Talousarvioesitys 2022
Selvitysosa:Tämä selvitysosa on luvuille 30.10 ja 30.20.
Suomen pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Maaseudulla asuu vakinaisesti noin kolmannes väestöstä. Väestökehityksen seuranta pohjautuu pysyvää asutusta kuvaavaan tilastoituun väkilukuun, joka perustuu vuoden viimeisen päivän tilanteeseen eikä siten huomioi ihmisten liikkuvuutta. Monipaikkaisuuden puuttuvan tietoperustan vuoksi yhteiskunnan suunnittelu ja palvelurakenteet sekä erilaiset järjestelmät eivät ota tarpeeksi hyvin huomioon lisääntyvästä liikkumisesta syntyvää monipaikkaisuutta. Maaseutu- ja saaristoalueiden kannalta tämä on ongelmallista, koska maaseudun tilastoitu väkiluku on vähentynyt jo pitkään, vaikka kausiväestö on viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Monipaikkaisen työskentelytavan arvioidaan lisääntyvän edelleen. Maaseudulla on kausittain edelleen yli 1,1 milj. ihmistä enemmän kuin tilastoidun väkiluvun perusteella on arvioitu.
Maaseutualueet toimivat sekä yritystoiminnan että pysyvän ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutualueiden mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan monipuolistumiseen sekä biotalouden kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen. Maaseutualueilla on keskeinen merkitys myös ilmastonmuutoksen torjunnan kaltaisten haasteiden ratkaisussa. Yrittäjyyden ja asumisen mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen edellyttää sitä, että eri hallinnonalojen yhteistyöllä varmistetaan maaseudun hyvä saavutettavuus sekä perusrakenteiden ja palvelujen toimivuus. Maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tuen lisäksi innovaatioita ja uusyrittäjyyttä sekä omaehtoista paikallista kehittämistä.
Maaseutualueiden elinkeinorakenteet vaihtelevat maaseututyypeittäin ja alueittain. Ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin harvaan asutulla maaseudulla. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolisempi ja haavoittuvampi ja työllistymisen mahdollisuudet heikommat. Samanaikaisesti monilla maaseutuyrityksillä on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Maaseutualueiden tilanne on parempi Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Monet maamme tulevaisuuden haasteista korostuvat maaseudulla. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Maaseudun alhaisempi tulotaso sekä pitkät etäisyydet ja harva asutus vaikeuttavat mm. palvelujen ylläpitoa.
Suomen ruokajärjestelmä perustuu kotimaiselle maataloustuotannolle, jonka merkitys on entisestään korostunut koronakriisin yhteydessä. Käytetyistä elintarvikkeista 80 % on kotimaisia, mutta niiden tuottamiseen tarvitaan monia tuontipanoksia (mm. täydennysvalkuaista, öljyä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, koneita ja laitteita sekä niiden varaosia). Maataloutta harjoitetaan edelleen koko maassa, vaikka tuotanto on viime vuosina keskittynyt tuotanto-oloiltaan suhteellisesti edullisimmille alueille. Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut jo vuosikymmenien ajan, mutta tuotantomäärät ja peltoala ovat silti säilyneet suhteellisen vakaina.
Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastaavat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan, rukiin ja sokerin tuotantoa sekä valkuais- ja öljykasvien tuotantoa. Merkittävä määrä eläinten ruokintaan tarvittavasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan, mikä on huoltovarmuuden kannalta ongelmallista.
Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen. Tilamäärä vähenee, tuotanto tehostuu ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin ja jossain määrin myös alueellisesti. Keskimääräinen peltoala on kasvanut 20 hehtaarilla vuodesta 2000 ollen nyt noin 48 hehtaaria (luomutilat noin 59 ha). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.
Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Rakennetuilla on keskeinen merkitys investointien edistäjänä. Osa maatiloista lisää maatiloilla harjoitettavan muun yritystoiminnan määrää maataloustuotannon kasvattamisen tai erikoistumisen sijaan, mikä näkyy muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellisen osuuden kasvuna.
Nuorten viljelijöiden kannustaminen tilanpidon jatkajiksi on erityisen tärkeää. Maatalouden riittävä kannattavuus ja kilpailukyky ja sen parantaminen ovat kotimaisen alkutuotannon säilymisen kulmakiviä. Näin myös ruoan alkuperä pystytään jäljittämään mahdollisimman hyvin. Riittävä kannattavuus on myös edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille. Investoinnit parantavat tuotannon tehokkuutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä, ympäristön tilaa sekä ilmaston muutoksen hidastamista ja siihen sopeutumista.
Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on vaikeammin ennakoitavissa kuin aiemmin, koska tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu on aikaisempaa suurempaa. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Viime vuosina vallinneet heikot kasvukausien sääolosuhteet ja niiden vaikutukset heijastuvat tilojen talouteen vielä useamman vuoden ajan.
Epävarmassa toimintaympäristössä maa- ja puutarhatalousyrittäjien osaamisen merkitys korostuu. Osaamista kehittämällä voidaan maa- ja puutarhatalouden kannattavuutta parantaa markkinaehtoisesti muun muassa tuotantoa ja tuottoa kasvattamalla sekä kustannuksia alentamalla ja tuotantopanosten hintoihin vaikuttamalla (kilpailuttaminen, yhteisostot, vuokraus tai leasing hankinnan sijaan, yhtiöittäminen).
Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat kuitenkin rajalliset. Alkuvuonna 2020 voimakkaasti ja nopeasti laajentunut koronaviruskriisi on nostanut esiin myös uusia, ennakoimattomia haasteita ja riskejä myös ruuantuotannolle. Uudenlainen epävarmuus hankaloittaa elintarvikemarkkinoiden ennakointia ja edellyttää panostuksia tuotanto- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistamiseen.
Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttavat myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU:n rahoittamat ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin kolmannes. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Viljelijöiden tulotasoon ja tuotannon kannattavuuteen vaikutetaan erityisesti EU:n suorien tukien (mom. 30.20.41), luonnonhaittakorvausten (mom. 30.20.44) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien (mom. 30.20.40) avulla. Viljelijätuista noin puolet sisältyy maaseutuohjelmaan.
Vuosien 2019—2022 pinta-ala- ja eläinperusteiset tuet ja niiden EU-osuudet (milj. euroa)1)
2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43)2) | 60 | 61 | 65 | 65 |
— valtion osuus | 35 | 35 | 38 | 38 |
— EU:n osuus | 25 | 26 | 27 | 27 |
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (30.20.40) | 322 | 316 | 325 | 326 |
EU-tulotuki (30.20.41) | 524 | 524 | 516 | 518 |
Ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto (30.20.43)2) | 294 | 295 | 310 | 306 |
— valtion osuus | 171 | 171 | 178 | 177 |
— EU:n osuus | 123 | 124 | 132 | 129 |
Luonnonhaittakorvaukset yhteensä (30.20.44) | 543 | 541 | 545 | 518 |
— valtion osuus | 448 | 493 | 353 | 405 |
— EU:n osuus | 95 | 48 | 192 | 113 |
Yhteensä viljelijätuet | 1 743 | 1 737 | 1 761 | 1 733 |
— valtion osuus | 976 | 1 015 | 894 | 946 |
— EU:n osuus | 767 | 722 | 867 | 787 |
— EU:n osuus, % | 44 | 42 | 49 | 45 |
1) Taulukossa on tarkasteltu vuosiin 2019—2022 kohdistuvaa tukea. Tuen maksu voi jakautua ao. tukivuoden alusta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun.
2) Lisäksi maaseuturahaston elpymisrahoitusta (EU-osuus 100 %) on momentilla 30.10.43 (20 milj. euroa vuonna 2022) ja momentilla 30.20.43 (73 milj. euroa vuonna 2021 ja reilu 2,5 milj. euroa vuonna 2022).
EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) toimeenpannaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien muiden politiikkalohkojen ja rahastojen tavoin monivuotisina kokonaisuuksina. Tuleva rahoituskausi kattaa vuodet 2021—2027. EU:n rahoituksesta saavutettiin sopimus heinäkuussa 2020. Uuden rahoituskauden säädökset hyväksyttäneen syksyn 2021 aikana. Tämän vuoksi uusien toimenpiteiden käyttöönotto viivästyy kahdella vuodella. Siirtymäkautta koskevien säädösten perusteella vuosina 2021—2022 jatketaan ohjelmakauden 2014—2020 toimenpiteitä rahoituskauden 2021—2027 rahoituksella.
Siirtymäkaudella jatketaan tulevien tukijärjestelmien suunnittelua. EU:n lainsäädännön hyväksymisen jälkeen viimeistellään EU:n komissiolle toimitettava uuteen rahoituskauteen liittyvä yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelma (CAP-suunnitelma). Se sisältää EU:n kokonaan rahoittamat ja osarahoittamat toimenpiteet sekä niihin liittyvät kansalliset tuet ja niiden rahoitussuunnitelman.
Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden vahvaan osaamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Innovaatioita ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat. Kilpailukykyä voidaan lisätä kasvattamalla tuotannon jalostusarvoa, viennin kasvattamisella tai erikoistumalla esimerkiksi luomutuotantoon. Myös luonnontuoteala on kasvava sektori, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia.
