Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Verotus ja tulli
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2022

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen voidaan maksaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.

Kunnille on maksettu veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita. Vuodesta 2020 lähtien kompensaatiot on maksettu erilliseltä momentilta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että asetetaan hoitajien vähimmäismitoitus iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja muutetaan niin, että hoidon esteet poistuvat ja terveyden tasa-arvo lisääntyy.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

  2021
arvio
2022
arvio
     
Laskennalliset kustannukset    
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 761,95 9 685,98
6-vuotiaat euroa/asukas 9 284,90 10 264,07
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 759,16 8 561,08
13—15-vuotiaat euroa/asukas 13 287,99 14 673,88
16—18-vuotiaat euroa/asukas 4 258,71 4 709,17
19—64-vuotiaat euroa/asukas 1 039,29 1 153,62
65—74-vuotiaat euroa/asukas 2 072,39 2 299,72
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 802,73 6 439,27
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 20 092,52 22 296,58
Sairastavuuden mukaan 1 203,96 1 325,85
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 93,57 103,04
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 288,46 317,67
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 2 026,18 2 231,32
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 40,75 44,88
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 397,03 437,23
Saaristo-osakunta-aseman mukaan 290,44 319,85
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 414,19 456,12
     
Lisäosat    
Syrjäisyys euroa/asukas 220,88 225,74
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 805,37 2 867,09
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 67,03 68,50

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 948 796 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen

3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen

4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin

5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

6) enintään 1 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

7) enintään 2 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 30 806 316
— ikärakenne 21 457 014
— sairastavuus 7 297 033
— työttömyys 566 011
— kaksikielisyys 113 954
— vieraskielisyys 925 535
— asukastiheys 223 273
— saaristoisuus 16 161
— saaristo-osakunta 10 650
— koulutustausta 196 685
   
Kuntien rahoitusosuus 23 545 280
Valtionosuus 7 261 036
   
Lisäosat 371 792
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 831 362
   
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus 10 000
   
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtioavustusten siirto 1 000
   
Kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 2 000
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 6 154
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 7 074
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset -541 622
Yhteensä 7 948 796

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 23,57. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2020/2021 asukasluku on 5 503 664.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 25,67 prosentista 23,57 prosenttiin vuonna 2022. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,28 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 % sekä 0,80 prosenttiyksikköä erillisen valtionosuuskorotuksen johdosta. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1,87 prosenttiyksikköä liittyen kuntien ja valtion välisen vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointiin sekä 0,55 prosenttiyksikköä vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten ja 0,76 prosenttiyksikköä kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen muuttamisesta määräaikaisista vähennyksistä pysyviksi vähennyksiksi.

Vuoden 2022 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus on 562 000 000 euroa. Johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu erittäin voimakkaasti vuonna 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille myös vuonna 2021, vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida, vaan valtionosuuteen tehdään kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta vastaava vähennys. Valtionosuutta korotetaan kuitenkin erillisillä 245 700 000 euron lisäyksellä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuslain muutoksen yhteydessä esitetään lisäksi muutoksia valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyviin säännöksiin. Muutosten tavoitteena on selkeyttää kustannustenjaon tarkistuksen toteuttamistapaa.

Valtionosuuden tasossa on vuonna 2022 huomioitu uusina ja laajenevina tehtävinä 43 700 000 euroa vanhuspalvelulain muutoksesta (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus) johtuen, 28 000 000 euroa asiakasmaksulain uudistuksesta johtuen, 12 000 000 euroa lastensuojelun jälkihuoltoon liittyen, 10 000 000 euroa seulontaohjelman laajennukseen liittyen, 6 250 000 euroa varhaiskasvatuksen tukeen liittyen, 4 800 000 euroa lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitukseen liittyen, 2 800 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen ja 2 000 000 euroa velvollisuuteen osallistua sote-uudistuksen valmisteluun liittyen.

Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,2 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 165 348 000 euroa.

Valtionosuuden tasossa on vuonna 2022 huomioitu 10 000 000 euron vähennys liittyen kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen (siirto momentille 28.90.31). Kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen osoitetaan 10 000 000 euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (9 685,98 euroa/as) 2 926 667
— 6-vuotiaat (10 264,07 euroa/as) 605 785
— 7—12-vuotiaat (8 561,08 euroa/as) 3 182 068
— 13—15-vuotiaat (14 673,88 euroa/as) 2 688 123
— 16—18-vuotiaat (4 709,17 euroa/as) 837 022
— 19—64-vuotiaat (1 153,62 euroa/as) 3 646 429
— 65—74-vuotiaat (2 299,72 euroa/as) 1 619 576
— 75—84-vuotiaat (6 439,27 euroa/as) 2 515 597
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (22 296,58 euroa/as) 3 435 747
Sairastavuuden mukaan (1 325,85 euroa/as) 7 297 033
Työttömyyden mukaan (103,04 euroa/as) 566 011
Kaksikielisyyden mukaan (317,67 euroa/as) 113 954
Vieraskielisyyden mukaan (2 231,32 euroa/as) 925 535
Asukastiheyden mukaan (44,88 euroa/as) 223 273
Saaristoisuuden mukaan (437,23 euroa/as) 16 161
Saaristo-osakunta aseman mukaan (319,85 euroa/as) 10 650
Koulutustaustan mukaan (456,12 euroa/as) 196 685
Yhteensä 30 806 316

