Talousarvioesitys 2022
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat perhe-etuuksista, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä, perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.
Perhe-etuuksiin kuuluvat äitiysavustus ja adoptiotuki, lapsilisät, elatustuki ja lasten kotihoidon tuki.
Äitiysavustuksen, adoptiotuen, lapsilisien ja elatustuen tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Elatustuen tavoitteena on lisäksi turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.
Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa ja tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.
Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.
Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.
Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille tai puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.
Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.
Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.
Toiminnan laajuus 2020—2022
| 2020 toteutunut |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Äitiysavustus | |||
| Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä | 49 849 | 53 000 | 54 200 |
| Äitiysavustuksen euromäärä | 170 | 170 | 170 |
| Kansainvälinen adoptio | |||
| Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä | 47 | 40 | 50 |
| Lapsilisät | |||
| Lapsia vuoden lopussa | 971 543 | 969 800 | 963 400 |
| Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin | 173 152 | 172 300 | 172 300 |
| Lapsilisää saavia perheitä | 535 078 | 536 000 | 530 500 |
| Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki | |||
| Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain | 314 | 200 | 300 |
| Sotilasavustus | |||
| Avustuksen saajien lukumäärä | 9 103 | 9 200 | 9 000 |
| Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) | 319,07 | 322,00 | 332,00 |
| Yleinen asumistuki | |||
| Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) | 385 744 | 403 400 | 396 400 |
| Keskimääräinen tuki euroa/kk | 323,38 | 324,00 | 329,00 |
| Elatustuki | |||
| Lapset, joista elatustuki maksettu | 101 526 | 100 500 | 100 500 |
| — täysimääräisenä | 69 976 | 71 600 | 71 200 |
| — elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna | 32 667 | 30 200 | 32 400 |
| Täysi elatustuki euroa/kk | 167,01 | 167,35 | 170,00 |
| Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut | |||
| Tulkkauspalveluun oikeutetut | 5 874 | 6 000 | 6 100 |
| Perustoimeentulotuki | |||
| Saajia vuoden aikana | 410 099 | 412 300 | 408 800 |
| Kotitalouksia vuoden aikana | 285 156 | 286 700 | 284 300 |
50. Perhe-etuudet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 590 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen
2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin
3) lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen
4) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen
5) elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.
Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Noin 68 % ottaa avustuksen äitiyspakkauksena muiden nostaessa avustuksen rahana.
Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.
Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.
Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa ulkomaille maksetut tuet.
Elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperinnät tuloutetaan momentille 12.33.98.
Elatustuen ja lapsilisän osalta määräraha ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Äitiysavustus | 11 700 000 |
| Valtion tuki kansainväliseen adoptioon | 300 000 |
| Lapsilisä | 1 354 700 000 |
| Ulkomaille maksettava lasten hoidon tuki | 1 500 000 |
| Elatustuki | 222 600 000 |
| Yhteensä | 1 590 800 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | -5 700 |
| Yhteensä | -5 700 |
| 2022 talousarvio | 1 590 800 000 |
| 2021 talousarvio | 1 596 500 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 595 351 472 |
53. Sotilasavustus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 4 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 100 |
| Yhteensä | 100 |
| 2022 talousarvio | 16 600 000 |
| 2021 talousarvio | 16 500 000 |
| 2020 tilinpäätös | 16 100 000 |
54. Asumistuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 641 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.
Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Korkea-asteen ja lähihoitajakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäys | 24 200 |
| Pohjoismainen työvoimapalvelumalli 1.5.2022 alkaen | -1 600 |
| Tarvearvion muutos | 38 300 |
| Yhteensä | 60 900 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 1 641 300 000 |
| 2021 talousarvio | 1 580 400 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 582 400 000 |
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 59 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.
Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 2 800 |
| Yhteensä | 2 800 |
| 2022 talousarvio | 59 300 000 |
| 2021 talousarvio | 56 500 000 |
| 2020 tilinpäätös | 40 221 849 |
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 742 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin
2) väliaikaisesta epidemiakorvauksesta annetun lain (687/2020) mukaisten korvausten maksatuksen oikaisuun.
Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pohjoismainen työvoimapalvelumalli 1.5.2022 alkaen | -4 800 |
| Tarvearvion muutos | -21 700 |
| Yhteensä | -26 500 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 742 300 000 |
| 2021 talousarvio | 768 800 000 |
| 2020 tilinpäätös | 750 000 000 |
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 490 534 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen
3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin
4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.
Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 51 %, sairausvakuutusrahaston osuus 39 % ja kansaneläkerahaston osuus 10 % vuonna 2022. Valtio rahoittaa 43,6 % sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut | 318 534 000 |
| Sairausvakuutusrahaston toimintakulut | 108 300 000 |
| Kansaneläkerahaston toimintakulut | 63 000 000 |
| Yhteyspisteen toimintakulut | 700 000 |
| Yhteensä | 490 534 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ansiotason muutos | 6 600 |
| Eläkekulujen kasvu | 4 400 |
| Etuus- ja asiointipalvelun kehittäminen | 3 500 |
| Liikkumavara | -4 000 |
| Perhevapaauudistuksen toimeenpano | -1 200 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -123 |
| Yhteensä | 9 177 |
| 2022 talousarvio | 490 534 000 |
| 2021 talousarvio | 481 357 000 |
| 2020 tilinpäätös | 495 300 000 |