Talousarvioesitys 2022
Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.
Valtiokonttorin tehtävänä on toimia vastuualueelleen kuuluvien palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Valtiokonttori huolehtii valtion rahoitustoiminnoista, valtion keskuskirjanpidosta, laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjauksesta, analysointi- ja raportointipalveluista, valtion vahinkovakuutuksesta ja muista valtion maksamista korvauksista sekä valtionperinnöistä. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden, kumppanien ja valtiovarainministeriön kanssa.
Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa keskitettyjä taloushallintotehtäviä siten kuin Valtiokonttori on valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 12 b §:n nojalla palvelukeskuksen tehtäväksi ja vastuulle määrännyt sekä tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä muita vastaavia hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja siten kuin niistä on palvelusopimuksissa sovittu. Palkeilla voi olla myös muita erikseen säädettyjä tehtäviä.
Palkeiden asiakkaita ovat valtion virastot, laitokset ja talousarvion ulkopuoliset rahastot. Asiakkaita voivat lisäksi olla eduskunta ja sen yhteydessä toimivat virastot kansliatoimikunnan päätöksen mukaisesti, eduskunnan alaisuudessa ja valvonnassa toimivat yksiköt, valtion liikelaitokset sekä valtioenemmistöiset osakeyhtiöt, joiden julkisten palveluiden tuottamisesta säädetään lailla.
Palkeiden rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtorin keskeisin tavoite on valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen. Yhtenäistämisen tuloksena ympäristön ylläpito on huomattavasti nykyistä helpompaa, ja mahdollistaa sekä kustannustason alenemisen että paremman asiakastyytyväisyyden.
Valtorin Turvallisuusverkkoliiketoiminta (TUVE-liiketoiminta) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluita, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. TUVE-toiminnan keskeisin tavoite on turvata TUVE-palveluiden käytettävyys kaikissa tilanteissa, jotta TUVE-palveluiden käyttövelvoitteen piirissä olevat viranomaiset voivat järjestää toimintansa kustannustehokkaasti TUVE-palveluiden laatuun ja toimivuuteen luottaen.
Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.
Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.
Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.
- — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
- — Nykyaikaiset korvaus- ja muut kansalaispalvelut
- — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus.
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 491 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Velanhallinnan tulos | <0 | >0 | >0 |
Kirjanpitoyksikköjen tiedot tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % | 88 | - | 100 |
Kirjanpitoyksiköitä, joita huomautettu sisäisestä valvonnasta | 8 | - | <5 |
Taloushallinnon raportoitu työmäärä suhteessa virastojen kokonaishenkilötyövuosiin, % | 1,07 | 1,10 | 1,09 |
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 98 | 100 | 100 |
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 | 8,5 | 8,5 | 8,5 |
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv | 9 | 12 | 12 |
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % | 77 | 89 | 90 |
Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen käytettävyys annetussa aikataulussa, % | |||
— talousarviotiedot | - | - | 90—100 |
— toteumatiedot | - | - | 85—100 |
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
---|---|---|---|
Henkilötyövuodet | 273 | 263 | 263 |
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 5,6 | 8,0 | 8,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 36 638 | 34 396 | 39 484 |
Bruttotulot | 6 280 | 5 952 | 5 993 |
Nettomenot | 30 358 | 28 444 | 33 491 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 502 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 598 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 5 613 | 5 963 | 5 570 |
— muut tuotot | 15 | 23 | 23 |
Tuotot yhteensä | 5 628 | 5 986 | 5 593 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 2 258 | 2 024 | 2 252 |
— osuus yhteiskustannuksista | 3 498 | 3 943 | 3 321 |
Kustannukset yhteensä | 5 756 | 5 967 | 5 573 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -128 | 19 | 20 |
Kustannusvastaavuus, % | 98 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hyvinvointialueiden taloustietojen toimittamisen tehtävät | 635 |
Hyvinvointialueille siirtyvien lainojen ja sopimusten hallinnointi | 500 |
Kansallinen tulorekisteri | -59 |
Rahoitustehtävien kehittämissuunnitelma | 500 |
Vahinkolajien siirto vahingonkorvausjärjestelmään ja korvauskäsittelyn digitalisointi | -500 |
Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (siirto momentille 28.70.23) | -420 |
Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (v. 2022 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 4 308 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -15 |
Palkkausten tarkistukset | 98 |
Yhteensä | 5 047 |
2022 talousarvio | 33 491 000 |
2021 III lisätalousarvio | 1 748 000 |
2021 II lisätalousarvio | 8 300 000 |
2021 talousarvio | 28 444 000 |
2020 tilinpäätös | 34 454 000 |
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.
Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.
2022 talousarvio | 600 000 |
2021 talousarvio | 600 000 |
2020 tilinpäätös | 996 142 |
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Huoltovarmuuspankin ylläpidosta aiheutuviin menoihin ja valtion maksuliikepankkien toimintojen auditointeihin.
Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on tehnyt 19.9.2019 huoltovarmuuspankkia koskevan hankintapäätöksen. Huoltovarmuuspankki mahdollistaa valtion maksuliikkeen jatkumisen tilanteissa, joissa valtion 1. Pankki ja 2. Pankki eivät pystyisi tuottamaan maksuliikepalveluita valtiolle.
2022 talousarvio | 1 500 000 |
2021 talousarvio | 1 500 000 |
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Asiakastyytyväisyys | 3,6 | 3,7 | 3,8 |
Menotositteet, kpl/htv | 20 431 | 20 000 | 22 500 |
Myyntilaskut, kpl/htv | 62 978 | 65 000 | 67 000 |
Palkkalaskelmat, kpl/htv | 10 834 | 11 400 | 12 000 |
Tarkastetut matka- ja kululaskut, kpl/htv | 13 147 | 12 100 | 12 400 |
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2019=100) | 99,85 | 98,33 | 98,41 |
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
---|---|---|---|
Henkilötyövuodet | 628 | 642 | 630 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 8,4 | 9,5 | 9 |
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 3,7 | 3,7 | 3,7 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 56 486 | 58 905 | 59 719 |
Bruttotulot | 55 360 | 56 905 | 57 719 |
Nettomenot | 1 126 | 2 000 | 2 000 |
Siirtyvät erät | |||
---|---|---|---|
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 527 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 831 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 55 360 | 56 905 | 57 719 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 56 486 | 58 905 | 59 719 |
---|---|---|---|
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 126 | -2 000 | -2 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 98 | 97 | 97 |
2022 talousarvio | 2 000 000 |
2021 talousarvio | 2 000 000 |
2020 tilinpäätös | 1 430 270 |
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Kokonaistyytyväisyys Valtoriin, päättäjät, yhteyshenkilöt, 1—5 | 2,8 | 3,1 | 3,3 |
Tavoitteen mukaiset palvelut yhteensä, %-osuus laskutuksesta | 86 | 89 | 92 |
Laajat häiriötilanteet kpl/kk | 3,7 | 4,0 | 3,5 |
Vakiopalveluiden yksikköhintojen kehitys, 2019 = 100 | 98 | 95 | 92 |
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
Henkilötyövuodet | 1 381 | 1 410 | 1 440 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 6,7 | 7 | 7 |
Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro | 3,7 | 3,7 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 384 728 | 371 038 | 405 435 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 387 737 | 366 038 | 400 435 |
Nettomenot | -3 009 | 5 000 | 5 000 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | - | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 000 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 387 737 | 366 038 | 400 435 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 384 728 | 371 038 | 405 435 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 3 009 | -5 000 | -5 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 101 | 99 | 99 |
2022 talousarvio | 5 000 000 |
2021 talousarvio | 5 000 000 |
2020 tilinpäätös | 1 991 291 |
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.
Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.
2022 talousarvio | 15 000 000 |
2021 talousarvio | 15 000 000 |
2020 tilinpäätös | 15 000 000 |
11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää verkkomaksaminen-palvelun (Suomi.fi -maksut) kehittämiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan palvelutuotantoon, palveluntuottajien veloituksiin sekä palvelun hankinnasta, hallinnoinnista, käytöstä ja kehittämisestä aiheutuviin työ- ja muihin menoihin.
2022 talousarvio | 500 000 |
2021 talousarvio | 500 000 |
2020 tilinpäätös | 500 000 |
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Senaatti-konsernin liikelaitoksille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:
Senaatti-kiinteistöt
- — Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.
- — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Edistää omalta osaltaan yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
- — Tuottaa ja ylläpitää valtion toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi.
- — Toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin.
Puolustuskiinteistöt
- — Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on tuottaa itse tai ostaa markkinoilta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan Puolustusvoimien suorituskykyä kaikissa turvallisuustilanteissa annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti.
