Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2022

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2022 hyväksyä sitoumuksia 310 000 000 euron arvosta. Valtuudesta enintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, enintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2021 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2022.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
  • — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat

Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
  • — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
  • — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
  • — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
  • — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
  • — Avointa tiedettä ja innovaatiotoimintaa edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä sekä yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
  • — Tutkitun tiedon media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa omaehtoisesti siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia ja vetovoimaisia työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut edistävät näitä tavoitteita myös laajemmin yhteiskunnassa. Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Korkeakoulut toimivat opiskelijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa siten, että työurat pitenevät ja jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistuu.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
  • — Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
  • — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
  • — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
  • — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista.
  • — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.
  • — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaali vastuu.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä

  2018 2019 2020 2021
arvio
2022
arvio
           
Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot          
— aloittaneet 33 255 34 212 39 222 38 000 38 000
— tutkinnot 24 504 24 315 24 369 25 000 25 500
— opiskelijamäärä 127 032 126 279 131 154 130 500 130 000
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot          
— aloittaneet 5 268 5 376 6 687 7 000 7 000
— tutkinnot 3 117 3 330 3 870 3 900 4 100
— opiskelijamäärä 13 410 14 208 15 930 16 200 16 400
Yliopiston perustutkinnot1)          
— uudet opiskelijat 21 759 22 074 24 990 24 900 24 900
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 13 461 13 419 15 093 15 000 15 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 15 162 16 128 18 513 17 000 17 200
— opiskelijamäärä 134 085 134 364 136 911 138 000 138 000
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 782 1 716 1 839 1 800 1 830

1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (%)

  2016 2017 2018 2019 2020
arvio
2021
arvio
2022
arvio
               
T&K-menojen BKT-osuus (%) 2,72 2,73 2,76 2,79 2,94 . .

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  Myöntämisvaltuus TA:n mukaisesti            
Vuosi   2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028
                   
2014 280,0 2,1              
2015 318,8 5,8 0,7 0,1          
2016 338,4 7,5 3,3 0,2          
2017 348,3 55,2 19,1 3,5 0,1        
2018 343,3 88,3 58,1 14,9 3,3 0,1      
2019 368,4 101,3 99,8 68,7 21,0 4,8      
2020 438,11) 114,8 106,8 85,3 61,1 19,7 5,0    
2021 361,3 19,1 81,0 95,4 87,1 58,2 17,5 2,9  
2022 310,0 0,0 20,9 59,6 85,0 83,6 44,5 14,9 1,6
Yhteensä   394,0 389,5 327,6 257,6 166,3 67,0 17,8 1,6

1) Luku sisältää vuoden 2020 talousarvion valtuuden 347,084 milj. euroa sekä kolmannen lisätalousarvion valtuuden 10 milj. euroa ja neljännen lisätalousarvion valtuuden 81 milj. euroa.

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon määräaikainen rahapelitoiminnan tuottojen kompensaatio vuosina 2022—2023 sekä vähennyksenä rahapelitoiminnan tuottoarvion aleneminen ja määräaikaisen kompensaation päättyminen vuonna 2024.

Vuodesta 2021 lähtien määrärahojen vuosittaista prosenttijakoa on muutettu vastaamaan paremmin tutkimushankkeiden toteutuneita kuluja.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 975 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa vertaisarvioidulla kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.

Toiminnallinen tuloksellisuus

— Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista.

  • — Tutkimusrahoituksen hakijat saavat ajanmukaisen tiedon Akatemian rahoitusperiaatteista ja -mahdollisuuksista sekä päätöksenteosta.

— Akatemia edistää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti.

— Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.

Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Suomen Akatemia kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.

Tuloksellisuuden tunnuslukuja

2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
tavoite
2022
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4) - 3,06 - 3,10
Avoimesti saatavina olevien vertaisarvioitujen julkaisujen osuus Akatemian hankkeissa (%) 51 56 85 90
Naisten osuus (%) arvioinnin asiantuntijoista 34 36 40 45
         
Toiminnallinen tuloksellisuus        
Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm) 4 509 4 814 4 200 4 200
Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%) 2,3 2,2 < 3,5 < 3,5
Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus) 1 579 1 622 1 450 1 450
Henkisten voimavarojen hallinta        
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,67 3,67 >= 3,65 >= 3,65
Henkilötyövuodet 135,2 140,8 138 146—150

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1410/2015).

