Talousarvioesitys 2023
YLEISPERUSTELUT
Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2023 lisätalousarvioksi.
Talouden näkymät
Vuonna 2023 bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 0,2 prosenttia valtiovarainministeriön joulukuun 2022 ennusteen mukaan. Yksityinen kulutus vähenee, kun hintojen nopea nousu on heikentänyt kotitalouksien reaalisia käytettävissä olevia tuloja. Vuoden 2023 aikana hintojen nousu kuitenkin selvästi hidastuu ja koko vuoden inflaation arvioidaan olevan noin 4 prosenttia. Samaan aikaan tulojen kasvu on nopeutumassa ja kotitalouksien ostovoima kääntyy kasvuun vuoden jälkipuoliskolla.
Työllisyys- ja osallistumisaste ovat ennätyskorkealla ja työpaikkoja on edelleen paljon avoimena. Kysynnän lasku notkauttaa työllisyyttä v. 2023. Työllisyysaste on ennusteen mukaan keskimäärin 73,9 prosenttia ja työttömyysaste 7,0 prosenttia. Työllisyyden lasku tapahtuu pääosin eläköitymisten kautta.
Talouskehitykseen sisältyy suurta epävarmuutta. Venäjän hyökkäyssodan uusilla käänteillä voi olla merkittäviä ja nopeasti leviäviä vaikutuksia talouteen. Lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen liittyy riskejä hintojen noustessa ennätyksellisen nopeasti. Jos kuluttajat vähentävät kulutustaan ennakoitua enemmän, on tuotannon lasku ennustettua syvempi ja pidempi.
Julkisyhteisöjen alijäämä kasvaa v. 2023, kun talouskasvu ja siten verotulojen kasvu hiipuvat, minkä lisäksi mm. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi tehdyt toimet kasvattavat menoja. Julkisen sektorin velkasuhde on parina viime vuonna supistunut vahvan BKT:n nimelliskasvun vetämänä. Velkasuhde kasvaa kuitenkin uudelleen vuodesta 2023 alkaen.
Tuloarviot
Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 45 milj. eurolla. Korkotulojen lähdeveron tuottoa ehdotetaan korotettavaksi 94 milj. eurolla yleisen korkotason nousun kasvattaessa talletuksista kertyviä korkotuloja. Varainsiirtoveron tuottoa ehdotetaan puolestaan alennettavan 139 milj. euroa asunto- ja kiinteistökaupan arvon alentumisen vuoksi. Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen ja korkojen nousu vähentävät asunto- ja kiinteistökauppaa.
Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavan yhteensä 39 milj. euroa. Korotuksesta 33,1 milj. euroa johtuu Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen korontasaustoiminnasta kertyvistä korkohyvityksistä ja suojaustuloista.
Velanhoitomenot
Inflaation kiihtymisen seurauksena keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa, mikä on näkynyt yleisen korkotason nousuna. Valtion velanhoitomenoihin ehdotetaan 1 073 milj. euron lisäystä. Arvio perustuu sekä lyhyiden että pitkien korkojen osalta oletukseen 2,9 prosentin korkotasosta.
Sähkön hinnan nousun johdosta maksettavat tuet
Takautuvasti maksettavaan sähköhyvitykseen sekä avustuksina asuntoyhteisöille takautuvasta hyvityksestä sähkökeskuslämmitykseen ehdotetaan yhteensä 412 milj. euroa. Hallitus on valmistellut esityksen takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä energiamarkkinoiden poikkeuksellisen tilanteen ja sen seurauksena kohonneen sähköenergian hinnan vuoksi. Asuntoyhteisöille kokonaisuudesta kohdennettavalla 24 milj. euron tuella pyritään varmistamaan, että sähkökeskuslämmitteisten taloyhtiöiden asukkaat, joiden sähkölaskun maksaa taloyhtiö, saavat samansuuntaisen subvention kohonneisiin sähkökuluihin kuin sähkölämmitteisissä taloyhtiöissä asuvat saavat kuluttaja-asiakkaille suunnatun tuen kautta.
Takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen toimeenpanokustannusten kattamiseksi kohdennetaan 745 000 euroa Valtiokonttorille ja 730 000 euroa Energiavirastolle. Vastaavasti asuntoyhteisöjen avustusten toimeenpanokustannusten kattamiseksi kohdennetaan 1,4 milj. euroa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 2,3 milj. euroa avustuksiin yhteisöllisiä taloja omistaville yhteisöille energiakustannusten nousun johdosta sekä 1,5 milj. euroa ammatillisten museoiden ylläpitäjien tukemiseen museoiden kokoelma- ja näyttelytilojen energiakustannusten nousun johdosta.