- — Puolustuskiinteistöt edistää Puolustushallinnon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tehokkaan toimitilarakenteen aikaansaamiseksi.
- — Tuottaa ja ylläpitää Puolustusvoimien toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi. Osana Senaatti-konsernia Puolustuskiinteistöt mahdollistaa valtion toimitilakannan keskitetyn ja tehokkaan johtamisen.
- — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden järjestelmän kriisinsietokyky, huoltovarmuus ja energian omavaraisuus sekä taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Puolustuskiinteistöt tuottaa ympäristöpalveluita koko valtiokonsernille. Puolustuskiinteistöt edistää osana Senaatti-konsernia yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
Senaatti-konsernin liikelaitosten investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2022 enintään 700 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 700 milj. euroa.
Investoinnit kohdistuvat pääosin valtion tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen. Investointivaltuus ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
Senaatti-konsernin liikelaitokset oikeutetaan ottamaan vuoden 2022 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 450 milj. euroa.
Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-konsernin liikelaitosten yhteenlasketuksi vuokrauksen (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 16 milj. euroa vuodelle 2022. Alustavan suunnitelman mukaan tulos jakaantuu liikelaitosten kesken seuraavasti: Senaatti-kiinteistöt 13 milj. euroa ja Puolustuskiinteistöt 3 milj. euroa.
Vuonna 2022 Senaatti-konsernin liikelaitokset tulouttavat valtion talousarvioon yhteensä 54,1 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2021 voiton tuloutuksena. Vuoden 2022 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 18,8 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 35 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 0,3 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 450 milj. euroa.
Senaatti-konsernin maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisesta markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-konsernin ulkopuolisia epävarmuustekijöitä. Koronapandemia lisää kiinteistömyynteihin liittyvää epävarmuutta.
Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2022 (milj. euroa)
Senaatti-kiinteistöt | 570 |
Puolustuskiinteistöt | 130 |
Yhteensä | 700 |
Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)
Senaatti -kiinteistöt | Puolustuskiinteistöt | |||
2021 TA |
2022 TAE |
2021 TA |
2022 TAE |
|
Liikevaihto, milj. euroa | 517 | 537 | 270 | 296 |
— Suora vuokraus | 398 | 409 | 239 | 253 |
— Edelleenvuokraus | 97 | 105 | 4 | 4 |
— Palvelut | 22 | 23 | 27 | 39 |
Liiketoiminnan muut tuotot | 35 | 40 | - | - |
Vuokraustoiminnan käyttökate, milj. euroa | 150 | 166 | 85 | 94 |
— % liikevaihdosta | 29 | 31 | 31 | 32 |
Poistot (sis. arvonalentumiset) | 132 | 143 | 79 | 88 |
Liikevoitto, milj. euroa | 38 | 40 | 6 | 6 |
— % liikevaihdosta | 7 | 7 | 2 | 2 |
Tilikauden tulos, milj. euroa | 27 | 31 | 2 | 3 |
— % liikevaihdosta | 5 | 6 | 1 | 1 |
Taseen loppusumma | 4 596 | 4 931 | 1 073 | 1 246 |
Kiinteistöjen myynnit, kauppahinnat, milj. euroa | 100 | 100 | - | - |
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. euroa | 35 | 35 | - | - |
Investoinnit, milj. euroa | 407 | 570 | 73 | 130 |
Sijoitetun pääoman tuotto, % | 1,0 | 1,0 | 0,7 | 0,5 |
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta, valtioasiakkaat | 0,0 | 0,2 | 0,1 | 0,4 |
Omavaraisuusaste, % | 62 | 60 | 64 | 62 |
Henkilöstömäärä | 524 | 530 | 700 | 705 |
Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)
2020 toteutuma |
2021 ennakoitu |
2022 arvio |
|
Tuloutus tulomomenteille | |||
12.28.99 Takausmaksut | 1,2 | 0,5 | 0,3 |
13.01.04 Korot valtion lainoista | 4,5 | 3,7 | 2,8 |
13.05.01 Voiton tuloutus | 35 | 35 | 35 |
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille | 19,4 | 18,3 | 16,0 |
Yhteensä | 60,1 | 57,5 | 54,1 |
2022 talousarvio | — |
2021 talousarvio | — |
2020 tilinpäätös | — |