Elintarvikesektori on teollisuuden aloista neljänneksi suurin. Kaikkiaan ruoka-ala työllistää Suomessa noin 340 000 henkeä eli 13 % työllisestä työvoimasta. Elintarvikkeiden jalostus on Suomessa polarisoitunut. Muutamalla suurella yrityksellä on alalla vahva rooli, vaikka henkilöstömäärällä mitattuna alan yrityksistä 99 % lukeutuu alle 250 henkilöä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ruokajärjestelmän kannalta keskeistä on, että alalla on riittävästi vahvoja, innovatiivisia, kasvuhaluisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä. Ruokaketjun ruokahävikin määrä on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikin kokonaismäärän elintarvikeketjussa arvioidaan olevan 350—380 milj. kiloa.
Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen vaikuttavat vahvasti ruokajärjestelmään ja sen tulevaisuuteen. Entistä useammin kuluttajien ostopäätösten perusteena ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tuotantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun ympäristökuormituskysymykset sekä sosiaaliset näkökulmat ja työllisyyskysymykset. Ruokajärjestelmä on monipuolistunut ja kansainvälistynyt, ja toisaalta kiinnostus mm. lähi- ja luomuruokaan on kasvanut. Ruoan alkuperä, tuotantotavat, ilmastovaikutukset, turvallisuus ja terveellisyys kiinnostavat kuluttajia. Viestinnän ja ruokakasvatuksen kautta voidaan lisätä tietoa vastuullisesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä.
Ruokamarkkinoiden globalisoituminen tuo haasteita hallita ruokajärjestelmän riskejä kuten tauteja, jotka leviävät elintarvikkeiden, elävien eläinten tai eläintuotteiden sekä kasvien välityksellä maista, joiden tauti- ja hygieniatilanne on heikko tai joiden tuotanto-olosuhteet ovat sellaiset, että näitä riskejä ei pystytä täysin hallitsemaan. Valveutuneet kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa kaupalta, teollisuudelta ja alkutuotannolta. Ruokajärjestelmän eri osat kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa, ja tällöin yhden osapuolen menestyminen vaikuttaa muidenkin osapuolien menestymiseen. Tätä kokonaisuutta ohjataan ruokapolitiikalla. Valtioneuvoston ruokapoliittista selontekoa (Ruoka2030) toimeenpannaan parhaillaan. Hallitusohjelman mukainen Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumi on toiminnassa ja sen tavoitteena on luoda yhteinen tavoitetila ja strategia ruokaketjun tulevaisuudelle.
Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä ja laatu, kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen ohjaus sekä energian tuotantotavat vaikuttavat olennaisesti myös ruokajärjestelmän ja maaseutualueiden kehitykseen. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energian kulutukseen, ravinteiden kierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavan ilmastoruokaohjelman tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää. Ilmastokestävässä ruokajärjestelmässä huomioidaan kaikki kestävyyden näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. Ohjelma tukee Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina. Maa- ja metsätalousministeriö toteuttaa oman sektorinsa osalta hallitusohjelmaan kirjattuja biokaasun edistämistoimia. Erityisiä painopisteitä ovat hajautetun biokaasutuotannon edistäminen sekä ravinteiden kierrätys osana biokaasun tuotantokokonaisuutta.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2022 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen (luku 30.10) ja maa- ja elintarviketalouden (luku 30.20) politiikkasektoreille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet ja tunnusluvut. Määrärahat näiden tavoitteiden edistämiseen on budjetoitu lukujen 30.10 ja 30.20 momenteille.
- — Kaikilla on riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa
- — Suomalaisen ruuan kysyntä ja vienti kasvavat
- — Ruokajärjestelmä on kuluttaja- ja markkinalähtöinen
- — Ruokajärjestelmä toimii kannattavasti ja kestävästi
- — Ruokajärjestelmän arvonlisä kasvaa ja se jakaantuu oikeudenmukaisesti
- — Maatalouden tuotantorakenne ja tuottavuus parantuvat
- — Tuotantopanokset säilyvät korkeatasoisina ja turvallisina
- — Eläintaudit ja kasvintuhoojat ovat hallinnassa
- — Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa.