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 12 459 12 322 12 375
Bruttotulot 564 350 400
Nettomenot 11 895 11 972 11 975
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 189    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 134    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JTS-miljardin tuottavuussäästö -56
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -2
Palkkausten tarkistukset 62
Tasomuutos -1
Yhteensä 3

2022 talousarvio 11 975 000
2021 III lisätalousarvio -2 000
2021 talousarvio 11 972 000
2020 tilinpäätös 10 840 000

02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 548 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa digitaalisuutta edistämällä.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Kansallisarkisto tehostaa toimintaansa digitaalisilla toimintatavoilla.
  • — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Kansallisarkisto kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.

Tuloksellisuuden tunnuslukuja

2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
tavoite
2022
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllykilometriä) 220,3 222,0 231,9 227,5
Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. tiedostoa/v) 80 94 151 154
Digitaalisen aineiston verkkokäyttö (milj. käyntikertaa/v) 1,7 1,9 2,0 2,2
Sähköisen asioinnin osuus tietopyynnöistä (%) 70 72 75 75
         
Toiminnallinen tuloksellisuus        
Käsitellyt tietopyynnöt (kpl) 26 034 27 599 26 000 26 000
Verkkopalveluiden asiakastyytyväisyys (min 1 — max 5) 3,6 3,7 3,5 3,5
         
Henkisten voimavarojen hallinta        
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,3 3,5 >= 3,7 >= 3,7
Henkilötyövuodet 207 205 222 225

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 20 353 20 603 20 748
Bruttotulot 1 775 670 1 200
Nettomenot 18 577 19 933 19 548
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 773    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 804    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JTS-miljardin tuottavuussäästö -55
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 2
Palkkausten tarkistukset 68
Tasomuutos -400
Yhteensä -385

2022 talousarvio 19 548 000
2021 III lisätalousarvio 2 000
2021 talousarvio 19 933 000
2020 tilinpäätös 19 608 000

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 447 000 euroa.

Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Toiminnallaan se luo osaltaan edellytyksiä tasa-arvolle Suomessa. Keskus tuottaa palveluja ja julkaisuja, jotka edistävät suomen ja ruotsin kielen käyttöä ja kehittymistä. Keskus tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotouttamiselle. Keskus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tuloksellisuuden tunnuslukuja

2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
tavoite
2022
tavoite
         
Julkaisut (painotettu kappalemäärä) 4 521 3 4931) 3 000 4 500
Kielineuvonta (vastauksia), kpl 8 881 7 673 6 500 6 500
Verkkopalvelun kävijämäärä 4 462 421 6 014 431 3 400 000 4 400 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,6 3,6 3,4 3,4
Henkilötyövuodet 75,9 73,6 77 71

1) Laskentatapa muuttunut vuodesta 2020 lähtien.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 1 588 4 881 4 897
Bruttotulot 514 450 450
Nettomenot 1 074 4 431 4 447
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 461    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 483    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JTS-miljardin tuottavuussäästö -7
Palkkausten tarkistukset 23
Yhteensä 16

2022 talousarvio 4 447 000
2021 talousarvio 4 431 000
2020 tilinpäätös 1 096 000

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 679 000 euroa.

Valtuus

Varastokirjasto saa tehdä toimitilansa uuden vuokrasopimuksen siten, että siitä aiheutuva menojen lisäys on vuodesta 2023 alkaen vuositasolla enintään 500 000 euroa ja menojen lisäys vuositasolla vuodesta 2024 alkaen on enintään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että kokoelmaan luetteloitu aineisto säilyy tiedon tarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen ja kansalaisten tiedon saannin infrastruktuuria. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.

Valtuudella varaudutaan Varastokirjaston nykyisten Kuopiossa sijaitsevien tilojen perusparantamiseen ja laajentamiseen.

