Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä korostuu covid-19-pandemian myötä, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen ovat mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (32 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (17 %) ja sairausvakuutus (13 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:

Toimintakyky

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky on parantunut
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt

Toimeentulo

  • — Sosiaaliturva kannustaa työhön
  • — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt

Palvelut

  • — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2022 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutuksessa.

Sukupuolten tasa-arvo

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi-strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian vaikuttavuustavoitteiden seurantaindikaattoreissa on huomioitu sukupuolen mukainen erittely.

Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon valmistelu- ja koordinaatiotyö siirtyi valtioneuvoston kanslialta sosiaali- ja terveysministeriölle vuodesta 2020 alkaen. Joka toinen vuosi jaettavaan palkintoon on varattu 500 000 euroa ja se jaetaan seuraavan kerran vuonna 2023. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon on varattu 3,0 milj. euron määräraha vuodelle 2022. Valtion rahoitukseen turvakotitoiminnan menoihin varataan 24,55 milj. euroa. THL:n toimintamenoissa on varattu 250 000 euroa väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseen, 150 000 euroa naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunnalle ja 200 000 euroa SERI-keskusten satelliittikeskusten perustamisen arviointiin. Poikkihallinnollisen lapsistrategian valmisteluun on varattu 2,0 milj. euroa. Tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelman toteutusta jatketaan 0,5 milj. euron määrärahalla.

Elokuussa 2022 voimaantulevalla perhevapaauudistuksella pyritään entistä tasa-arvoisempaan perhevapaiden käyttöön. Vanhempainpäivärahakausi pitenee nykyisestä noin 12,5 kuukaudesta noin 14,5 kuukauteen, äitiysraha korvataan raskausrahalla ja isyysraha poistuu kokonaan. Vanhempainpäivärahapäivät kiintiöidään siten, että molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä ja halutessaan luovuttaa osan omista vanhempainpäivärahapäivistään puolisonsa käytettäväksi. Vanhempainvapaan voi käyttää haluamanaan ajankohtana siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Perhe-eläkeuudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa lakisääteisten eläkejärjestelmien perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Lasten oikeutta työeläkelakien mukaiseen perhe-eläkkeeseen pidennetään kahdella vuodella siihen asti, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lisäksi lesken perhe-eläkeosuus maksetaan lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Avopuolisoiden asemaa parannetaan työeläkelakien ja kansaneläkelain perhe-eläkkeessä antamalla avopuolisoille oikeus leskeneläkkeeseen tietyin edellytyksin. Lisäksi leskeneläkkeen kesto rajataan 10 vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa.

