Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       30. Syyttäjät
       50. Vaalimenot

Talousarvioesitys 2022

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Selvitysosa:Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Vaikuttavuustavoitteena on, että riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laadukkaasti ja edullisesti. Tuomioistuinten työvälineitä kehitetään käyttäjäystävällisiksi ja toimintaa tukeviksi siten, että oikeudenkäynneissä voidaan mahdollisimman laajasti hyödyntää sähköisiä aineistoja. Työmenetelmät ja toimintatavat voidaan tällöin kehittää sellaisiksi, että ne tukevat asioiden käsittelyn joutuisuutta ja laatua.

Oikeusasteiden roolien ja tehtävien tulee olla selkeitä. Oikeudenkäynnin painopisteen tulee olla ensimmäisessä asteessa. Laadukkaasti toimiva ensimmäinen oikeusaste lisää luottamusta ja vähentää tarvetta muutoksenhakuun. Ylimpien oikeusasteiden toiminta painottuu ennakkoratkaisuihin.

Vaikuttavuustavoitteena on, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla ja käsittelyajoilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus.

Koronavirus covid-19 on vaikuttanut tuomioistuinten toimintaan voimakkaasti. Asioiden käsittely on ruuhkautunut koronaviruspandemian vuoksi merkittävästi erityisesti käräjäoikeuksissa, joissa valtaosa asioista käsitellään suullisissa istunnoissa. Vireillä olevien asioiden määrä on kasvanut, koska toimenpiteet viruksen leviämisen estämiseksi ja terveysturvallisuuden varmistamiseksi ovat rajoittaneet suullisten istuntojen järjestämistä.

Oikeusavun ja talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on, että jokainen saa tarpeellisen avun oikeudelliseen ja velkaantumiseen liittyvään ongelmaansa, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että asiakkaiden edut ja oikeudet tulevat valvotuiksi, vaikka hän ei itse siihen kykenisi toimintakyvyn rajoitusten vuoksi.

Koronavirus covid-19 on vaikuttanut oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintaan. Koronaviruspandemian yhteiskunnalliset vaikutukset lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta. Taloustilanteen heikkeneminen lisää talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrää.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan vaikuttavuustavoitteet

— Ylivelkaantumista ehkäistään toimivalla viranomaisyhteistyöllä. Parannetaan kansalaisten avunsaantia henkilökohtaisen talouden hallinnassa ja ehkäistään kansalaisten velkaongelmien muodostumista. Kansalaisten taloudenhallinnan parantamiseksi perustetaan talousosaamisen toiminto talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen. Tuetaan talousosaamisen toiminnon organisointia oikeusaputoimistoissa ja laaditaan laaja-alainen toimintasuunnitelma. Ennakoivan talousneuvonnan hankkeessa hyväksi koetut toimintamallit vakiinnutetaan osaksi talous- ja velkaneuvonnan, ulosoton, sosiaali- ja terveystoimen, järjestöjen ja muiden viranomaisten toimintaa.

— Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Oikeusavun asianajoprosessin toimivuutta kehitetään yhtenäistämällä toimintatapoja. Yleisen edunvalvonnan laatumittaristoa kehitetään ja toimintatapoja yhtenäistetään. Kuluttajariitalautakunnan valitusten käsittelyprosessin toiminta- ja menettelytapoja kehitetään.

— Oikeudellinen ongelma ratkaistaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Edistetään sovittelupalvelujen käyttöä oikeusaputoimistoissa.

— Sähköinen asiointi ja muut neuvontapalvelut ovat asiakaslähtöisiä. Asiakkaalle tarjotaan palvelua eri kanavien kautta asiakkaan tarpeet huomioiden ja asiointia ohjaten.

Tietoja henkilöstöstä

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
       
Tuomioistuimet      
Henkilöstömäärä, htv 3 343 3 450 3 450
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 6,8 7,6 7,6
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja kuluttajariitalautakunta      
Henkilöstömäärä, htv 1 231 1 260 1 250
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,4 9,0 9,0

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 961 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävänä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Tunnuslukutaulukko

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 1 882 2 000 2 000
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa 141 120 130
— julkaistut ratkaisut 100 100 100
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)      
— kaikki asiat 5,3 5,5 5,5
— valituslupa-asiat 3,9 4,0 4,0
— asiaratkaisut 17,5 17,0 17,0
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/asia) 4 509 4 500 4 500
— tuottavuus (asia/htv) 25,5 26 26