Maa- ja elintarviketalous
2018 | 2019 | 2020 | 2021—2022 tavoite |
|
Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)1) | 3 955 | 4 353 | 3 895 | kasvaa |
Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)2) | 31 154 | 31 942 | 30 338 | kasvaa |
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)3) | 1 520 | 1 716 | 1 739 | kasvaa |
Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta | ||||
— liha yhteensä (%)4) | 80 | 81 | 83 | nykytaso |
— maitotuotteet yhteensä (%)4) | 74 | 72 | 73 | nykytaso |
— viljat yhteensä (%)5) | 102 | 143 | 117 | nykytaso |
— tomaatti (%)6) | 60 | 61 | 61 | kasvaa |
Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)7) | 20 300 | 20 800 | 24 300 | kasvaa |
Maatilojen keskikoko (ha) | 48 | 49 | 50 | kasvaa |
Maatilojen investointien määrä (milj. euroa)8) | 1 015 | 1 152 | - | kasvaa |
Maatalouden monimuotoisuuden ja maiseman hoito (ha)9) | 32 793 | 33 120 | 32 344 | 42 000 |
Luomutuotannon määrä | ||||
— maito (litraa) | 69,0 | 74,0 | 79,0 | kasvaa |
— naudanliha (kg) | 2,6 | 2,7 | 3,4 | kasvaa |
— kananmunat (kg) | 4,7 | 5,2 | 5,2 | kasvaa |
— kaura (kg) | 45,9 | 76,3 | 83,4 | kasvaa |
— luomueläintilojen lukumäärä (kpl)10) | 1 037 | 1 036 | 1 126 | kasvaa |
Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten 11) | ||||
— lukumäärä (kpl) | 1 628 | 1 623 | 1 623 | kasvaa |
— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa) | 699 | 665 | 665 | kasvaa |
1) Lähde: Luke. Sisältää myyntituottojen lisäksi myös omaan ruokatalouteen, rehukäyttöön ja jatkojalostukseen käytettyjen tuotteiden arvon sekä varastonmuutokset. Vuoden 2020 luku on ennuste.
2) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, yritysten rakenne- ja tilinpäätösaineisto. Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuosien 2018—2020 tiedot ovat ennakollisia.
3) Lähde: Luke. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppatilasto.
4) Lähde: Luken Ravintotase, laskelmat tietokantaa käyttäen.
5) Lähde: Luke/VYR: Satokausittainen viljatase. Luvut sisältävät kaikki viljat ja eri käyttökohteet. Vuoden 2020 luku on arvio.
6) Lähde: Luke ravintotase. Vuoden 2020 luku on arvio.
7) Lähde: Luke. FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,85 henkilöä tilaa kohti vuonna 2019). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yritystä kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2020 luku on ennuste.
8) Lähde: Luke/Tilastokeskus. Vuoden 2020 lukua ei ole vielä saatavilla.
9) Lähde Ruokavirasto: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavan maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito -nimisen ympäristösopimuksen pinta-ala.
10) Lähde: Ruokavirasto/luomuvalvonta (sisältää myös siirtymävaiheen pinta-alan).
11) Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2020 luku on arvio.
Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys
2000—2006 keskim. |
2007—2013 keskim. |
2014—2018 keskim. | 2019 toteutuma |
2019—2021 tavoite |
|
Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha1) | 53,8 | 46,3 | 51,4 | 42,2 | <46,0 |
Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha1) | 7,6 | 4,0 | 4,9 | 3,4 | <5,0 |
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv2) | 6,6 | 6,5 | 6,6 | 6,6 | <6,6 |
Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv3) | 8,2 | 8,3 | 8,3 | 8,6 | <8,6 |
Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi4) | 31,5 | 31,7 | 29,9 | 28,5 | <28,5 |
1) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (Lähde: Luonnonvarakeskus, Agrikaattori).
2) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus ”Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 1990—2021 EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle" 15.3.2021.
3) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus "Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 1990—2021 EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle" 15.3.2021.
4) Lähde: Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti — Finland’s Informative Inventory Report, IIR 2021, maaliskuu 2021
Elintarvikkeiden ja tuotantopanosten laatu1)
2018 | 2019 | 2020 | 2021—2022 tavoite |
|
Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl) | ||||
— epidemioiden lukumäärä | 67 | 42 | 45 | alle 45 |
— niissä sairastuneiden määrä (kpl) | 1 415 | 708 | 990 | alle 1 000 |
Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%) | 52 | 58 | 60 | kasvaa |
Eläinten hyvinvointivaatimukset täyttävien tilojen osuus otantavalvonnassa tarkastetuista tiloista (%) | 82 | 70 | 73 | yli 80 |
Vakavien eläintautien esiintyminen (kpl) 2) | ||||
— ihmisen pitämät eläimet (kpl) | 1 | 0 | 0 | 0 |
— luonnonvaraiset eläimet (kpl) | 3 | 1 | 0 | 0 |
Mikrobilääkeresistenssin määrä sioilla ja broilereilla (%)3) | 21 | 21 | 20 | vähenee |
Vaatimukset täyttävien siemensektorin kohteiden osuus (%)4) | ||||
— säännöllisesti tarkastettavat kohteet (%) | 98 | 96 | 96 | yli 95 |
— kohdennetusti tarkastetut kohteet (%) | 90 | 92 | 91 | yli 85 |
Karanteenituhoojien esiintymien lukumäärä (kpl) 5) | 305 | 244 | 217 | vähenee |
1) Lähde: Ruokavirasto
2) EU:n eläinterveyssäännöstön mukaiset A- ja B-luokan eläintaudit sekä muut torjuttavat eläintaudit.