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 503 664
Rahoitusosuus, euroa/as 4 278,11
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 23 545 280

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (225,74 euroa/as) 136 467
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (68,50 euroa/as) 231 595
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 867,09 euroa/as) 3 730
Yhteensä 371 792

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 555 273 -723 911 831 362

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -147 376
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys -275
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2020 toteutuma -356 958
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus -22 565
— siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään -10 000
— kuntien valtionosuuden harkinnanvarainen korotus -10 000
— siirto momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen -10 000
— siirto momentille 28.90.31 kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen -10 000
— pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys -6 990
Vähennykset yhteensä -574 164
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 495
— korvaus kunnille velvollisuudesta osallistua sote-uudistuksen valmisteluun 2 000
Lisäykset yhteensä 32 541

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 6 154
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 7 074

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asiakasmaksulain muutokseen liittyneen kertaluonteisen korvauksen poistuminen -900
Asiakasmaksulain uudistus 28 000
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus 54 194
Indeksikorotus 165 348
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet 200
Korvaus kunnille velvollisuudesta osallistua sote-uudistuksen valmisteluun 2 000
Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos 50
Kuntien automaattisen talousraportoinnin ylläpitokustannuksiin liittyvä vähennys -150
Kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentille 28.90.31) -10 000
Lastensuojelun henkilöstömitoitus 4 800
Lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 000
Muut muutokset -2 192
Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet -700
Oppivelvollisuuden laajentaminen 2 800
Perustoimeentulon kuntien maksuosuuden muutos -19 810
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos 6 500
Seulontaohjelman laajennus 10 000
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuodelle 2022 562 000
Valtionosuuden tason korotus 245 700
Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7) 43 700
Varhaiskasvatuksen tuki 6 250
Vuoden 2021 harkinnanvaraisen valtionosuuden lisäyksen poistuminen -20 000
Vuoden 2021 kertaluonteisen valtionosuuden korotuksen poistuminen -280 000
Vuoden 2021 laskennassa käytettävien lopullisten laskentatekijöiden vaikutus 2 546
Vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistusta vastaava vähennys -562 000
Yksityisten opetuksenjärjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutos 800
Yhteensä 251 136

2022 talousarvio 7 948 796 000
2021 III lisätalousarvio 2 808 000
2021 talousarvio 7 697 660 000
2020 tilinpäätös 8 649 950 270

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin

2) enintään 10 000 000 euroa kuntarakennelain 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin

3) enintään 10 000 000 euroa kuntarakennelain 41 §:n mukaisiin kuntien harkinnanvaraisiin yhdistymisavustuksiin sekä 44 §:n mukaisiin valtionosuusmenetyksen kompensaatioihin.

Selvitysosa:Kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta, jos yhdistyminen koskee vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. Lisäksi kunnille voidaan maksaa kuntarakennelain 41 §:ssä säädettyä harkinnanvaraista yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentilta 28.90.30) 10 000
Yhteensä 10 000

2022 talousarvio 20 400 000
2021 III lisätalousarvio 3 000
2021 talousarvio 10 400 000
2020 tilinpäätös 34 347

32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Määrärahan tavoitteena on tehostaa kuntien toimintoja digitalisaation avulla ja edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Kannustinmääräraha myönnetään valtionavustuslain mukaisena avustuksena kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkennettujen periaatteiden ja avustuksen hakuprosessissa määriteltävien tarkempien kriteereiden mukaisesti.

Määräaikaiseksi tarkoitettuun kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään arvioidaan tarvittavan 10 000 000 euroa vuonna 2022.


2022 talousarvio 10 000 000
2021 talousarvio 10 000 000
2020 tilinpäätös 10 000 000

35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 614 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Kunnille maksettiin vuosina 2010—2019 momentin 28.90.30 kautta veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita 1 967 000 000 euroa. Vuodesta 2020 lähtien nämä kompensaatiot on maksettu momentilta 28.90.35. Vuoden 2022 kompensaatio on 193 000 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu vuonna 2020 maksetun väliaikaisen kompensaation takaisinperintä. Vuonna 2021 takaisinperintä oli 88 000 000 euroa. Vuonna 2022 takaisinperintä on 27 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vuoden 2022 kompensaation lisäys 193 000
Vuonna 2020 maksetun väliaikaisen kompensaation takaisinperintä 61 000
Yhteensä 254 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 2 614 000 000
2021 III lisätalousarvio 2 000 000
2021 talousarvio 2 360 000 000
2020 tilinpäätös 2 383 000 000