Korkeimman oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 320 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 8 847 8 979 8 971
Bruttotulot 15 10 10
Nettomenot 8 832 8 969 8 961
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 547    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 558    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) -30
Valtorin palvelumaksujen nousu -4
JTS-miljardin tuottavuussäästö -22
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 1
Palkkausten tarkistukset 47
Yhteensä -8

2022 talousarvio 8 961 000
2021 III lisätalousarvio 1 000
2021 talousarvio 8 969 000
2020 tilinpäätös 8 843 000

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 052 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintopäätöksistä tehdyt valitukset ylimpänä oikeusasteena. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä. Muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksiin edellyttää valituslupaa, jollei erikseen toisin säädetä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston päätöksistä tehdyt valitukset. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi huomattavasti. Turvapaikkaa koskevien valitusten määrän oletetaan olevan edelleen suuri korkeimmassa hallinto-oikeudessa v. 2022.

Tunnuslukutaulukko

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 5 365 6 000 5 000
— Ulkomaalaisasiat 2 805 3 200 2 400
— Muut asiat 2 560 2 800 2 600
Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 7,4 7,5 7,0
— Ulkomaalaisasiat 4,8 4,0 4,0
— Muut asiat 10,2 11,0 10,0
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 2 201 2 275 2 653
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 45 45 43

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 600 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 12 343 13 644 13 072
Bruttotulot 21 20 20
Nettomenot 12 322 13 624 13 052
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 659    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 248    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) -51
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen -396
Valtorin palvelumaksujen nousu -26
JTS-miljardin tuottavuussäästö -26
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -143
Palkkausten tarkistukset 70
Yhteensä -572

2022 talousarvio 13 052 000
2021 III lisätalousarvio -143 000
2021 talousarvio 13 624 000
2020 tilinpäätös 11 911 000

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 274 652 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston menoihin.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lainsäädännöksi, joka koskee henkilötodistelun vastaanottamista muutoksenhakutuomioistuimessa käräjäoikeuden tekemältä kuva- ja äänitallenteelta.

Tuomioistuinvirasto tukee ja ohjaa tuomioistuinlaitosta siten, että tuomioistuinlaitoksen toiminta on vaikuttavaa ja oikeusturva toteutuu tehokkaasti.

Tuomioistuimet ratkaisevat niiden käsiteltäväksi tulleet asiat ja siten tuottavat oikeusturvaa. Tuomioistuinten toimintaa kuvaavat keskeiset indikaattorit on kuvattu oheisessa tunnuslukutaulukossa.

Tunnuslukutaulukko

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
       
Hovioikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 7 698 8 200 8 300
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,3 6,3 6,3
Taloudellisuus (€/työmäärä) 2 105 2 000 2 000
Tuottavuus (työmäärä/htv) 41 45 45
       
Käräjäoikeudet      
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 543 117 550 000 580 000
— Rikosasiat 50 834 55 000 56 000
— Laajat riita-asiat 8 439 8 500 8 750
— Summaariset asiat 406 129 400 000 410 000
       
Keskimääräinen käsittelyaika, kk      
— Rikosasiat 5,3 5,5 5,0
— Laajat riita-asiat 9,2 10,0 9,2
— Summaariset asiat 3,0 2,8 2,8
— Velkajärjestelyasiat 6,2 6,5 6,0
Taloudellisuus (€/työmäärä) 655 650 650
Tuottavuus (työmäärä/htv) 113 115 115
       
Hallinto-oikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 18 638 18 000 19 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,9 9,0 8,7
Taloudellisuus (€/työmäärä) 1 475 1 350 1 350
Tuottavuus (työmäärä/htv) 53 55 55
       
Vakuutusoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 5 269 5 400 5 400
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 9,4 9,0 9,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 644 1 500 1 500
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 46 48 50
       
Markkinaoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 525 600 600
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,9 8,5 8,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 6 071 6 000 6 000
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 14 16 16
       
Työtuomioistuin      
Ratkaistut asiat, kpl 118 120 120
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 11,6 10,0 10,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 10 518 9 000 9 000
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 13 13 13

Tuomioistuinten suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 43,98 milj. euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 283 097 285 278 275 652
Bruttotulot 813 1 000 1 000
Nettomenot 282 284 284 278 274 652
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 46 874    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 25 844    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleiset tuomioistuimet 178 575
Hallintotuomioistuimet 50 000
Tuomioistuinvirasto 5 600
Tietohallinto- ja muut menot 40 477
Yhteensä 274 652