Seurantaindikaattorit 2017—2022

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
             
Toimintakyky            
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet            
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta            
— Miehet 8 740 8 572 8 395 8 2751) 8 270 8 265
— Naiset 4 375 4 299 4 237 4 2501) 4 250 4 245
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 29,0 28,1 27,01) 33,01) 33,0 32,0
— Naiset 27,4 27,0 26,01) 32,01) 32,0 31,0
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista            
— Pojat 13,9 14,01) 14,7 15,51) 15,6 15,4
— Tytöt 23,4 25,01) 26,8 27,81) 27,9 27,7
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 54,5 60,9 62,01) 56,01) 56,5 57,0
— Naiset 60,5 66,1 67,01) 57,01) 57,5 58,0
Toiminta- ja työkyky on parantunut            
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm            
— Kokoaikaiselle 15 145 16 560 14 665 13 8301) 13 800 13 650
— Osa-aikaiselle 5 594 5 585 5 683 5 4301) 5 430 5 420
— Alle 25-v. 1 933 2 145 2 255 2 0401) 2 030 2 020
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v.            
— Miehet 26,2 24,5 24,5 26,01) 26,0 25,5
— Naiset 23,4 21,9 21,9 27,01) 27,0 26,5
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet            
— Miehet 12,3 10,5 10,5 10,01) 10,0 10,5
— Naiset 12,2 11,5 11,5 9,01) 9,0 9,5
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt            
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus / 100 000 asukasta 42 42 401) 401) 41 41
Työpaikkatapaturmataajuus 29,0 29,0 28,7 25,0 25,5 26,0
Vesiepidemioiden lkm 1 2 4 2 2 3
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset            
— Yhteensä, lkm 9 546 9 886 9 850 10 5501) 10 550 10 000
— Uhrina mies, % 29,8 30,9 30,0 23,01) 23,0 25,0
— Uhrina nainen, % 70,2 69,1 70,0 77,01) 77,0 75,0
Toimeentulo            
Sosiaaliturva kannustaa työhön            
Työllisyysaste            
20—29-v. 66,0 67,5 68,5 65,9 66,0 66,0
20—70-v. 67,6 69,6 70,6 69,9 70,0 70,0
55—64-v. 62,6 65,4 66,8 67,5 68,0 68,0
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta 4,0 2,9 2,4 2,9 3,0 3,0
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle 61,2 61,3 61,5 61,9 62,1 62,1
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt            
Pienituloisten osuus, %            
— Koko väestö 12,1 11,8 12,31) 12,51) 12,4 12,3
— Alle 18-v. 11,1 10,5 10,61) 10,71) 10,6 10,6
— Palkansaajat 1,7 1,5 1,91) 1,91) 1,9 1,8
— 65+ 13,3 13,31) 14,61) 14,71) 14,7 14,6
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä 17,0 17,0 17,0 17,01) 17,5 17,0
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 2,8 2,9 2,7 2,81) 2,9 2,9
— Tulottomat kotitaloudet, lkm 41 377 39 158 38 474 39 0001) 39 500 39 200
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta            
— Miehet 19,0 19,01) 19,01) 22,01) 22,0 21,5
— Naiset 27,8 25,01) 25,01) 28,01) 28,0 28,0
Palvelut            
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden            
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1,4 1,5 1,6 1,61) 1,6 1,5
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista .. 36,6 37,01) 31,01) 32,0 31,5
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä2)            
— Miehet 9,4 9,21) 9,21) 9,01) 8,5 8,0
— Naiset 6,7 6,71) 6,71) 7,01) 6,5 6,0
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista            
— Miehet 4,2 4,4 4,9 4,91) 5,0 4,9
— Naiset 8,2 8,6 9,4 9,41) 9,5 9,4
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 7,9 9,0 9,01) 9,01) 9,5 9,0
— Naiset 10,7 11,6 12,01) 10,01) 10,5 10,0
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 57,3 50,6 52,01) 55,01) 55,0 55,5
— Naiset 54,9 51,6 53,01) 58,01) 58,0 58,5
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Miehet 93,6 93,8 93,91) 94,01) 94,1 94,0
— Naiset 89,5 89,7 89,81) 90,01) 90,0 90,1
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin            
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä            
— Yhteensä 55,0 55,9 59,2 55,43) 57,23) 57,5
— Miehet 53,9 55,4 58,5 55,63) 57,03) 57,5
— Naiset 55,8 56,2 59,7 55,23) 56,03) 56,5
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista            
— Yhteensä ..4) 15,8 15,01) 19,01) 19,5 19,0
— Miehet ..4) 13,9 14,01) 18,01) 18,5 18,0
— Naiset ..4) 17,3 17,01) 20,01) 20,5 20,5
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12./10 000 asukasta 2,4 3,2 5,1 12,93) 12,73) 12,5
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % 93,6 93,1 94,3 94,9 94,8 94,5

1) Arvio.

2) Suomen oppivelvollisuus laajenee ja uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Tästä syystä ”koulutuksen ulkopuolelle jääneitä” on tässä kohdin vaikea estimoida vuosien 2021 ja 2022 osalta.

3) Kiireettömän terveydenhuollon hoitoon pääsy vaikeutui merkittävästi koronaepidemian sekä Suomessa vallinneiden poikkeusolojen vuoksi. Koronavirusepidemian takia sairaanhoitopiirit joutuivat siirtämään kiireettömiä hoitoja, joka näkyy merkittävänä poikkeamana tilastoissa erityisesti vuosien 2020 ja 2021 kohdalla.

4) Ei dataa saatavilla.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos/Sotkanet, Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2020—2022

    v. 2020
tilinpäätös
1000 €
v. 2021
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2022
esitys
1000 €
 