Maatalouden kustannustuki
Maatalouden ja vesiviljelyn määräaikaiseen kustannustukeen ehdotetaan 96 milj. euroa, josta siirtoa Ahvenanmaan maakunnalle on 1 milj. euroa. Tuen toimeenpanoon ehdotetaan 3,6 milj. euroa Valtiokonttorille.
Metsien suojelu
Tarkoituksena on, että lisätalousarvion tultua voimaan Metsähallitus siirtää pysyvään suojeluun yli 50 metsäaluetta. Kohteet ovat luontoarvoiltaan arvokkaita ja tällä hetkellä rajoitetussa käytössä tai metsätalouskäytön ulkopuolella. Kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 30 000 hehtaaria. Suojeltavia kohteita on eri puolella Suomea. Suojelu toteutetaan valtion liikelaitos Metsähallituksen sisällä tasesiirtona. Metsähallituksen liiketoiminnan käytössä olevaa metsätalousmaata siirretään Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien taseeseen Metsähallituksen esityksen perusteella. Metsähallituksen Metsätalous Oy:ltä Luontopalveluiden hallintaan siirrettävien kohteiden kiinteistönmuodostamistoimiin ehdotetaan 600 000 euroa ja Metsähallituksen peruspääomaa alennettavaksi 6,493 milj. eurolla.
Nuorisorikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta
Nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan ehdotetaan lisämäärärahoja yhteensä 19 milj. euroa.
Ankkuritoimintaan, opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistamiseen ja kuntien nuorisotyöhön ehdotetaan yhteensä 11 milj. euroa jakautuen opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloille. Oppilaitoksissa tapahtuvan nuorisotyön jatkamiseen ja laajentamiseen ehdotetaan 3,5 milj. euroa.
Poliisille ehdotetaan lisäksi 1,4 milj. euroa mm. ennaltaehkäisevään toimintaan ja rikostutkintaan. Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan rikosprosessin tehostamistoimiin rikoskierteen katkaisemiseksi 2,5 milj. euroa jakautuen useille toimijoille ja 350 000 euroa ennaltaehkäisevien hankkeiden avustuksiin.
Ukrainan tukeminen
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin ehdotetaan ulkoministeriön hallinnonalalle 4,4 milj. euroa Ukrainaa tukevan EU:n koulutusoperaation kustannuksiin. Puolustusministeriön hallinnonalan osalta osallistuminen operaatioon voidaan toteuttaa olemassa olevalla määrärahalla muuttamalla sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen käyttösuunnitelmaa.
Puolustusvoimien määrärahoja ehdotetaan lisättävän Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseksi 1,7 milj. euroa. Lisäksi Ukrainaan tähän mennessä ja myöhemmin toimitettavan puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen valtuuteen (PVKEH 2023), jonka kokonaismäärä nousisi 702,3 milj. euroa. Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot realisoituvat vuosina 2023—2026. Hankinnoista kohdistuu kuluvan vuoden määrärahoihin 41,6 milj. euroa.
Sisäministeriön hallinnonalalla ehdotetaan Ukrainan siviilipuolen materiaaliapuun 3 milj. euroa Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen vuoksi. Lisäys aiheutuu v. 2022 Ukrainan kriisin siviilipuolen materiaaliapuun myönnetyn käyttämättä jääneen määrärahan uudelleenbudjetoinnista.
Hyvinvointialueiden rahoitus
Hyvinvointialueiden rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 500 milj. eurolla, josta 350 milj. euroa kohdennettaisiin avustusrahoituksena toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen ja 150 milj. euroa kohdennettaisiin hyvinvointialueiden valtionrahoitusmomentille. Viimeksi mainittu olisi siirto v. 2024 maksettavasta hyvinvointialueiden korjauserästä, eli pienentää kyseisen momentin määrärahaa vastaavalla summalla v. 2024. Avustusrahoituksella tuetaan hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamista ja uudistamista.
Lisäksi vammaispalvelulain uudistuksen 1.10.2023 voimaantulosta aiheutuen hyvinvointialueiden rahoitukseen ehdotetaan 5,6 milj. euron lisäystä.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 2 milj. euroa CCEI-rahoitusvälineen kansallisen 20 prosentin omarahoitusosuuteen ja hiilirajamekanismin (CBAM) toimeenpanon vaatimiin rekrytointeihin ja hankintoihin.