Tuloksellisuuden tunnuslukuja

2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
tavoite
2022
tavoite
         
Vastaanotetun aineiston määrä (hm/v) 3 205 1 655 3 500 2 000
Luetteloidut tietueet (nimekkeitä) 53 464 59 727 65 000 50 000
Tilausten määrä (kpl/v) 76 080 62 750 92 000 85 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,9 3,9 >= 4 >= 4
Henkilötyövuodet 17,9 17,5 18 18

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 1 632 1 682 1 682
Bruttotulot - 3 3
Nettomenot 1 632 1 679 1 679
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 88    

2022 talousarvio 1 679 000
2021 III lisätalousarvio 3 000
2021 talousarvio 1 679 000
2020 tilinpäätös 1 714 000

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 21 369 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 200 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.

Selvitysosa:Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoimilla tuetaan korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 91 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yhdeksän prosenttia.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 2 169 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko 19 000 000
Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin, SAPA (enintään) 200 000
Yhteensä 21 369 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma -3 000
Kertamenojen poistuminen -1 320
Palvelukeskuksen toimintamenot (siirto momentille 29.01.04) -200
Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA) -100
Yhteensä -4 620

2022 talousarvio 21 369 000
2021 III lisätalousarvio 5 800 000
2021 talousarvio 25 989 000
2020 tilinpäätös 37 119 000

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 861 691 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 721 160 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen

2) 136 054 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 4 477 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella.

Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy 200 000 euroa liikennetaloustieteen tutkimuksen ja osaamisen vahvistamiseen Aalto-yliopistossa ja 677 000 euroa yliopistojen harjoittelukouluille oppivelvollisuuden laajentamiseen.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 800, josta noin 2 300 on lukiolaisia.

Yliopistojen määrälliset tavoitteet

  2016
toteutuma
2018
toteutuma
20201)
toteutuma
20222)
tavoite
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 14 289 13 461 15 093 16 995
Ylemmät korkeakoulututkinnot 15 321 15 162 18 513 18 236
Tohtorin tutkinnot 1 887 1 782 1 839 1 906
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) 0,53 0,56 0,61 0,61
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3) 0,43 0,50 0,53 0,54
Tavoiteajassa suoritettujen alempien4) korkeakoulututkintojen osuus, % 25,3 35,5 36,6 38,0
Tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus, % 27,8 28,7 29,5 31,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % 41,8 43,2 44,0 46,0

1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio.

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2022 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.

3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.

4) Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa yliopistolain 40 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 721 160 000
— Kansalliskirjasto 19 152 000
— Harjoittelukoulut 49 811 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 652 197 000
Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 136 054 000
— Arvio vuoden 2022 ALV-kompensaatioksi 150 880 000
— Vuoden 2020 korvauksiin kohdennetun ALV -kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus -14 826 000
Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) 4 477 000
Yhteensä 1 861 691 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 908 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV -kompensaation tarkentuminen -30 226
Kertaluonteiset lisäykset -10 000
Oppivelvollisuuden laajentaminen harjoittelukouluissa 677
Vuoden 2020 yliopistoindeksin tarkistus -30 451
Yliopistoindeksi (2,2 %) 37 788
Yhteensä -32 212

2022 talousarvio 1 861 691 000
2021 talousarvio 1 893 903 000
2020 tilinpäätös 1 941 209 000

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 358 142 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintojen menoihin.

Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 96 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi neljä prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikaisempien vuosien valtuuksien maksatusten muutokset -14 555
Rahapelitoiminnan tuoton alenemisen kompensaation muutos -1 954
Vuoden 2022 valtuuksien maksatukset 20 907
Yhteensä 4 398

2022 talousarvio 358 142 000
2021 talousarvio 353 744 000
2020 tilinpäätös 331 081 915

53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 69 872 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) mukaisesti

2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimushankkeiden maksamiseen

3) Kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin

4) Tiedekeskus Heurekan toiminnasta ja muista tiedekasvatusta tukevista hankkeista aiheutuviin menoihin

5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin yksityisten arkistojen valtionavustuksia koskevan lain (1006/2006) mukaisesti

6) Kotimaisten kielten keskuksen toiminnasta aiheutuviin menoihin kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain (1403/2011) mukaisesti

7) tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen

8) tutkimuksen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

9) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 91 prosenttia kulutusmenojen osuudeksi yhdeksän prosenttia.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 31 389 000
Tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen 38 483 000
Yhteensä 69 872 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Rahapelitoiminnan tuottoarvion muutos -6 389
Yhteensä -6 389

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 69 872 000
2021 talousarvio 76 261 000
2020 tilinpäätös 71 301 520

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2022 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti

2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle

3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa:Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 78 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi 22 prosenttia.