3) FINRES-Vet -ohjelmassa yhdelle tai useammalle tutkitulle antibiootille vastustuskykyisten E. coli -bakteerien %-osuus tutkituista indikaattori-E. coli -bakteereista sioilla ja broilereilla.
4) Säännöllisesti tarkastettavat kohteet ja kohdennetusti valittavat tarkastuskohteet.
5) Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joiden leviäminen Suomeen pyritään estämään. Kaikki karanteenituhoojat on lueteltu kasvinterveyslainsäädännössä, Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072 (liite II ja liite III).
- — Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen
- — Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa
- — Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
- — Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan
- — Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja
- — Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin
- — Osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat.
- — Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja uudistuu sekä yritysten kilpailukyky paranee
- — Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja palveluita
- — Yhteiskunnan infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla
- — Alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen vahvistuvat
- — Päätöksenteossa huomioidaan vaikutukset maaseudulle
- — Maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutus toimii.
Maaseudun kehittämisen tunnusluvut1)
2010 | 2015 | 2017 | 2018 | 2019 | |
Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, %2) | 37,3 | 37,4 | 36,3 | 35,7 | - |
Työllisyysaste yhteensä2) | 65,0 | 64,3 | 66,8 | 68,4 | - |
— harvaan asuttu maaseutu | 57,7 | 58,5 | 61,9 | 63,9 | - |
— ydinmaaseutu | 63,2 | 63,3 | 66,1 | 67,6 | - |
— kaupunkien läheinen maaseutu | 68,8 | 68,5 | 70,9 | 72,3 | - |
— kaupungit | 65,5 | 64,3 | 66,7 | 68,3 | - |
Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, % | 38,4 | 37,2 | 36,8 | 36,5 | 36,2 |
Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, % | 31,0 | 29,7 | 29,0 | 28,7 | 28,4 |
Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, % | 33,9 | 33,2 | 32,3 | 32,5 | 31,9 |
1) Taulukon luvut koskevat Manner-Suomea (Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit)
2) Vuoden 2019 tietoja ei ole vielä saatavilla.
Maaseutuohjelman toteutuma vuosina 2014—20221)
2007—2013 toteutuma |
2014—20202) toteutuma |
2014—20223) tavoite |
|
Maatalouden tuettujen investointien määrä, kpl | 1 771 | 8 008 | 9 650 |
Aloitustukea saaneet uudet viljelijät, kpl | 2 942 | 1 237 | 2 700 |
Tuetut yritykset, kpl | 10 599 | 3 944 | 7 850 |
Luodut uudet työpaikat | 7 948 | 3 699 | 7 000 |
Koulutuksiin osallistuneet, hlöä | 39 456 | 29 888 | 52 000 |
1) Lähde: Ruokavirasto. Maaseutuohjelman 2014—2020 toteutus käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2016. Rahoituskauden 2014—2020 toteutuma esitetään päättyneiden hankkeiden osalta.
2) Toteutuma 31.12.2020
3) Sisältää myös maaseutuohjelmaan vuosille 2021—2022 sisältyvät elpymisvälineen lisävarojen tavoitteet. Hankkeiden toteutusaika päättyy vuonna 2025.
Kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset myönnetään ja maksetaan Makerasta. Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014—2020 toimenpiteitä sovelletaan vuonna 2022, mutta rahoitus tulee rahoituskauden 2021—2027 varoista. Rahaston taloudellista tilannetta on tarkasteltu seuraavassa taulukossa. EU-osarahoitteiset investointi- ja aloitusavustukset rahoitetaan talousarviosta (mom. 30.10.40). Maatalouden investointeja ja tilanpidon aloittamista edistetään myös korkotuen avulla (mom. 30.10.41).
MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävät maatalouden rakennetuet tukimuodoittain vuosina 2020—2022 (milj. euroa)
2020 tilinpäätös |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
MAKERA | |||
Käytettävissä olevat varat yhteensä | 226,59 | 128,64 | 106,02 |
— omat tulot1) | 9,72 | 10,25 | 8,72 |
— lainojen ja avustusten peruutukset | 0,03 | 0,10 | 0,10 |
— tulot EU:lta + sekalaiset tulot | 1,41 | 1,14 | 0,96 |
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä | 48,63 | 117,15 | 96,24 |
— muut tulot | - | - | - |
— siirto talousarviosta | 166,80 | - | - |
LAINAT, yhteensä | |||
MAKERAsta (valtionlainat) | 0,50 | 0,45 | 0,50 |
Korkotukilainat yhteensä (mom. 30.10.41) | 250,00 | 250,00 | 250,00 |
AVUSTUKSET (vuosien 2021 ja 2022 osalta myöntövaltuus) | |||
MAKERAsta | 95,70 | 15,00 | 15,00 |
EU-osarahoitteiset avustukset (mom. 30.10.40) | 38,41 | 68,00 | 100,00 |
KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.10.41) | 12,71 | 15,00 | 15,00 |
1) Muun muassa lainojen lyhennykset ja korot. Sisältää myös kauppahintasaamiset ja tilojen myynnit.
