Talousarvioesitys 2022
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Selvitysosa:Suomen sotilaallinen puolustuskyky on kokonaisuus, jota kehitetään pitkäjänteisesti. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä. Hallitusohjelman mukaan toimintaympäristön kehitystä vastaavan puolustuskyvyn ylläpito ja sen kehittämisedellytykset varmistetaan turvaamalla puolustushallinnolle riittävät resurssit. Poistuvat meri- ja ilmavoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti (HX-hanke ja Laivue 2020). Samalla huolehditaan maapuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpidosta.
Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat puolustusvalmiuden ylläpito ja materiaalisen valmiuden kehittäminen, strategisten hankkeiden toimeenpano ja uusien suorituskykyjen käyttöönoton aloittaminen, maanpuolustuksen ja puolustusjärjestelmän muiden osien ylläpito strategisten hankkeiden toimeenpanon aikana sekä paikallispuolustuksen ja paikallisjoukkojen kehittäminen.
Hallinnonalan vaikuttavuuden ja Puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tuotettu normaaliolojen ja poikkeusolojen suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta), tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) sekä vaatimukset täyttävä henkilöstöjärjestelmä (henkisten voimavarojen hallinta).
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Puolustusvoimille asetetut tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteet:
- — Ennaltaehkäisevä kyky ja valmius toteuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät on ylläpidetty.
- — Ennakkovaroituskykyä on ylläpidetty turvallisuuspoliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi.
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu.
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla.
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu.
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu.
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu.
- — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa.
Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Tuotokset | |||
| Koulutetut varusmiehet (lkm) | 19 9111) | 21 000 | 20 600 |
| Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) | 27 | 30 | 30 |
| Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 14 386 | 19 300 | 19 300 |
| Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/ sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) |
5,1 | 6,9 | 6,9 |
| HN-lentotunnit (lkm) | 8 825 | 9 000 | 9 000 |
| NH90-lentotunnit (lkm) | 1 776 | 1 850 | 1 850 |
| Alusvuorokaudet (lkm) | 1 331 | 1 200 | 1 150 |
| Laadunhallinta | |||
|---|---|---|---|
| Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,7 | 2,5 | 2,5 |
| Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 4,3 | 4,2 | 4,2 |
| Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) | 4,1 | 4,0 | 4,0 |
1) Sisältää myös vapaaehtoisten naisten määrän (831 v. 2020).
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimille asetetut toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet:
- — strategisten hankkeiden toteuttaminen (suunnittelu, toteutus ja seuranta)
- — puolustusmateriaalin hankintaprosessin tehostaminen (suunnittelu, toteutus ja seuranta)
- — kumppanuuksien palvelujen ja valmiuden varmistaminen kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa, yhteistoimintakyvyn kehittämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä kansainvälisen avun antamiseksi ja vastaanottamiseksi
- — digitalisaation, digitaalisen turvallisuuden ja tiedon hyödyntämisen kehittäminen.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Taloudellisuus | |||
| Varusmiespäivän hinta (euroa) | 46 | 46 | 45 |
| Reserviläispäivän hinta (euroa) | 186 | 187 | 191 |
| Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 57 955 | 59 082 | 60 628 |
| Tuottavuus | |||
| Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 84 | 85 | 85 |
| Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja aluetoimistojen esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 13 | 13 | 13 |
| Kannattavuus | |||
| Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 110 | 105 | 105 |
Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan. Puolustusvoimille asetetut henkilöstövoimavarojen hallinnan tulostavoitteet:
- — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin.
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset.
- — Henkilöstön toimintakykyä ja työhyvinvointia kehitetään.
- — Sodan ajan joukkojen vahvuutta ylläpidetään 280 000:ssa.
- — Varusmiespalveluksen kehittämistä jatketaan Koulutus 2020 -ohjelman mukaisesti.
- — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
- — Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus toteutetaan muuttuneen lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano pl. sopimussotilaat |
12 336 | 12 360 | 12 376 |
| Henkilötyövuosimäärä (htv) ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) | 12 147 | 12 315 | 12 058 |
| Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 5,9 | alle 8,0 | alle 8,0 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,2 | 4,1 | 4,1 |
Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 arvio |
||||
| milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | |
| Materiaalisen valmiuden menot (pl. HX ja Laivue 2020) | 922 | 37,9 | 967 | 38,0 | 1 014 | 39,2 |
| — Puolustusmateriaalihankinnat (pl. HX ja Laivue 2020) | 470 | 574 | 621 | |||
| — Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) | 40 | 15 | 30 | |||
| — Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) | 412 | 378 | 363 | |||
| Kiinteät henkilöstömenot | 703 | 28,9 | 712 | 27,9 | 731 | 28,2 |
| Kiinteistömenot | 262 | 10,8 | 269 | 10,6 | 269 | 10,4 |
| Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot | 548 | 22,5 | 600 | 23,5 | 574 | 22,2 |
| Yhteensä (pl. HX ja Laivue 2020) | 2 435 | 100 | 2 548 | 100 | 2 588 | 100 |
| Monitoimihävittäjien hankinta (HX) | 6 | 1 480 | 1 523 | |||
| Laivue 2020 -hankinta | 142 | 209 | 199 | |||
| Yhteensä | 2 583 | 4 237 | 4 310 | |||
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 959 628 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 1 600 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin
8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2022 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 151 603 000 euroa (Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 974,8 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 826,1 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 393,2 milj. euroa, kiinteistömenot 269,4 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 167,9 milj. euroa sekä muut toimintamenot 318,2 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien | |
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 4 800 | 4 800 | ||||
| Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus | 8 250 | 8 250 | ||||
| Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus | 19 645 | 10 773 | 10 241 | 40 659 | ||
| Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus | 126 092 | 126 092 | 125 692 | 125 692 | 377 076 | 880 644 |
| Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus | 98 745 | 45 190 | 12 400 | 13 786 | 3 500 | 173 621 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 257 532 | 182 055 | 148 333 | 139 478 | 380 576 | 1 107 974 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus | 92 130 | 41 745 | 8 664 | 9 064 | 151 603 | |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 92 130 | 41 745 | 8 664 | 9 064 | 151 603 | |
| Valtuudet yhteensä | 257 532 | 274 185 | 190 078 | 148 142 | 389 640 | 1 259 577 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee noin 170 henkilötyövuodella vuoteen 2021 verrattuna muun muassa siitä syystä, että vuonna 2021 Puolustusvoimiin palkattiin elvytystoimenpiteenä sopimussotilaita ja muuta määräaikaista henkilöstöä.
Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2022—2027.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 992 946 | 2 004 519 | 1 974 816 |
| Bruttotulot | 32 348 | 35 381 | 15 188 |
| Nettomenot | 1 960 598 | 1 969 138 | 1 959 628 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 215 381 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 229 726 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 1 270 | 2 190 | 1 800 |
| — muut tuotot | 15 710 | 15 284 | 1 610 |
| Tuotot yhteensä | 16 980 | 17 474 | 3 410 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 15 053 | 16 370 | 3 050 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 187 | 306 | 200 |
| Kustannukset yhteensä | 15 240 | 16 676 | 3 250 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 740 | 798 | 160 |
| Kustannusvastaavuus, % | 111 | 105 | 105 |
| Hintatuki | 180 | 155 | 155 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 1 920 | 953 | 315 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen (HO 2019) | 1 000 |
| Ilmavoimien lentotoimintaharjoitukset Kauhavalla | -200 |
| Kustannustasotarkistus (2020) | -13 658 |
| Kustannustasotarkistus (2022) | 16 534 |
| Määräaikainen henkilöstö (Elvytys) | -2 500 |
| Siirto momentille 27.10.19 | -1 000 |
| Siirto momentilta 27.10.18 | 1 419 |
| Sopimussotilaat | -4 700 |
| Sotilastiedustelulaki | 750 |
| Valtorin palvelumaksun korotus (2019) | -753 |
| Varusmiesten ruokarahat | -7 100 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -4 803 |
| Palkkausten tarkistukset | 5 501 |
| Yhteensä | -9 510 |
| 2022 talousarvio | 1 959 628 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -6 107 000 |
| 2021 talousarvio | 1 969 138 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 974 942 999 |
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 820 737 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 200 267 000 euroa.
1) Vuonna 2022 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2022—2026 enintään 155 465 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 -tilausvaltuus PVKEH 2022).
PVKEH 2022-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2022 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 20 772 | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 108 830 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 238 148 | 281 080 | 276 720 | 162 148 | 35 450 | 993 546 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 6 550 | 6 550 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 16 700 | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 5 525 | 38 940 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 269 331 | 217 591 | 187 731 | 24 065 | 59 375 | 758 093 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 551 501 | 541 638 | 491 508 | 220 962 | 100 350 | 1 905 959 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 57 386 | 46 864 | 44 215 | 3 000 | 4 000 | 155 465 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 57 386 | 46 864 | 44 215 | 3 000 | 4 000 | 155 465 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valtuudet yhteensä | 608 887 | 588 502 | 535 723 | 223 962 | 104 350 | 2 061 424 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä. Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä
Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
- — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan taisteluasujärjestelmiä sekä henkilöballistisia suojavarusteita
- — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.
- — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
- — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
- — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
- — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä
Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.
- — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
- — jatketaan Laivue2020 -hankintaa
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
- — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2022 käytettävän 608 887 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 583 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 200 267 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH2022 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään Merivoimien valvontajärjestelmää ja rannikkojoukkojen vaikuttamista.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään Maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään Ilmavoimien kykyä hajauttaa normaaliolojen kriittiset toiminnot sekä kykyä väistää tiedustelua ja maalittamista. Lisäksi kehitetään kykyä torjua pieniä miehittämättömiä ilma-aluksia kaikissa olosuhteissa.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä (johtaminen, täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, huoltopalvelu). Hankitaan joukkojen suorituskykyvaatimuksien mukaiset ampumatarvikkeet.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään rakennetun alueen taistelun koulutuspaikkojen simulointijärjestelyjä ja luodaan kansallisen yhteistoiminnan mahdollistama simulaattorikoulutusympäristö.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kustannustasotarkistus (2020) | -2 575 |
| Kustannustasotarkistus (2022) | 11 518 |
| Laivue 2020 | -8 248 |
| Sanomaverkon tuotteistuksen aikaistaminen (elvytys) | 1 200 |
| Siirto momentille 27.10.01 | -1 419 |
| Vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneet menoajoitusmuutokset | 36 270 |
| Yhteensä | 36 746 |
| 2022 talousarvio | 820 737 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -280 480 000 |
| 2021 talousarvio | 783 991 000 |
| 2020 tilinpäätös | 779 398 000 |
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 522 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen
2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon
3) varaosien ja vaihtolaitteiden hankintaan
4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin
5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin
6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin
7) enintään vuosittain 80 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
| 01. | Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot | 1 500 000 |
| 02. | Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) | - |
| 03. | Indeksimenot | 22 500 |
| 04. | Valuuttakurssimenot | - |
| Yhteensä | 1 522 500 |
Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.
Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.
1) Vuonna 2022 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
2) Aiemmin hyväksytystä tilausvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja valtuudessa olevasta vuosittaisesta enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:Kohdan 5) tilapäiset vuokrakustannukset on muutettu muotoon käyttöönottovaiheen vuokrakustannukset. Monitoimihävittäjien hankintaan liittyvä rakentaminen ja rakentamiseen liittyvät vuokrana maksettavat ylläpitokustannukset katetaan momentilta vuoden 2030 loppuun saakka. Tilapäiset vuokrakustannukset sisältyvät käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin.
Kohdan 7) henkilötyövuosien enimmäismäärä nousee viidestäkymmenestä kahdeksaankymmeneen. Muutoksella varmistetaan kahden hävittäjäkaluston samanaikaista käyttöä ja varaudutaan perustamaan ulkomaille yhteystoimisto uuden kaluston käyttöönottovaiheeseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) | 1 500 000 | 1 500 000 | 1 000 000 | 800 000 | 3 700 000 | 8 500 000 |
| Menot yhteensä | 1 500 000 | 1 500 000 | 1 000 000 | 800 000 | 3 700 000 | 8 500 000 |
|---|
Monitoimihävittäjien hankinta perustuu Puolustusvoimien ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan sekä siinä rakennettaviin suorituskykyihin:
Monitoimihävittäjien suorituskyky on keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja se integroidaan osaksi puolustusvoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmää.
- — ylläpidetään ilmapuolustuksen suorituskyky 2060-luvun alkuun asti
- — vastataan toimintaympäristön kehitykseen sen asettamien vaatimusten mukaisesti
- — tuetaan koko puolustusjärjestelmää tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoituskyvyillä sekä reaaliaikaisella tiedonkäsittely ja -siirtokyvyllä
- — hankitaan lentokoneet, lentokoneen moottorit ml. varamoottorit, alkukäytön vaatima varaosapaketti ja varaosalaitteet, henkilöstön koulutusta ja teknillistä tukea koneen käyttöönottoon ja operoinnin aloittamiseen, simulaattorijärjestelmät sekä muita pienempiä hankintakokonaisuuksia
- — hankitaan ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja ilmasta merenpintaan aseita operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä
- — hankitaan ostajan hankintavelvollisuuteen kuuluvia järjestelmiä mm. radiojärjestelmän salauslaitteita tai datalinkkijärjestelmän osia
- — suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen tarvitsema toimitila-, sotilasalue-, tietosuoja- ja turvarakentaminen
- — hankitaan suorituskyvyn edellyttämät johtamisjärjestelmäkokonaisuudet.
Vuosittain sitomattomana siirtyvään määrärahaan ja sitomattomana siirtyvään tilausvaltuuteen tehtävät valuutta- ja kustannustasotarkistukset säilyttävät rahoituksen ostoarvon tilanteessa, jossa muun muassa kaikista ase- ja varaosahankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta hankinnan alkuvaiheessa.
Tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kustannustasotarkistus (2022) | 22 500 |
| Siirto momentilta 27.10.01 | 1 000 |
| Vuosiosuuden muutos | 20 000 |
| Yhteensä | 43 500 |
| 2022 talousarvio | 1 522 500 000 |
| 2021 talousarvio | 1 479 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 000 000 |
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 852 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
Toiminnalliset tulostavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 ennakoitu |
2022 tavoite |
|
| Taloudellisuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutuspäivien määrä (euroa) | 147 | 96 | 96 |
| Tuottavuus | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä | 441 | 706 | 762 |
| Tuotokset (vaikuttavuus ja tehokkuus) | |||
| MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä (pv) | 24 713 | 48 000 | 48 000 |
| Laadunhallinta | |||
|---|---|---|---|
| MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (pv) | 2 229 | 3 500 | 3 500 |
| MPK:n kurssityytyväisyys | |||
| Oppilastyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,53 | 4,0 | 4,0 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) | 4,09 | 4,0 | 4,0 |
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamisesta (868/2019) tuli voimaan 1.1.2020.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -200 |
| Yhteensä | -200 |
| 2022 talousarvio | 4 852 000 |
| 2021 talousarvio | 5 052 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 652 000 |