Strategisen tutkimuksen tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio

Vuosi Valtuus 2017—2020 2021 2022 2023 2024 2025
               
2017 55 631 49 726 5 905 - - - -
2018 55 631 43 650 9 610 2 371 - - -
2019 55 631 19 247 20 500 15 884 - - -
2020 55 631 1 384 19 000 19 000 16 247 - -
2021 55 631   616 18 200 20 500 16 315 -
2022 55 631     176 18 200 20 500 16 755
Yhteensä   114 007 55 631 55 631 54 947 36 815 16 755

2022 talousarvio 55 631 000
2021 talousarvio 55 631 000
2020 tilinpäätös 48 510 378

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 905 542 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 835 302 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena laskennallisin perustein määräytyvänä perusrahoituksena ammattikorkeakouluille

2) 58 740 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 11 150 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen

4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.

Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (117/2019) perusteella.

Kohdan 2) korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Kohdan 4) kompensaatio perustuu Metsähallituksen opetusmetsämallin mukaiseen vastikkeelliseen käyttöoikeussopimukseen Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan Metsähallitukselle ja ammattikorkeakoululle maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2016
toteutuma
2018
toteutuma
20201)
toteutuma
20222)
tavoite
         
Ammattikorkeakoulututkinnot 23 043 24 504 24 369 27 639
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 2 517 3 117 3 870 4 717
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet 1 797 1 461 1 620 1 550
Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö 1,28 1,60 1,80 1,85
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista 59,2 60,8 61,0 62,0
Tavoiteajassa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen osuus, % 3) 63,1 67,0 64,0 65,0

1) Tutkintotavoitteissa toteutuma, muuten arvio.

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2022 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.

3) Ammattikorkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa ammattikorkeakoululain 30 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 835 302 000
Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista 58 740 000
Ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) 11 150 000
Kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti 350 000
Yhteensä 905 542 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV-kompensaation tarkentuminen 4 802
Ammattikorkeakouluindeksi (2,2 %) 18 540
Kertamenon poistuminen -960
Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen Savonlinnassa 1 050
Vuoden 2020 ammattikorkeakouluindeksin tarkistus -14 883
Yhteensä 8 549

2022 talousarvio 905 542 000
2021 talousarvio 896 993 000
2020 tilinpäätös 949 472 000

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 974 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälisten jäsenmaksujen kasvu 1 895
Yhteensä 1 895

2022 talousarvio 21 974 000
2021 talousarvio 20 079 000
2020 tilinpäätös 19 837 350

89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 67 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen. Yliopistoja pääomitetaan 2,5-kertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden kuitenkin enintään 67 000 000 eurolla. Mikäli yliopistot eivät saa kerättyä valtion vastinrahaan oikeuttavia lahjoituksia yhteensä 26 800 000 euroa tai osa pääomasijoituksista jää kohdentamatta vastinrahan yliopistokohtaisen enimmäismäärän rajauksen perusteella, jaetaan jäljelle jäävä pääomittamiserä ylipistoille käyttäen vuoden 2020 yliopistojen laskennallisen rahoitusmallin tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerien tuottamaa jakosuhdetta.

Selvitysosa:Suomen itsenäisyyden juhlarahaston lahjoitukseen perustuen valtio pääomittaa yliopistoja 67 milj. eurolla vuonna 2022. Valtion vastinrahakäsittelyssä huomioon otettava yksityisen pääoman kerääminen tapahtuu 15.6.2020—30.6.2022 välisenä aikana. Valtion vastinrahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken suhteessa yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan kuitenkin siten, että yksittäisen yliopiston valtion vastinrahoituksen määrä ei voi ylittää 11 milj. euroa. Vastinrahan enimmäismäärän rajauksen seurauksena pääomittamiskerroin ei muilla yliopistoilla voi olla yli 2,5. Valtion yliopistoille osoittamat pääomittamiserät kirjataan julkisoikeudellisten yliopistojen peruspääomaan ja säätiöyliopistojen pysyvästi säilytettävään säätiöpääomaan.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 67 000 000
2020 tilinpäätös 33 000 000