusta aiheutuvia vuosittaisia toiminta- ja ylläpitokustannuksia.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.

Lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan valvontamaksu tuloutetaan momentille 11.19.05. Tietoyhteiskuntamaksu, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, postitoiminnan valvontamaksu sekä varmennemaksu tuloutetaan momentille 11.19.04.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Liikenne- ja viestintävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:

  • — Liikenteestä ja viestinnästä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet
  • — Markkinoille tulon esteitä on purettu ja kilpailua edistetty lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon ja valvonnan kautta sekä palvelujen kehittymistä ja käyttöä on vauhditettu käyttäjälähtöisesti
  • — Luottamusta digitaalisiin palveluihin on parannettu
  • — Digitaalisen tiedon saatavuutta ja yhteentoimivuutta on lisätty ja MyData-toimintamallia on hyödynnetty datatalouden vauhdittamiseksi
  • — Viestintäverkkojen ja liikennejärjestelmän laatu, turvallisuus ja häiriöttömyys ovat parantuneet
  • — Jakelutuki on toteutettu viisipäiväisen sanomalehtijakelun turvaamiseksi koko maassa
  • — Kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä on vahvistettu automaattiliikenteen edistämistä
  • — Vaikutustenarviointia ja sen edellyttämää tiedon tuotantoa on kehitetty
  • — Hallinnonalan virastot ovat määrittäneet Ilmatieteen laitoksen johdolla ja yhteistyössä liikenteenohjauspalveluyhtiö Fintraffic Oy:n kanssa yhteisen tavoitetilan ja kehittäneet yhteisen toimintamallin, jolla parannetaan liikenteen olosuhdetietojen hankintaa, jalostamista ja käyttöä siten, että se on kustannustehokas, edistää liikenneturvallisuutta ja säämallintamista sekä tehostaa kunnossapitoa.

Tunnusluvut

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5, vähintään) 4,0 3,6 3,6
Sertifioinnit toteutuvat hyväksytysti Toteutui Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään
Lupien myöntäminen määräajassa Alle 90 % 90 % 90 %
Asiakasyhteydenottoihin vastataan viraston asiakaspalvelusta viraston palvelulupauksen mukaisissa määräajoissa (kirjalliset yhteydenotot 5 arkipäivää, puhelut 45 s) Puhelut 58 % 90 % 90 %
Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotteiden laatu ja vaikuttavuus (asiakastyytyväisyys asteikolla 1—5, vähintään) 4,3 >= 2021 >= 2022
Viraston sähköiset palvelut ovat valtionhallinnon digitaalisten asiointipalveluiden laatukriteereiden mukaisia 20/22 >= 20/22 >= 20/22
Ajoneuvojen sähköisen rekisteröinnin käyttöaste, % 72,6 % >=2021 >=2022
Viraston palvelujen digitaalisuuden aste (%-osuus viraston palveluista) 70,3 % >=2021 >=2022
Viraston sähköisten palvelujen kehittämisestä aiheutuneet käyttökatkot suhteessa tehtyihin muutoksiin (%-osuus) 0 <2021 <2022
Sähköisen asioinnin tuen yhteydenottojen määrä/ asiointitapahtumien määrä 0,31 % <=2021 <=2022

Toiminnallinen tehokkuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Ajoneuvoverotuksen kustannukset/verokertymä (€/€) 0,01 <= vuoteen 2021 verrattuna <= vuoteen 2022 verrattuna
Ajoneuvon rekisteröinti, yksikkökustannus, € 3,66 <= vuoteen 2021 verrattuna <= vuoteen 2022 verrattuna
Tietoyksikkö, yksikkökustannus, € 0,0043 <= vuoteen 2021 verrattuna <= vuoteen 2022 verrattuna
Ajokorttihakemus, yksikkökustannus, € 32,64 <= vuoteen 2021 verrattuna <= vuoteen 2022 verrattuna
Kuljettajantutkinto, yksikkökustannus, € 57,73 <= vuoteen 2021 verrattuna <= vuoteen 2022 verrattuna
Verkkotunnus, yksikkökustannus, € 3,83 <= vuoteen 2021 verrattuna <= vuoteen 2022 verrattuna
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) 104 % 97—103 97—103
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) 161 % 116—122 116—122

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Liikenne- ja viestintäviraston toiminta 83 880
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta 17 500
Yhteensä 101 380

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 192 235 218 471 232 280
Bruttotulot 121 886 123 500 130 900
Nettomenot 70 349 94 971 101 380
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 858    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 41 014    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 104 028 103 900 107 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 93 697 108 000 109 900
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 10 331 -4 100 -2 200
Kustannusvastaavuus, % 111 96 98

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 9 045 8 560 9 300
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 4 083 6 950 8 100
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 4 962 1 610 1 200
Kustannusvastaavuus, % 222 123 115

