Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Turvallisuusympäristön kehitys ja siihen vaikuttavat sotilaalliset ja ei-sotilaalliset tekijät ovat vaikeasti ennakoitavia ja heijastusvaikutuksiltaan arvaamattomia.

Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Suomen puolustuksen on kyettävä vastaamaan sotilaallisen painostukseen, nopeasti kehittyvään sotilaalliseen uhkaan sekä eriasteiseen sotilaalliseen voimankäyttöön, myös laajamittaiseen sotilaallisen hyökkäykseen. Sotilaallinen voimankäyttö on myös osa laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoimaa. Pandemiakriisi ei muuta sotilaallista uhkakuvaa eikä Suomen lähialueen turvallisuustilannetta.

Lisääntyvä suurvaltakilpailu ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän heikentyminen vaikeuttavat ennakointia Suomen lähialueilla. Venäjällä on kyky käynnistää nopeasti ja yllätyksellisesti operaatioita, joissa yhdistyy laaja keinovalikoima. Nato, Yhdysvallat ja monet Suomen eurooppalaiset kumppanimaat ovat lisänneet sotilaallista läsnäoloa ja harjoitustoimintaa Itämeren alueella ja laajemmin Euroopassa. Tällä on ollut vakauttava vaikutus turvallisuusympäristöömme. Jos turvallisuus lähialueillamme tai muualla Euroopassa olisi uhattuna, ei Suomi EU:n jäsenenä voisi olla ulkopuolinen.

Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä toimia, ennaltaehkäistä ja puolustautua kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on aktiivista. Myös arktisen alueen sotilasstrateginen merkitys on lisääntynyt. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö ovat lisääntyneet turvallisuusympäristön muutosten myötä.

Teknologinen kilpailu, kybertoimintaympäristön kehittyminen sekä monipuolistuva sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen valikoima ovat keskeisiä sodan ja sitä alemman asteisten kriisien kuvaan vaikuttavia tekijöitä. Uusien vaikuttamiskeinojen kehitys on vaikeuttanut uhkatilanteiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, ja kynnys voimankäyttöön on alentunut. Toimintaympäristö on laajentunut teknologisen kehityksen ja sodankäynnin menetelmien kehittymisen vuoksi käsittämään perinteisten maa-, meri- ja ilmaulottuvuuksien lisäksi avaruus-, kyber- ja informaatioulottuvuudet.

Kokonaismaanpuolustus, kokonaisturvallisuus ja Suomen sotilaallinen puolustaminen kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Puolustusvoimat varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa osana kehittyvää kokonaisturvallisuuden mallia. Kansallinen varautuminen muodostaa perustan myös materiaalisen valmiuden turvaamiselle ja hankinnoille kriisitilanteessa. Korkea maanpuolustustahto, yhteiskunnan sitoutuminen puolustuksen toimintaedellytysten turvaamiseen ja kokonaisturvallisuuden malli ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristössä korostuvat muun muassa ennakointi, tiedonvaihto ja eri hallinnonalojen valmius toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa sekä kansallisesti että yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

  • — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
  • — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky ja kyky sotilaallisen voimankäytön torjuntaan
  • — Turvallinen yhteiskunta
  • — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perustana on toimintavuoden toteutuma suhteessa pitkän aikavälin tavoitetilaan, jossa lähtökohtana on toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky.

Sukupuolten tasa-arvo

Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja sotilastehtäviin edistetään. Puolustusvoimissa laajennetaan ja jatketaan määräaikaista kokeilua, jonka aikana varusmiespalvelusta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat majoitetaan joukko-osastoissa samoihin majoitustiloihin. Kokeilussa on tavoitteena selvittää yhteismajoituksen vaikutusta sekä ryhmäkiinteyteen että tasa-arvon kokemiseen. Kokeilusta laaditaan raportti kehittämisehdotuksineen.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Puolustushallinnon osalta päätavoitteet ovat turvallisuussektorin ja kriisinhallinnan sukupuolijakauman tasapainottaminen sekä gender-näkökulman sisällyttäminen turvallisuussektorin ja kriisinhallinnan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja koulutukseen. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 %, ja sukupuolineuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään. Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa. Puolustusvoimien sukupuolinäkökulmaan liittyviä tavoitteita ja kehittämistä käsittelevää ohjeistusta uudistetaan huomioiden ulkoministeriön johdolla laadittu, vuosien 2018—2022, päätöslauselman 1325 kansallinen toimintaohjelma. Puolustushallinto osallistuu neljännen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman valmisteluun.

Puolustusvoimat varmistaa, että sen antamaan asevelvollisten, kantahenkilökunnan ja kriisinhallintahenkilöstön koulukseen sisällytetään sukupuolinäkökulma. Puolustusvoimien tavoitteena on tältä osin tarkistaa opetussuunnitelmat.

Puolustushallinto asettaa yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävän laajapohjaisen parlamentaarisen komitean raportin perusteella tasa-arvoa edistävät tavoitteet.

Puolustusministeriön hallinnonalalla on lähtökohtana tasa-arvoinen toimintaympäristö ja yhdenvertaiset toimintatavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä, opis­kelevia ja asepalvelustaan suorittavia kohtaan. Sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta seurataan sukupuolittain ja tietoa sitoudutaan hyödyntämään päätöksenteossa. Asevelvollisten koulutuksessa huomioidaan lisääntyvän maahanmuuton myötä Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt ja kaksoiskansalaiset.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä vähenee noin 220 henkilötyövuodella vuoteen 2021 verrattuna lähinnä siitä syystä, että vuonna 2021 Puolustusvoimiin palkattiin elvytykseen liittyen sopimussotilaita ja muuta määräaikaista henkilöstöä.

Kestävä kehitys

Puolustusministeriön hallinnonala jatkaa kestävän kehityksen edistämistä painopisteinä vakaus ja turvallisuus, henkilöstön ja koulutettavien hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ympäristövastuullisuus, energia- ja ilmastovastuullinen toiminta sekä elinkaariajattelun ja kiertotalouden tukeminen:

  • — Osallistutaan sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja koulutetaan sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin noin 600 sotilasta
  • — Jatketaan ympäristöstrategian toimeenpanoa sekä panostetaan ympäristöriskien hallintaan ja haittojen ennaltaehkäisyyn 4 milj. euroa
  • — Aloitetaan päivitetyn Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman (2021) toimeenpano valtioneuvoston hiilineutraaliustavoitteen tukemiseksi
  • — Edistetään kiertotaloutta vaatetusmateriaalin hävittämistä koskevilla puitejärjestelyillä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 152,9 151,6
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 881,3 155,5
27.10.19 Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 9 400,0 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2020—2022

    v. 2020
tilinpäätös
1000 €
v. 2021
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2022
esitys
1000 €
 
Muutos 2021—2022
    1000 € %
 
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 339 862 584 831 729 303 144 472 25
01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 821 16 515 16 542 27 0
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 875 2 875 2 875 0
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 320 166 565 441 709 886 144 445 26
10. Sotilaallinen maanpuolustus 2 767 993 4 237 181 4 307 717 70 536 2
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 974 943 1 969 138 1 959 628 -9 510 0
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) 779 398 783 991 820 737 36 746 5
19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v) 10 000 1 479 000 1 522 500 43 500 3
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 3 652 5 052 4 852 -200 -4
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 59 386 58 739 64 283 5 544 9
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) 59 386 58 729 64 273 5 544 9
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) -0 10 10 0
Yhteensä 3 167 240 4 880 751 5 101 303 220 552 5
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 13 020 12 520 12 300