Maataloustuotemarkkinoiden liiallisia häiriötilanteita vakiinnutetaan EU:n markkinajärjestelmään sisältyvien markkina- ja interventiotoimien avulla. Interventiotoiminta on lähinnä tuotteiden varastointia. Toimien rahoitusta varten on maatalouden interventiorahasto, jonka menot rahoitetaan pääosin EU:n maatalouden tukirahaston varoista. Maatalouden interventiorahaston valtion vastattavaksi jäävät menot katetaan rahastoon tehtävällä budjettisiirrolla momentilta 30.20.60.
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 110 245 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien maatalouden investointiavustusten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen
3) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2022 saa tehdä siirtymäkauteen 2021—2022 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 100 000 000 eurolla ja maaseuturahaston elpymisvälineeseen kohdistuvia myöntämispäätöksiä 35 000 000 eurolla.
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020, siirtymäkauteen 2021—2022 tai maaseuturahaston elpymisvälineeseen kohdistuvaa vuoden 2021 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2022.
Selvitysosa:Nuoren viljelijän ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloittamisavustukset sekä maatalouden investointiavustukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuonna 2022 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021—2022). Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista. Investointeja tuetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi korkotuella (mom. 30.10.41) sekä maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävillä kansallisilla avustuksilla ja valtiontakauksilla.
Siirtymäkauden vuoden 2022 ja maaseuturahaston elpymisvälineen avustuspäätösten kokonaismääräksi arvioidaan 135 000 000 euroa. Tästä määrästä aloitusavustuksia arvioidaan olevan 13 000 000 euroa ja investointiavustuksia 122 000 000 euroa, josta maaseuturahaston elpymisvälineen osuus on 35 000 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021—2022 on 42 % ja maaseuturahaston elpymisvälineen EU:n rahoitusosuus on 100 %.
Momentin vuoden 2022 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)
Yhteensä, josta | 110 245 000 |
— EU-osuus | 37 378 000 |
— valtion osuus | 51 617 000 |
— maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) | 21 250 000 |
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset (EU-osuus 42 %)1) | 63,3 | 8,6 | - | 71,9 |
Vuoden 2022 sitoumukset (EU-osuus 42 %) | 40,0 | 60,0 | - | 100,0 |
Maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) vuoden 2021 sitoumukset | 12,5 | 3,7 | 2,6 | 18,8 |
Maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) vuoden 2022 sitoumukset | 8,8 | 17,5 | 8,7 | 35,0 |
Menot yhteensä | 124,6 | 89,8 | 11,3 | 225,7 |
1) Osa menoista katetaan siirtyvällä erällä.
Ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
2014—2022 rahoituskehys1) | Määräraha1) | |||||
Toimenpide | EU | valtio | Julkinen yhteensä |
maksettu 2015—2020 | budjetoitu2) 2021 |
esitys3) 2022 |
Aloitus- ja investointiavustukset | 314,100 | 350,900 | 665,000 | 343,637 | 67,500 | 110,245 |
— josta maaseuturahaston elpymisväline | 60,000 | 60,000 | 6,250 | 21,250 |
1) Rahoituskehykseen on lisätty siirtymäkauden 2021—2022 maaseuturahasto-osuus ja elpymisväline. Siirtymäkauden maaseuturahasto-osuutta koskeva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 muutos on hyväksytty 14.4.2021. Maaseuturahaston elpymisvälineen käsittävä muutosesitys on toimitettu EU:n komission hyväksyttäväksi 16.4.2021.
2) Vuoden 2021 määräraha sisältää vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa lisätyn maaseuturahaston elpymisvälineen osuuden.
3) Vuonna 2022 määrärahaa tarvitaan yhteensä 104,0 milj. euroa, jolloin osa momentin menoista katetaan edeltävältä vuodelta siirtyvällä erällä. Vuonna 2022 tarvittavasta määrärahasta siirtymäkauden 2021—2022 sitoumusten perusteella arvioidaan maksettavan 80,8 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointien rahoittaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -4 000 |
EU-rahoituksen ja siirtymäkauden muutokset | 25 700 |
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) | 21 250 |
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos | 2 045 |
Yhteensä | 44 995 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 110 245 000 |
2021 III lisätalousarvio | 6 250 000 |
2021 I lisätalousarvio | — |
2021 talousarvio | 65 250 000 |
2020 tilinpäätös | 88 326 000 |
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.
