Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja ammatillisen koulutuksen rahoitus budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisaatio, ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestörakenteen muutokset sekä eriarvoistumiskehitys muuttavat nopeasti yhteiskuntaa ja vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Hallinnonalan toiminnalla voidaan kuitenkin myös merkittävästi vaikuttaa muutosten suuntaan ja luoda edellytykset myönteiselle kehitykselle. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, väestörakenteen ja palvelutarpeiden alueellinen eriytyminen ja julkisen talouden tasapainotavoite asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot.

Kotimaiset ja kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskenut ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen uhkaavat suomalaisen koulutuksen menestystarinaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet haastavat demokratiaa ja luottamusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tärkeä tehtävä on vahvistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osallisuuden vahvistumiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä ja olennaisia myös kansakunnan henkisen kriisinkestävyyden kannalta. Niillä luodaan edellytykset hyvinvoinnille, talouden uudistumiskyvylle, työllisyyden edistämiselle sekä kriisejä kohdattaessa nopealle toipumiselle.

Hallituskaudella keskeisenä tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa osaamiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Koulutuksella vahvistetaan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suomesta tulee luoda kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Luovien alojen työpaikkoja lisätään ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava, syrjäytymistä on vähennettävä ja osallisuutta vahvistettava. Liikunnallista aktiivisuutta tulee lisätä. Näillä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.

Koulutusta, jatkuvaa oppimista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä vahvistamalla sekä luovia aloja ja aineettomia sisältöjä ja niiden tuottamaa lisäarvoa edistävillä toimilla turvataan talouden uudistumiskyky, kestävän kasvun mahdollisuudet ja osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikkaa. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.

Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys kasvaa, ja niillä vahvistetaan yhteiskuntaa nykyisten ja tulevien haasteiden varalle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
  • — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
  • — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti sekä huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
  • — Aktiivinen kansalaisuus ja liikkuva elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään hallitusohjelman mukaisissa toimialan kehittämishankkeissa kuten mm. oppivelvollisuuden pidentämisessä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvohankkeissa, ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön resurssien lisäämisessä, jatkuvan oppimisen laajentamisessa, korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyössä sekä tiedepolitiikan tutkimushankkeiden painotuksissa. Lisäksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja nuorisotyön toimialalla mm. taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, taiteilija-apurahan tason korottaminen, koululaisten harrastustoiminnan laajentaminen, liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano ja nuorten työpajatoiminnan laajentaminen edistävät osaltaan sukupuolten tasa-arvon edistämisen tavoitteita.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla sukupuolinäkökulman huomioivat hallinto- ja toimintatavat asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Eräitä toimialan tunnuslukuja sukupuolen mukaan

  2019 2020
  Lkm Miehet Naiset Lkm Miehet Naiset
             
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet 71 778 45 % 55 % 65 208 45 % 55 %
Ylioppilastutkinnon suorittaneet 29 531 42 % 58 % 28 655 41 % 59 %
Ammattikorkeakoulututkinnot 27 645 39 % 61 % 28 239 39 % 61 %
Yliopistotutkinnot 31 266 42 % 58 % 35 445 41 % 59 %
Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneet (tuhatta henkilöä) 1 600 27 % 73 % - - -
Valtion taiteilija-apurahat 304 44 % 56 % 289 43 % 57 %
Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet 58 59 % 41 % 61 52 % 48 %
Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret (15—28 -vuotiaat) 20 924 57 % 43 % 20 237 58 % 42 %
Nuorten työpajatoiminta (alle 29-vuotiaat) 25 971 57 % 43 % 23 162 58 % 42 %
Urheilija-apurahapäätökset 368 49 % 51 % 362 48 % 52 %
Kestävä kehitys

Sivistyksen ja osaamisen vahvistaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan keinoin kestävän kehityksen edistämistä. Se tarkoittaa mm. sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, korkealaatuista varhaiskasvatusta, osaamisen ja koulutustason nostoa, jatkuvaa oppimista, tiedon saatavuutta, kulttuurisia oikeuksia sekä hyvinvointia ja osallisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimilla edistetään kulttuurista muutosta, joka on edellytyksenä muutokselle kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksilla ohjataan hallinnonalan toimintaa kestävälle pohjalle mm. ottamalla huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialojen ohjauksessa kestävän kehityksen ja Agenda 2030 -tavoitteet sekä seuraamalla ja arvioimalla näiden tavoitteiden toteutumista.