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muu maksullinen toiminta (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 7 998 9 800 12 900
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 8 156 9 800 12 900
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -158 - -
Kustannusvastaavuus, % 98 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Esteettömyysdirektiivin toimeenpanoon liittyvät tehtävät 700
Eurooppalainen merenkulun järjestelmä 340
Eurooppalaisen sähköisten kuljetustietojen tietojenvaihdon ja infrastruktuurin (eFTI) kansallinen osuus 1 000
Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset uudet tehtävät (kertaluonteisen lisäyksen poistuminen) -1 800
Galileon PRS-palvelun toteuttaminen Suomessa 820
Galileon PRS-palvelun viranomaistehtävät (kyber) 240
Kansalaisten kyberturvallisuusneuvonta (kyber) 100
Kansallisen kyberturvallisuuden sertifiointiviranomaisen tehtävien resursointi (kyber) 300
Katsastuksen valvontamaksun kertymän muutos -397
Kyberturvallisuuden jatkuva tilanneanalyysi sekä kyberturvallisuuden tilannekuvan valtiojohdon ja yksityisen sektorin tarpeiden mukainen taktinen ja strateginen tilannekuvatuotanto (kyber) 350
Lisämääräraha merikartoitukseen ja vesiväyliin liittyvään toimintaan 2 000
Merenkulun ympäristönsuojelulain ja alusjätedirektiivin uudet tehtävät -39
Postilain muutos, sanomalehtijakelun tukeminen varhaisjakeluverkoston ulkopuolella 130
Sijaintitietopalvelun toiminta- ja ylläpitomenot 300
Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin tukiohjelman toteuttaminen (siirto momentille 31.01.01) -290
Tietoturvauhkien kasvuun vastaaminen (kyber) 130
Tietoyhteiskuntamaksun kertymän muutos (HE laki sähköisen viestinnän palveluista) 300
Toiminnan turvaaminen (kertaluonteisen lisäyksen poistuminen) -2 000
Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettavan lakiesityksen tuomat uudet tehtävät 1 255
Vesiliikennelain muutoksen mukaiset uudet tehtävät -13
Viraston resurssien vahvistaminen huomioiden myös uudet säädöshankkeet 4 000
Yhteiskunnan kyberturvallisuusvarautuminen ja eri toimialojen tukeminen (kyber) 400
JTS-miljardin tuottavuussäästö -338
Matkustussäästö -896
Palkkausten tarkistukset 621
Toimistotilasäästö -594
Tasomuutos -210
Yhteensä 6 409

2023 talousarvio 101 380 000
2022 II lisätalousarvio 7 449 000
2022 talousarvio 94 971 000
2021 tilinpäätös 91 505 000

03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 58 338 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on väylänpitäjänä vastata tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Väylävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet vuosille 2020—2023:

  • — Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettu ja kestävän liikenteen houkuttelevuutta on lisätty
  • — On muodostettu kokonaiskuva väyläomaisuudesta ja menettelyt sen kokonaistaloudelliseen, pitkäjänteiseen ohjelmointiin (hallintaan)
  • — Väylänpidon (omaisuuden) tehokkuutta ja laatua sekä markkinoiden toimivuutta on parannettu
  • — Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu vaikuttavuuden perusteella, asiakastarpeita priorisoiden ja väylän kunto huomioiden
  • — Liikennejärjestelmän turvallisuutta, toimivuutta ja saavutettavuutta on parannettu
  • — Rataverkon haltijan palveluiden hallinnan ja toimintamallien kehittämistä (muuttuvassa toimintaympäristössä) on jatkettu
  • — Automatisoituvan liikenteen edellyttämän infran kehittäminen on aloitettu ja liikenteen digitalisaatiota on edistetty
  • — Hallinnonalan virastot ovat määrittäneet Ilmatieteenlaitoksen johdolla ja yhteistyössä liikenteenohjauspalveluyhtiö Fintraffic Oy:n kanssa yhteisen tavoitetilan ja kehittäneet yhteisen toimintamallin, jolla parannetaan liikenteen olosuhdetietojen hankintaa, jalostamista ja käyttöä siten, että se on kustannustehokas, edistää liikenneturvallisuutta ja säämallintamista sekä tehostaa kunnossapitoa.

Tunnusluvut

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden kuntoon, talvikaudella/kesäkaudella (vähintään) 3,17 3 2,9
Elinkeinoelämän tyytyväisyys väylien palvelutasoon (tehdään joka toinen vuosi) (vähintään) 3,2 Tutkimusta ei tehdä 3,1
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus      
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) 5,25 6,5 6
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) 4,15 3,2 3,2
Talvimerenkulun palveluiden odotusaika, h (enintään) 2,7 4 4
Väylien kunto      
Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla, km (enintään) 120 120 155
Huonokuntoiset päällystetyt tiet (vilkasliikenteinen/muu verkko), km (enintään) 911/6 434 1 000/6 400 950/7 350
Huonokuntoiset sillat, maantiet/rautatiet, kpl (enintään) 756/129 810/120 810/125
Vesiväylien huonokuntoiset kiinteät turvalaitteet, % (enintään) 5,9 6,5 6,5
Liikenneturvallisuus      
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä (enintään) 1 671 1 900 1 850
Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten onnettomuusriski (10 v. riskisumma) (enintään) 201 175 185
Toiminnallinen tehokkuus      
Korjausvelka/tieverkko (milj. euroa) 1 570 1 560 1 700
Korjausvelka/rataverkko (milj. euroa) 1 286 1 210 1 335
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 100 100 100
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 118 100—120 100—120