Muutos 2021—2022
    1000 € %
 
01. Hallinto 121 152 122 877 129 219 6 342 5
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 811 36 018 34 168 -1 850 -5
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 283 980 978 -2 0
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 536 1 848 1 848 0
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 291 20 155 19 088 -1 067 -5
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 8 532 8 714 8 755 41 0
08. Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuoliset terveyspalvelut, lääkehuolto ja lääkkeet sekä hoitotarvikkeet (arviomääräraha) 1 700 1 700 0
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v) 22 400 30 400 35 600 5 200 17
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 19 754 19 500 20 729 1 229 6
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 14 545 5 262 6 353 1 091 21
02. Valvonta 76 743 82 367 82 416 49 0
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 278 14 794 16 952 2 158 15
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 797 14 272 14 738 466 3
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 011 5 351 4 744 -607 -11
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 267 27 909 27 941 32 0
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 200 3 200 2 200 -1 000 -31
09. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano (siirtomääräraha 3 v) 5 000 4 000 -1 000 -20
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 12 190 11 841 11 841 0
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 125 942 136 656 115 800 -20 856 -15
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 74 098 62 072 60 756 -1 316 -2
25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v) 7 000 6 500 1 500 -5 000 -77
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 10 000 24 000 20 000 -4 000 -17
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 24 442 29 042 28 042 -1 000 -3
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 10 402 7 042 5 502 -1 540 -22
(87.) Rokotetutkimuksen yhtiöittäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 000 -8 000 -100
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 539 373 4 500 057 4 540 834 40 777 1
50. Perhe-etuudet (arviomääräraha) 1 595 351 1 596 500 1 590 800 -5 700 0
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 16 100 16 500 16 600 100 1
54. Asumistuki (arviomääräraha) 1 582 400 1 580 400 1 641 300 60 900 4
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 40 222 56 500 59 300 2 800 5
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) 750 000 768 800 742 300 -26 500 -3
(58.) Määräaikainen Covid-19 epidemiakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 60 000 0
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 495 300 481 357 490 534 9 177 2
20. Työttömyysturva 3 036 045 2 872 649 2 725 037 -147 612 -5
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 13 953 28 366 30 484 2 118 7
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 1 272 275 1 037 490 1 112 034 74 544 7
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) 1 747 176 1 802 990 1 578 679 -224 311 -12
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) 2 641 3 803 3 840 37 1
30. Sairausvakuutus 1 981 208 2 185 300 2 133 750 -51 550 -2
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 981 208 2 185 300 2 133 750 -51 550 -2
40. Eläkkeet 4 911 593 5 044 200 5 052 255 8 055 0
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 61 224 58 400 60 555 2 155 4
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 718 200 737 500 734 800 -2 700 0
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 370 950 418 000 438 000 20 000 5
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 11 647 13 900 17 300 3 400 24
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 14 350 13 400 13 100 -300 -2
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 735 223 3 803 000 3 788 500 -14 500 0
50. Veteraanien tukeminen 315 492 241 334 192 720 -48 614 -20
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 683 1 050 1 050 0
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 11 605 9 900 7 700 -2 200 -22
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 55 075 48 600 43 648 -4 952 -10
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 25 000 16 000 20 000 4 000 25
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 2 500 2 080 1 690 -390 -19
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 20 16 24 8 50
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 2 500 1 260 400 -860 -68
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 38 000 30 400 23 000 -7 400 -24
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 8 8 0
58. Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha) 180 100 132 020 95 200 -36 820 -28
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 517 869 2 014 497 407 727 -1 606 770 -80
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 150 350 350 0
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 600 2 800 2 800 0
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 25 000 25 000 25 000 0
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha) 91 369 96 000 96 000 0
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 13 204 15 200 15 200 0
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) 6 400 65 800 65 800 0
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 480 562 562 0
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) 1 216 2 000 1 500 -500 -25
(38.) Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 206 000 1 615 000 -1 615 000 -100
39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 108 910 128 300 132 865 4 565 4
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 28 990 27 835 33 000 5 165 19
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 22 550 25 550 24 550 -1 000 -4
(61.) EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) 0
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 050 3 000 3 000 0
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 950 7 100 7 100 0
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 910 573 37 773 37 773 0
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 243 740 30 940 30 940 0
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 545 545 545 0
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 660 460 460 460 0
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 2 000 0
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 2 900 2 900 0
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 928 928 928 0
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 137 514 138 390 135 440 -2 950 -2
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 117 064 117 000 114 000 -3 000 -3
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 900 1 900 1 900 0
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 410 350 400 50 14
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) 18 140 19 140 19 140 0
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 380 770 362 440 332 710 -29 730 -8
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 380 770 362 440 332 710 -29 730 -8
Yhteensä 17 054 274 17 738 540 15 885 681 -1 852 859 -10
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä1) 3 802 3 863 3 878    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2022 maksullisen toiminnan osuus on 1 280 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 249 henkilötyövuotta.