Opetussuunnitelmissa painotetaan kestävän kehityksen arvopohjaa. Koulutuspoliittisessa selonteossa on huomioitu koulutuksen ja TKI-toiminnan merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä.

Korkeakoulut ovat ministeriön kanssa vuosille 2021—2024 solmituissa sopimuksissa sitoutuneet sisällyttämään kestävän kehityksen opintoja koulutusohjelmiinsa sekä kehittävät toimintojen hiilijalanjäljen seurantaa ja pyrkivät aktiivisilla toimenpiteillä korkeakoulukampusten ja toimintojen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja.

Ministeriö edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ja -tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa, kestävää kulttuurimatkailua. Laadittavan kulttuuriperintöstrategian toimilla edistetään kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä. Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja mahdollisuudet parantaa elinympäristöä ovat uuden arkkitehtuuripolitiikan ohjelmaesityksen pääteemoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää valtionavustusta saavilta liikuntaa edistäviltä järjestöiltä ympäristösuunnitelmia osana yhteiskuntavastuun edistämistä vuodesta 2022 alkaen. Liikuntapaikkojen rakentamisessa edistetään energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöönottoa. Kestävä kehitys sisältyy nuorisolain arvolähtökohtiin ja siten sen edistäminen on yhtenä nuorisotyön valtionrahoituksen perusteena. Osana valtionhallintoa ministeriö kehittää vastuullisuusraportointiaan.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2020
TP
2021
TA
2022
TAE
2021/2022
muutos
           
29.01.30 Lasten ja nuorten harrastustoiminta 10 000 14 500 14 500 -
29.10.30 Esi- ja perusopetus ja varhaiskasvatus1) 815 677 471 179 487 457 16 278
29.10.31 Vapaa sivistystyö 181 190 162 993 172 915 9 922
29.20.30 Ammatillinen koulutus 963 815 965 952 1 005 339 39 387
29.20.35 Lukiokoulutus - 198 439 239 610 41 171
29.80.30 Kirjastot 5 812 5 826 3 886 -1 940
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 125 151 129 197 147 056 17 859
29.80.34 Taiteen perusopetus - 88 583 90 249 1 666
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset2) 17 811 18 805 17 643 -1 162
29.90.52 Kuntien liikuntatoimi 19 560 19 586 19 616 30
29.91.52 Kuntien nuorisotyö 7 902 7 821 7 748 -73
Yhteensä   2 146 918 2 082 881 2 206 019 123 138

1) Vuodesta 2021 lukien valtionosuudet ja -avustukset lukiokoulutukseen rahoitetaan momentilta 29.20.35 ja taiteen perusopetukseen momentilta 29.80.34.

2) Sisältää valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2022 on 54,82 % lisättynä 15,74 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on 359,3 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 2,25 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 361,6 milj. euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti. Tuottoarvioon sisältyy arpajaisveron alentamisen arvioitu vaikutus, 42,4 milj. euroa ja lisäksi tuottoarvion alenemista on kompensoitu yhteensä 131,4 milj. euron lisäyksillä budjettimomenteille.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TP
2020
TP
2021
TA
2022
TAE
                 
Tiede 258,3 424,9 432,7 453,1 463,0 504,0 543,7 543,3
— voittovarat 102,2 103,2 104,4 106,2 107,3 71,3 76,3 69,9
— budj.varat2) 156,1 321,7 328,3 346,9 355,7 432,7 467,5 473,4
                 
Taide 470,3 458,6 460,8 460,3 452,6 582,7 581,2 557,4
— voittovarat 236,9 233,3 233,4 238,8 247,0 182,3 190,3 156,0
— budj.varat 233,4 225,4 227,4 221,4 205,5 400,4 390,9 401,4
                 
Liikunta 188,5 154,9 178,6 171,8 159,3 190,7 160,8 141,0
— voittovarat 148,0 147,1 166,2 163,3 154,0 100,2 108,9 99,8
— budj.varat 40,5 7,8 12,3 8,5 5,3 90,5 51,9 41,2
                 
Nuoriso 74,4 73,1 76,8 75,0 78,0 95,3 81,1 76,5
— voittovarat 53,0 52,7 52,6 53,3 55,0 36,3 39,2 35,9
— budj.varat 21,4 20,4 24,2 21,7 23,1 59,0 41,9 40,6
Voittovarat yhteensä 540,1 536,3 556,7 561,6 563,3 390,1 414,7 361,6