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 54 756 56 778 58 937
Bruttotulot 720 599 599
Nettomenot 54 036 56 179 58 338
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 788    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 148    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 18 077 15 203 4 394
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset 24 286 30 766 8 012
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -6 210 -15 563 -3 618
Omarahoitusosuus, % 26 51 45

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 8 358 7 846 7 629
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 7 265 7 137 7 453
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 093 709 176
Kustannusvastaavuus, % 115 110 102

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentilta 31.10.20) 1 700
L12-suunnitelman toteuttamisen vaikutukset Väyläviraston henkilöresursseihin 500
JTS-miljardin tuottavuussäästö -148
Matkustussäästö -448
Palkkausten tarkistukset 770
Toimistotilasäästö -215
Yhteensä 2 159

2023 talousarvio 58 338 000
2022 II lisätalousarvio 427 000
2022 talousarvio 56 179 000
2021 tilinpäätös 54 396 000

04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 012 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:

  • — Maaekosysteemien (metsät, pellot, suot) hiilitalouden ja ilmastovaikutusten uusien laskentamallien käyttö kansallisissa kasvihuonekaasujen inventaarioissa ja tulevaisuuden skenaarioissa on laajentunut
  • — Kolmansien osapuolten toimittaman havaintodatan hyödyntämistä on parannettu ja pilotoitu turvallisen ja tehokkaan tieliikenteen reaaliaikaisena tukena
  • — Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kansainvälinen merkitys on kasvanut
  • — Tutkaverkoston laatua ja kattavuutta on parannettu
  • — Ilmatieteen laitoksen tutkimus on laadukasta ja kansainvälisesti hyödynnettyä
  • — On tuotettu uusia sääpalveluita ja -tietoja kytkeytyvän ja digitalisoituvan liikenteen käyttöönoton tueksi
  • — Hallinnonalan virastot ovat määrittäneet Ilmatieteenlaitoksen johdolla ja yhteistyössä liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n kanssa yhteisen tavoitetilan ja kehittäneet yhteisen toimintamallin, jolla parannetaan liikenteen olosuhdetietojen hankintaa, jalostamista ja käyttöä siten, että se on kustannustehokas, edistää liikenneturvallisuutta ja säämallintamista sekä tehostaa kunnossapitoa.

Tunnusluvut

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) 4,36 4,0 4,0
Sääennusteiden osuvuus (yhdistelmä), % 82,4 83,0 83,0
Maa-alueiden tuulivaroitusten osuvuus 1—2 vrk, % 83,0 80,0 80,0
Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 91,95 90,60 90,60
Viittausten lkm web of science tietokannassa 23 532 14 000 24 000
Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm 394 370 370

Toiminnallinen tehokkuus

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 102 100 100
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 115 102 102
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 65 60 60
Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä/vuosi, tuhatta euroa 18 926 19 000 18 500
Tutkimuksen aktiivisuus (julkaisuja/htv) 1,35 1,35 1,35
Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (ei sisällä kv. jäsenmaksuja), €/asukas 3,17 3,4 3,40
Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (sisältää kv. jäsenmaksut), €/asukas 4,43 4,9 4,90

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 77 845 84 683 77 012
Bruttotulot 32 590 31 600 32 000
Nettomenot 45 255 53 083 45 012
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 729    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 001    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 6 252 6 100 7 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 147 6 100 7 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 105 - -
Kustannusvastaavuus, % 102 100 100

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 6 575 6 500 6 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 5 731 6 400 6 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 844 100 100
Kustannusvastaavuus, % 115 102 102

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 18 926 19 000 18 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 28 985 31 500 31 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -10 059 -12 500 -12 500
Omarahoitusosuus, % 35 40 40

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026— Yhteensä vuodesta 2023 lähtien
           
Vuonna 2023 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset 40 26 10 4 80

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 44 500 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 500 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuri -1 750
Avaruuden tilannekuvakeskuksen perustaminen 250
ICAO:n globaali avaruussääkeskus -750
METNET/MOI-valtuudesta aiheutuva määrärahatarve, tarkistus -277
Sodankylän kansainvälisen satelliittimaa-aseman kehittäminen -500
Suurteholaskennan uusiminen -4 800
JTS-miljardin tuottavuussäästö -190
Matkustussäästö -560
Palkkausten tarkistukset 554
Toimistotilasäästö -48
Yhteensä -8 071

2023 talousarvio 45 012 000
2022 II lisätalousarvio 307 000
2022 talousarvio 53 083 000
2021 tilinpäätös 47 527 000

29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 431 250 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -41 508
Yhteensä -41 508

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 431 250 000
2022 talousarvio 472 758 000
2021 tilinpäätös 477 223 882