Veronhuojennuspäätösten mukaisista takaisinmaksuista johtuviin menoihin ehdotetaan 1,8 milj. euron lisäystä.
Valtiokonttorille ehdotetaan korkotukilainojen lisätyöhön 350 000 euroa, kuntatalouden tietopalvelun lisäkustannuksiin 1 milj. euroa ja kustannustukien toimeenpanokyvykkyyden siltarahoitukseen 1,6 milj. euroa. Lisäksi korvauspalveluiden valmiustoiminnon perustamiseen ja ylläpitämiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.
NATO-jäsenyysprosessiin ja jäsenyyteen liittyviä ministeriöiden välttämättömiä lisähenkilöstötarpeita varten ehdotetaan 700 000 euroa.
EU-jäsenmaksujen tason tarkentumisesta johtuen Maksut Euroopan unionille -momentilta ehdotetaan vähennettävän 110 milj. euroa. Suomen EU-maksujen taso v. 2023 jää aikaisemmin ennustettua pienemmäksi marraskuussa 2022 hyväksytyn EU:n talousarvion mukaisesti. Lisäksi määrärahan käytössä v. 2023 voidaan huomioida vuodelta 2022 siirtyvä määräraha.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin avustuksiin ehdotetaan 20 milj. euroa.
Liikuntapaikkarakentamiseen ja päiväkotipihojen liikuntaedellytysten parantamiseen ehdotetaan yhteensä 5 milj. euroa. Lisäys rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle palautuneista käyttämättömistä rahapelitoiminnan tuotoista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Ruokavirastolle ehdotetaan 150 000 euroa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman 2020—2023 viranomaisyhteistyöhankkeen osahankkeen jatkoa varten.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Kyberturvallisuuden koordinaatiotehtäviin ehdotetaan 200 000 euron lisäystä.
Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenoihin ehdotetaan Nato-yhteistyöstä aiheutuviin kyberturvallisuustehtäviin 630 000 euroa.
Venäjän vastaisten pakotteiden piirissä olevan junavaunun ammoniakkivuodosta aiheutuneista kustannuksista johtuen perusväylänpitoon ehdotetaan 140 000 euron lisäystä.
Vaasan meriväylän sisäosan leventämiseen ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä. Hankkeella parannetaan ja varmistetaan satamien saavutettavuutta kansainvälisissä merikuljetuksissa ja turvataan häiriöttömät merikuljetukset.
Venäjälle asetetuista pakotteista aiheutuneiden kustannusten kattamiseen ehdotetaan 283 000 euroa Suomessa rautatiealalla oleville yrityksille.
Maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseen aikavälillä 30.7.2023—28.4.2024 ehdotetaan 17 milj. euroa.
Tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tukemiseen media-alan muuttuneessa toimintaympäristössä ehdotetaan 7 milj. euron määräaikaista valtionavustusta. Valtionavustuksen tavoitteena on tukea kattavaa ja demokratian kannalta tärkeää tiedonvälitystä sekä luotettavien uutisjulkaisujen tuottamista. Avustuksen tarkemmista ehdoista ja myöntämisedellytyksistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Uusiutuvan energian tuotantotukea ehdotetaan alennettavan 45 milj. eurolla sähkön korkean markkinahinnan takia.
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen siirretään 16,1 milj. euron valtuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muiden koheesiopolitiikan ohjelmien momentilta. Kyse on valtion rahoitusosuudesta, joka jää käyttämättä Interreg-ulkorajaohjelmissa ja joka siirretään käytettäväksi kansallisena alueiden kehittämisen rahoituksena ensi sijassa ulkorajamaakunnissa Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korko- ja muun tuen arviomäärärahaa korotetaan 36,2 milj. eurolla korkotason nousun vuoksi. Vastaavasti korkohyvitysten tuloarviota korotetaan 33,1 milj. eurolla.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Kansaneläkelaitoksen järjestämään harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen ehdotetaan 3 milj. euron lisäystä erityisesti lapsille ja nuorille tarjottavan LAKU- ja Oma väylä -kuntoutuksen kasvaneen asiakasmäärän vuoksi.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle myönnettäviin valtionavustuksiin ehdotetaan kohdennettavaksi 5 milj. euroa vuoden 2022 määrärahaa.
Ympäristöministeriön hallinnonala
Pallastunturin luontokeskuksen uudisrakennushankkeeseen ehdotetaan 1,6 milj. euron määrärahaa.