Vuonna 2022 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.
Selvitysosa:Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa vuosittainen korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään kolme prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä ja aiemmin myönnetyissä vastaavasti enintään neljä prosenttia. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään neljä tai viisi prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Korkotukilainojen takaisin maksamatta oleva pääoma oli vuoden 2020 lopussa yhteensä n. 1,49 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2022 keskimääräiseksi korkotueksi 1 % korkotukilainojen pääomasta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Ennen vuotta 2022 myönnetyt korkotukilainat | 12,3 | 11,4 | 10,2 | 8,7 | 85,8 | 128,4 |
Vuonna 2022 myönnettävät korkotukilainat | 0,7 | 1,6 | 1,9 | 1,7 | 28,7 | 34,6 |
Menot yhteensä | 13,0 | 13,0 | 12,1 | 10,4 | 114,51) | 163,0 |
1) Vuodesta 2026 lähtien korkotuen määrän arvioidaan olevan 3 % korkotukilainojen pääomasta.
2022 talousarvio | 15 000 000 |
2021 talousarvio | 15 000 000 |
2020 tilinpäätös | 12 705 663 |
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 28 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen
2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Luopumistuella edistettiin yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena oli myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Uusia luopumistukipäätöksiä voitiin tehdä vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen maatalouden varhaiseläkkeiden myöntäminen ei ole enää ollut mahdollista Euroopan unionissa.
Vuonna 2022 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista kolmesta maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2007—2010, 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläkejärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja.
Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2022
Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana | Eläkkeitä maksussa v. 2022 lopussa, arvio | Keskimääräinen korvaus v. 2022, arvio | ||
Tukimuoto | Tiloja | Luopujia | kpl | euroa/kk |
Luopumiseläke | 5 057 | 249 | ||
Luopumistuki 2007—2010 | 2 467 | 4 298 | 35 | 217 |
Luopumistuki 2011—2014 | 2 067 | 3 277 | 744 | 656 |
Luopumistuki 2015—2018 | 626 | 849 | 457 | 1 025 |
Yhteensä | 5 160 | 8 424 | 6 293 |
Vuosina 2021 ja 2022 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Luopumiseläkkeet | 18,44 | 16,35 |
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010 | 0,53 | 0,23 |
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014 | 11,04 | 7,72 |
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—2018 | 6,51 | 6,17 |
Hoitokulu1) | 0,80 | 0,65 |
Yhteensä | 37,32 | 31,122) |
1) Sosiaali- ja terveysministeriö on 11.1.2019 antamallaan päätöksellä (Dnro STM/5132/2018) vahvistanut hoitokulun perusteet vuosille 2019—2022.
2) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | -2 800 |
Yhteensä | -2 800 |
2022 talousarvio | 28 500 000 |
2021 talousarvio | 31 300 000 |
2020 tilinpäätös | 45 300 000 |
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 85 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 sekä siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien eläinten hyvinvointikorvausten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Eläinten hyvinvointikorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuonna 2022 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021—2022).
Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta. Sitoumus on 1-vuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain.
Ohjelmakauden 2014—2020 mukaiseen järjestelmään on sitoutunut noin 6 000 kotieläintuotannon harjoittajaa. Järjestelmään on sitoutunut noin 50 % nauta-, lammas- ja vuohitiloista sekä noin 70 % sika- ja siipikarjatiloista.
Vuonna 2022 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 85 000 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on 47 300 000 euroa ja kansallista osuutta 37 700 000 euroa. EU:n rahoitusosuudesta 20 000 000 euroa on maaseuturahaston elpymisvälineen osuutta. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021—2022 on maaseuturahaston osalta 42 % ja maaseuturahaston elpymisvälineen osalta 100 %.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
2014—2022 rahoituskehys1) | Määräraha | |||||
Toimenpide | EU | valtio | Julkinen yhteensä |
maksettu 2014—2020 |
budjetoitu 2021 |
esitys 2022 |
Eläinten hyvinvointikorvaukset | 223,360 | 304,640 | 528,000 | 366,836 | 65,000 | 85,000 |
— josta maaseuturahaston elpymisväline | 20,000 | 20,000 | 20,000 |
1) Rahoituskehykseen on lisätty siirtymäkauden 2021—2022 maaseuturahasto-osuus ja elpymisväline. Siirtymäkauden maaseuturahasto-osuutta koskeva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 muutos on hyväksytty 14.4.2021. Maaseuturahaston elpymisvälineen käsittävä muutosesitys on toimitettu EU:n komission hyväksyttäväksi 16.4.2021.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) | 20 000 |
Yhteensä | 20 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 85 000 000 |
2021 III lisätalousarvio | — |
2021 talousarvio | 65 000 000 |
2020 tilinpäätös | 62 767 000 |
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 356 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtionavulla turvataan alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Noin puolet maatalous- ja puutarhayrityksistä ovat neuvontajärjestöjen asiakkaita tai jäseniä.