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 361,3 310,0
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,0 1,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2020—2022

    v. 2020
tilinpäätös
1000 €
v. 2021
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2022
esitys
1000 €
 
Muutos 2021—2022
    1000 € %
 
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 309 879 311 126 271 784 -39 342 -13
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 797 17 726 18 074 348 2
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 67 956 64 729 63 330 -1 399 -2
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 682 5 013 5 058 45 1
04. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 100 1 100 0
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 2 661 3 161 2 611 -550 -17
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 30 703 34 000 34 000 0
30. Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 2 v) 10 000 14 500 14 500 0
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 1 737 1 577 1 547 -30 -2
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 8 179 3 680 3 569 -111 -3
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) 115 596 116 984 118 739 1 755 2
53. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 46 510 47 510 7 010 -40 500 -85
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 2 058 2 246 2 246 0
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 1 160 623 841 961 881 434 39 473 5
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 245 42 256 40 514 -1 742 -4
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 118 415 156 815 173 035 16 220 10
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 815 677 471 179 487 457 16 278 3
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 181 190 162 993 172 915 9 922 6
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 9 096 8 718 7 513 -1 205 -14
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 984 626 1 191 829 1 276 864 85 035 7
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 105 8 432 8 455 23 0
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 12 706 19 006 23 460 4 454 23
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 963 815 965 952 1 005 339 39 387 4
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 198 439 239 610 41 171 21
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 464 789 3 360 615 3 398 870 38 255 1
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 840 11 972 11 975 3 0
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 608 19 933 19 548 -385 -2
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 096 4 431 4 447 16 0
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 714 1 679 1 679 0
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 37 119 25 989 21 369 -4 620 -18
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 941 209 1 893 903 1 861 691 -32 212 -2
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) 331 082 353 744 358 142 4 398 1
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 71 302 76 261 69 872 -6 389 -8
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) 48 510 55 631 55 631 0
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 949 472 896 993 905 542 8 549 1
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 19 837 20 079 21 974 1 895 9
89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) 33 000 67 000 67 000 0
70. Opintotuki 604 014 643 411 698 411 55 000 9
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 641 647 647 0
52. Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) 102 952 99 200 132 200 33 000 33
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 449 220 458 600 472 100 13 500 3
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 17 178 36 164 35 564 -600 -2
59. Koulumatkatuki (arviomääräraha) 34 022 48 800 57 900 9 100 19
80. Taide ja kulttuuri 582 656 581 152 557 353 -23 799 -4
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 125 4 268 4 265 -3 0
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 200 2 103 2 105 2 0
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 099 22 314 23 867 1 553 7
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 461 5 510 5 641 131 2
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 127 7 307 7 081 -226 -3
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) 18 571 19 619 19 887 268 1
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) 14 924 16 886 16 901 15 0
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 5 812 5 826 3 886 -1 940 -33
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 125 151 129 197 139 798 10 601 8
34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 88 583 90 249 1 666 2
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) 46 252 252 0
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 26 648 26 648 22 648 -4 000 -15
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 107 784 14 689 16 599 1 910 13
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 15 948 17 460 16 978 -482 -3
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 182 295 190 275 155 967 -34 308 -18
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 25 283 23 337 24 451 1 114 5
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 950 1 950 2 100 150 8
(58.) Valtionrahoitus luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomaan (siirtomääräraha 3 v) 0
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 729 989 739 -250 -25
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 5 504 3 899 3 899 0
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 0 40 40 0
90. Liikuntatoimi 190 729 160 820 143 789 -17 031 -11
(30.) Avustukset Liikkuva -ohjelmiin (siirtomääräraha 3 v) 34 415 5 000 -5 000 -100
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 100 211 108 944 102 601 -6 343 -6
52. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille (arviomääräraha) 50 803 40 676 36 688 -3 988 -10
(54.) Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen (siirtomääräraha 3 v) 0
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 300 6 200 4 500 -1 700 -27
91. Nuorisotyö 95 256 81 103 76 507 -4 596 -6
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 36 273 39 220 35 934 -3 286 -8
51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen (siirtomääräraha 2 v) 37 013 32 112 38 923 6 811 21
52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 21 970 9 771 1 650 -8 121 -83
Yhteensä 7 392 573 7 172 017 7 305 012 132 995 2
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 2 523 2 475 2 426