Talousarvioesitys 2022
92. EU ja kansainväliset järjestöt
Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa.
Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 388 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Rahoitusvakausvirasto on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan EU-direktiivin johdosta Suomeen vuonna 2015 perustettu viranomainen. Virastolle on säädetty direktiivissä ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa tarkemmin määritellyt kriisinratkaisun ennakointiin liittyvät viranomaistehtävät ja valtuudet ongelmalaitosten toiminnan hallittuun uudelleenjärjestelyyn ja mahdolliseen alasajoon. Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluu myös talletussuojajärjestelmän ylläpito, mukaan lukien talletussuojarahaston hallinnointi. Viraston myötä perustettiin uusi talletussuojarahasto, johon se kerää talletussuojamaksuja. Rahoitusvakausviraston yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat pankkikriisien kustannusten minimointi sekä talletussuojan ja kriisinratkaisumekanismin uskottavuus. Viranomaisen toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan täysin toimialalta kerättävin veronluonteisin hallintomaksuin.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 11.19.11.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
|---|---|---|---|
| Henkilötyövuodet | 20,1 | 19 | 19 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 2,7 | 8,0 | 8,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5) | 4,1 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -9 |
| Yhteensä | -9 |
| 2022 talousarvio | 3 388 000 |
| 2021 talousarvio | 3 397 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 633 000 |
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.93.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarkentunut arvio | -700 |
| Yhteensä | -700 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 1 800 000 |
| 2021 talousarvio | 2 500 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 000 000 |
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 13 237 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.
Selvitysosa:Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä. Määrärahan mitoitus perustuu toteutumien perusteella laadittuun arvioon pankin henkilökunnan palkoista pidätettyjen verojen kokonaismäärästä. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin aikanaan 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Koska Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvio toteutumien perusteella | 287 |
| Yhteensä | 287 |
| 2022 talousarvio | 13 237 000 |
| 2021 talousarvio | 12 950 000 |
| 2020 tilinpäätös | 12 598 683 |
(60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2021 talousarvio | 9 174 000 |
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Vuosina 1982—1986 annettuja sitoumuksia oli 31.12.2019 lunastamatta noin 1,0 milj. euroa.
| 2022 talousarvio | 170 000 |
| 2021 talousarvio | 170 000 |
| 2020 tilinpäätös | — |
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) peruspääoman korottamisesta aiheutuvien vuoden 2022 Suomen maksuosuuksien, suuruudeltaan 15 750 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan n. 13 200 000 euroa, maksamiseen
2) arvonsäilytysvelvoitteesta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Suomen maksuerä Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) peruspääoman korottamiseksi jakautuu yleiseen peruspääoman korotukseen, suuruudeltaan 6 882 000 Yhdysvaltain dollaria sekä suunnattuun pääoman korotukseen, suuruudeltaan 2 074 000 Yhdysvaltain dollaria, yhteensä 8 956 000 Yhdysvaltain dollaria. Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) osalta korotus on 6 791 000 Yhdysvaltain dollaria.
Momentin eurovasta-arvo on laskettu 15.4.2021 mukaisella Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssilla EUR/USD=1,1963. Määrärahaa voidaan käyttää myös arvonsäilytysvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuviin maksuihin, koska Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille (IBRD) suoritettuihin maksuihin sisältyy arvonsäilytysvelvoite suhteessa Yhdysvaltain dollariin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvio toteutumien perusteella | -1 309 |
| Yhteensä | -1 309 |
| 2022 talousarvio | 13 200 000 |
| 2021 talousarvio | 14 509 000 |
| 2020 tilinpäätös | 12 968 651 |
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 605 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan, kierrättämättömään muovipakkausjätteen määrään ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen
2) komission esittämiin mahdollisiin pyyntöihin asettaa väliaikaisesti käteisvaroja komission käyttöön Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 9 artiklan nojalla tai neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artiklan nojalla.
Selvitysosa:EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista säädetään EU:n omia varoja koskevassa neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2020/2053.
EU:n omat varat sisältävät:
1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerin tuotantomaksuja
2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan, kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään ja bruttokansantuloon perustuvat maksut (ALV-maksu, muovimaksu ja BKTL -maksu).
Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät kantopalkkioita lukuun ottamatta sisälly Suomen valtion talousarvioon.
ALV-, muovi- ja BKTL -maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin asetuksiin:
1) N:o 1150/2000: neuvoston asetus (EY) EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta
2) N:o 2021/769: neuvoston asetus (EU, Euratom) arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta menettelystä annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 muuttamisesta
3) N:o 549/2013: neuvoston ja parlamentin asetus (EU) Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa.
Vuosi 2022 on EU:n seuraavan rahoituskehyskauden 2021—2027 toinen varainhoitovuosi. Määrärahataso perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2022.
Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.
Elpymisvälineen 750 mrd. euron lainaan liittyvien unionin velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi komissio voi neuvoston päätöksen 2020/2053 9 artiklan 4 ja 5 kohdan nojalla pyytää jäsenvaltioilta käyttöönsä väliaikaisesti käteisvaroja. Käteisvarojen suurin vuotuinen määrä on päätöksen 9 artiklan 6 kohdan nojalla rajoitettu jäsenvaltion BKTL-perusteiseen suhteelliseen osuuteen päätöksen 6 artiklassa tarkoitetusta 0,6 prosentin omien varojen enimmäismäärän poikkeuksellisesta kasvattamisesta.
Perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artiklassa on säännöksiä käteisvarojen käyttöön asettamisesta tietyissä tilanteissa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut | 294 000 000 |
| Kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvat maksut | 69 000 000 |
| Bruttokansantuloon perustuvat maksut | 2 242 000 000 |
| Yhteensä | 2 605 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvion tarkennus | 164 755 |
| Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinen NDICI (siirto momentilta 24.30.66) | 23 245 |
| Yhteensä | 188 000 |
| 2022 talousarvio | 2 605 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 8 400 000 |
| 2021 talousarvio | 2 417 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 2 087 000 000 |
95. Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Euroopan investointipankille sen yhteyteen perustetusta yleiseurooppalaisesta EU COVID-19 -takuurahastosta aiheutuvien tappioiden kattamiseksi annetusta valtiontakuusta aiheutuvien takuusuoritusten maksamiseksi. Määrärahaa saa käyttää myös takuurahaston maksuvalmiuden turvaamisesta Euroopan investointipankille mahdollisesti aiheutuvien korkomenojen ja muiden rahastosta aiheutuvien menojen maksamiseksi.
Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää Euroopan investointipankille 25.6.2020 annetusta 371 158 331,96 euron valtiontakuusta kuluvana vuonna mahdollisesti aiheutuvista takuusuorituksista. Euroopan investointipankki hoitaa takuurahastoa ja turvaa sen maksuvalmiuden, mistä voi aiheutua takuun antajille korkomenoja ja muita kuluja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Mahdollisesti aiheutuvat takuusuoritukset (arvio) | 26 500 |
| Yhteensä | 26 500 |
| 2022 talousarvio | 27 500 000 |
| 2021 talousarvio | 1 000 000 |