Muut muutokset
Useilla hallinnonaloilla on tehty määrärahoihin tarvearvioiden päivityksiä.
Lisätalousarvioesityksessä on huomioitu myös useita määrärahamuutoksia, jotka liittyvät sellaisiin hallituksen esityksiin, joita eduskunta ei ehtinyt käsitellä syyskaudella 2022. Näiden ehdotusten yhteenlaskettu määrärahavaikutus on noin 30 milj. euroa vuoden 2023 osalta.
- — HE 220/2021 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi
- — HE 132/2022 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi
- — HE 138/2022 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta
- — HE 139/2022 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
- — HE 140/2022 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
- — HE 145/2022 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi
- — HE 149/2022 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
- — HE 175/2022 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta
- — HE 207/2022 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi
- — HE 246/2022 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi
Tasapaino ja valtionvelka
Varsinaisten tulojen 6 milj. euron vähennys ja määrärahojen 2,1 mrd. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2023 lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 2,1 mrd. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2023 arvioidaan noin 10,4 mrd. euroa. Budjetoidun valtionvelan määrän vuoden 2023 lopussa arvioidaan olevan noin 158 mrd. euroa, mikä on noin 56 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
| 2021 Tilinpäätös |
2022 Hyväksytty talousarvio (TA+LTA:t) |
2023 Hyväksytty talousarvio |
2023 Hallituksen esitys |
2023 Yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Määrärahat yhteensä (pl. valtionvelan vähentäminen) |
66 002 | 77 910 | 81 340 | 2 121 | 83 461 |
| — Valtionvelan korot (pääluokka 36) | 364 | 804 | 1 531 | 1 073 | 2 604 |
| Tuloarviot yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) |
56 441 | 59 266 | 73 049 | -6 | 73 043 |
| — Verotulot | 46 753 | 50 798 | 64 431 | -45 | 64 386 |
| — Muut tulot | 9 688 | 8 468 | 8 618 | 39 | 8 657 |
| Nettolainanotto ja velanhallinta (mom. 15.03.01) |
4 307 | 18 644 | 8 292 | 2 127 | 10 419 |
| — Nettolainanotto | 3 683 | - | - | - | |
| — Velanhallinta | 624 | - | - | - |
Vaalikauden kehys
Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi 1 052 milj. eurolla. Vuoden 2023 kehysmenojen taso olisi 70 310 milj. euroa.
Hallitus teki kevään 2022 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen liittyvän kehyspoikkeuksen. Poikkeuslauseke otetaan huomioon kehystason rakennekorjauksena, eli vaalikauden kehystä nostetaan menoja vastaavasti, jolloin ao. menot tulevat katettua kehyksen ulkopuolisena. Varsinaisen talousarvion jälkeen rakennekorjaus oli 2 240 milj. euroa vuotta 2023 koskien. Tässä lisätalousarvioesityksessä rakennekorjausta korotetaan 463 milj. eurolla, minkä jälkeen se on 2 703 milj. euroa. Poikkeuslausekkeen piiriin luetaan takautuvasti maksettava sähköhyvitys toimeenpanokustannuksineen (415 milj. euroa), Puolustusvoimien Ukrainalle antamaan tukeen liittyvät menot (vuodelle 2023 kohdistuva määräraha 43 milj. euroa) sekä menot liittyen Ukrainaa tukevan EU:n koulutusoperaation kustannuksiin (4 milj. euroa). Poikkeuslausekkeen piiriin kuuluvista menoista pieni osa on jo valmiiksi kehyksen ulkopuolisia menoja (maahanmuuttokokonaisuuteen sisältyvät asumistuen ja perustoimeentulotuen tarvearvioiden muutokset, yhteensä 57,0 milj. euroa). Tästä syystä kehyksen rakennekorjaus on pienempi kuin poikkeuslausekkeen piiriin kuuluvien menojen kokonaismäärä (2 760 milj. euroa vuotta 2023 koskien).
Varsinaisen talousarvion jälkeen jakamaton varaus oli 103 milj. euroa, minkä lisäksi on otettu käyttöön lisätalousarviovaraus 100 milj. euroa. Vuodelta 2022 siirtyi lisäksi 247 milj. euroa käyttämättä jäänyttä jakamatonta varausta, joka oli käytettävissä kertaluonteisiin menoihin v. 2023. Erä on käytetty kokonaan tässä lisätalousarvioesityksessä avustusrahoitukseen hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.