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) -1 259
Istuntosalivarustelu (HO 2019) 100
Koronaviruspandemiasta aiheutuneen ruuhkan purku -2 540
Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin (HO 2019) 1 000
Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin (HO 2019 kertaluonteinen) -2 500
Oulun oikeustalon aiheuttama vuokramenojen kasvu 1 100
Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -3 900
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen -2 063
Valtorin palvelumaksujen nousu -149
Vesi- ja ympäristöasioiden ruuhkan purku -1 700
Videoneuvottelulaitteiden määrän lisääminen 1 612
JTS-miljardin tuottavuussäästö -600
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -36
Palkkausten tarkistukset 1 309
Yhteensä -9 626

2022 talousarvio 274 652 000
2021 III lisätalousarvio 214 000
2021 I lisätalousarvio 7 530 000
2021 talousarvio 284 278 000
2020 tilinpäätös 261 254 000

04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 81 869 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Oikeusaputoimistoihin arvioidaan saapuvan 48 500 asiaa (46 648 asiaa v. 2020 ja arvio 48 700 asiaa v. 2021). Oikeusaputoimistojen jonotusajan tavoite on keskimäärin 11 päivää v. 2022 (13 päivää v. 2020 ja 11 päivää v. 2021). Oikeusaputoimistoihin v. 2020 saapuneista asioista 87 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja 13 % rikosasioita.

Yleisen edunvalvonnan palveluja ostetaan kunnilta ja yksityiseltä palveluntuottajalta silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Ostopalvelun osuus on noin 9 % v. 2022.

Kuluttajariitalautakuntaan arvioidaan saapuvan 7 200 asiaa (6 872 asiaa v. 2020 ja arvio 7 000 asiaa v. 2021). Tavoitteena on, että valitusten kokonaiskäsittelyaika on keskimäärin 10 kuukautta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusapu- ja edunvalvontapiireille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2022:

Oikeusapu ja talous- ja velkaneuvonta

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Oikeusapu      
Käsitellyt asiat, kpl 48 473 47 800 49 000
Chat ja oikeusapuohjaus, kpl 13 987 15 900 15 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl 24 668 25 000 24 500
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä) 148 153 150
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) 384 400 400
Talous- ja velkaneuvonta      
Käsitellyt asiat, kpl 23 006 23 700 34 200
Talousneuvonnat, kpl 17 926 16 800 18 600
Taloudellisuus (euroa/asia) 245 302 339
Tuottavuus (asia/htv) 215 194 171

Yleinen edunvalvonta

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Päämiesten määrä, kpl 42 832 44 800 45 100
— edunvalvontatoimisto 38 624 40 600 41 000
— edunvalvonta ostopalveluna 4 208 4 200 4 100
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies) 765 791 770
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv) 66 70 70

Kuluttajariitalautakunta

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Käsitellyt valitukset, kpl 7 079 7 200 7 200
Taloudellisuus (€/käsitelty asia) 388 363 370
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 186 212 210
Kokonaiskäsittelyaika, kk 13,1 11,9 10,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 84 946 86 422 85 769
Bruttotulot 3 907 4 475 3 900
Nettomenot 81 039 81 947 81 869
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 16 605    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 14 753    

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain (477/2016) mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 29 600 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 80 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakoiva velkaneuvonta (siirto momentilta 25.01.01) 70
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) -541
Koronaviruspandemiasta aiheutunut ruuhkan purku ja maksutulojen väheneminen -511
Oikeusavun ja edunvalvonnan koulutus (siirto momentilta 25.01.01) 65
Turvapaikanhakijoiden oikeusapu 220
Valtorin palvelumaksujen nousu -41
Ylivelkaantuminen (HO 2019) 450
JTS-miljardin tuottavuussäästö -180
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -13
Palkkausten tarkistukset 403
Yhteensä -78

2022 talousarvio 81 869 000
2021 III lisätalousarvio -13 000
2021 I lisätalousarvio 1 549 000
2021 talousarvio 81 947 000
2020 tilinpäätös 79 187 000

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 75 935 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 2 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Oikeusapu ja puolustus 63 635
Asianomistajan avustaminen 3 700
Yksityishenkilön velkajärjestely 1 700
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 4 900
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään) 2 000
Yhteensä 75 935

Vuonna 2020 yksityiset oikeusavustajat hoitivat 34 1551) oikeusapuasiaa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti (66 %) ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 1,3 milj. euroa v. 2020. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 4,9 milj. euroa v. 2020. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot ja muut julkisselvitysmenot olivat yhteensä noin 1,9 milj. euroa v. 2020.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisselvityskulut -50
Yhteensä -50

2022 talousarvio 75 935 000
2021 talousarvio 75 985 000
2020 tilinpäätös 75 421 844