Kun huomioidaan kehyksen rakennemuutokset ja kehysmenojen lisäys, jää kuluvan vuoden jakamattomaksi varaukseksi 50 000 euroa.
Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2023 |
| 26.30.20 | Vuodelle 2022 alun perin budjetoidun, Ukrainan kriisistä aiheutuvan siviilipuolen materiaaliavun osittainen uudelleenbudjetointi. | 3,0 |
| 28.89.31 | Ajoitusmuutos hyvinvointialueiden rahoituksessa: vuoden 2024 jälkikäteistarkistuksen osittainen aikaistus vuodelle 2023. | 150,0 |
| 29.90.50 | Menoja, jotka rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle palautuneista käyttämättömistä rahapelitoiminnan tuotoista. Läpivirtauserä, vastaava tulo momentilla 12.29.88. | 5,0 |
| 31.10.77 | EU CEF -tukea vastaava määräraha. Läpivirtauserä, vastaava tulo momentilla 12.31.10. | 0,9 |
| 32.30.55, 33.20.50, 33.20.52 | Velvoitetyöllistettyjen palkkatuen tekninen siirto TEMin uudelle momentille (siirto kehyksen ulkopuoliselta momentilta kehykseen luettavalle momentille). Kyseessä on tarkentuminen suhteessa JTS 2023—2026 yhteydessä tehtyyn kehyskorjaukseen. Uudistuksen suunniteltu voimaantulo on siirtynyt 1.1.-> 1.7.2023. | -19,3 |
| Vuodelta 2022 siirtynyt käyttämätön jakamaton varaus käytetään lisätalousarvioesityksen kertaluonteisiin menoihin (avustusrahoitus hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen). | 246,8 | |
| Turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen liittyvä kehyspoikkeus. Rajatut menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina ja menoista tehdään vastaavan suuruinen kehystason rakennekorjaus. Muutokset tässä lisätalousarvioesityksessä: energiahintojen nousun takia tehtävät toimet 414,9 milj. euroa ja Ukrainaan annettu apu 47,7 milj. euroa. | 462,6 | |
| Yhteensä | 849,0 |
Eduskunnan vuodelle 2023 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
| Pääluokka | Hyväksytty talousarvio |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
| 21. | Eduskunta | 137 097 000 | - | 137 097 000 |
| 22. | Tasavallan presidentti | 39 883 000 | - | 39 883 000 |
| 23. | Valtioneuvoston kanslia | 240 492 000 | 157 000 | 240 649 000 |
| 24. | Ulkoministeriön hallinnonala | 1 332 226 000 | 4 150 000 | 1 336 376 000 |
| 25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 1 093 419 000 | 2 675 000 | 1 096 094 000 |
| 26. | Sisäministeriön hallinnonala | 2 491 087 000 | 6 932 000 | 2 498 019 000 |
| 27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 6 145 348 000 | 43 294 000 | 6 188 642 000 |
| 28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 34 144 596 000 | 429 776 000 | 34 574 372 000 |
| 29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala | 7 727 433 000 | 27 870 000 | 7 755 303 000 |
| 30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 2 665 148 000 | 100 226 000 | 2 765 374 000 |
| 31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 3 412 418 000 | 33 262 000 | 3 445 680 000 |
| 32. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala | 3 912 369 000 | 365 477 000 | 4 277 846 000 |
| 33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 16 111 480 000 | 6 985 000 | 16 118 465 000 |
| 35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 356 628 000 | 27 219 000 | 383 847 000 |
| 36. | Valtionvelan korot | 1 530 760 000 | 1 073 000 000 | 2 603 760 000 |
| Yhteensä | 81 340 384 000 | 2 121 023 000 | 83 461 407 000 | |
Eduskunnan vuodelle 2023 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
| Osasto | Hyväksytty talousarvio |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
| 11. | Verot ja veronluonteiset tulot | 64 430 913 000 | -44 962 000 | 64 385 951 000 |
| 12. | Sekalaiset tulot | 6 567 510 000 | 39 004 000 | 6 606 514 000 |
| 13. | Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset | 1 900 288 000 | - | 1 900 288 000 |
| 15. | Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 149 948 000 | - | 149 948 000 |
| Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 73 048 659 000 | -5 958 000 | 73 042 701 000 | |
| 15.03.01 | Nettolainanotto ja velanhallinta | 8 291 725 000 | 2 126 981 000 | 10 418 706 000 |
| Yhteensä | 81 340 384 000 | 2 121 023 000 | 83 461 407 000 | |