Valtionavun käytölle on asetettu alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:
1. Luodaan neuvonnan ja osaamisen kehittämisen keinoin edellytyksiä biotalouteen ja kotimaiseen maataloustuotantoon perustuvan markkina- ja kuluttajalähtöisen yritystoiminnan kilpailukyvylle ja jalostusasteen kasvulle sekä kannattavuuden, tuottavuuden ja tuotantorakenteen parantumiselle. Kuluttajalähtöisyyden lisäksi huoltovarmuuden riittävä taso edellyttää valkuaiskasvien tuotannon kasvattamista.
2. Edistetään neuvonnalla ja neuvonnan palveluja kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä mm. tuotantopanosten optimaalisella ja kestävällä käytöllä. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energiantuotantoon ja -käyttöön, ravinteidenkierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan ja joiden avulla siirrytään kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää.
3. Edistetään neuvonnallisin ja kotieläinjalostuksellisin keinoin sekä mittareita ja menetelmiä kehittämällä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä ruokajärjestelmän vastuullisuutta.
Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2022 tavoitteet sovitaan tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön ja neuvontajärjestöjen välisessä tulossopimuksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Alkuperäisrotuisten nautojen geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 30 |
Yhteensä | 30 |
2022 talousarvio | 5 356 000 |
2021 talousarvio | 5 326 000 |
2020 tilinpäätös | 5 826 000 |
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 843 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:
1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen
2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito | 987 000 |
Neuvontatyön tukeminen ja porotalouden koetoiminta | 856 000 |
Yhteensä | 1 843 000 |
2022 talousarvio | 1 843 000 |
2021 talousarvio | 1 843 000 |
2020 tilinpäätös | 1 843 000 |
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 36 802 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen
2) muiden kuin rahapeliyhtiön tuottoihin perustuvien hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämisen valtionavustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Veikkaus Oy:n tuotoista kohdennetaan 4 % hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Tuloja vastaavasti käytetään harkinnanvaraisesti myönnettävinä avustuksina osuus hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Lisäksi tuloja vastaavasti voidaan käyttää 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen (mom. 30.01.05) sekä 240 000 euroa hevostalouden edistämiseen tarkoitettujen avustusten myöntämisestä aiheutuviin kuluihin (mom. 30.01.01).
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen yleiskatteellisista varoista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arpajaisveron alentamisen vaikutus | 3 200 |
Veikkausvoittovaroilla rahoitetun toiminnan siirto budjettirahoitteiseksi | -610 |
Tasomuutos | -5 680 |
Yhteensä | -3 090 |
Momentin määrärahalaji on muutettu.
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 36 802 000 |
2021 talousarvio | 39 892 000 |
2020 tilinpäätös | 40 092 000 |
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 805 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus-, palvelu- ja kilpailutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen mm. omia yrityksiä perustamalla. Lisäksi 4H-toiminnalla edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden vuorovaikutusta ja eri toimijoiden yhteistyötä.
4H-toiminnan painopisteitä ovat yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen (mm. ”Kolme askelta työelämään” -toimintamalli), ruokakasvatus sekä metsä- ja luontokasvatus.
4H-järjestöissä on yhteensä n. 220 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa n. 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on n. 52 000.
Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2022 tavoitteet sovitaan tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön ja 4H-järjestöjen välisessä tulossopimuksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (4H-toiminta) (EK) | -300 |
Yhteensä | -300 |
2022 talousarvio | 3 805 000 |
2021 talousarvio | 4 105 000 |
2020 tilinpäätös | 4 355 000 |
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot
2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan
3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen
5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet | 750 000 |
Kylätoiminnan valtionapu | 1 100 000 |
Maaseutupolitiikan neuvosto | 75 000 |
Saaristoasiain neuvottelukunta | 75 000 |
Yhteensä | 2 000 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 85 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 15 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
HAMA-kehittämisen rahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) | -8 000 |
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (kylätoiminnan valtionapu) (EK) | -300 |
Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -hanke | -2 000 |
Yhteensä | -10 300 |
2022 talousarvio | 2 000 000 |
2021 talousarvio | 12 300 000 |
2020 tilinpäätös | 6 100 000 |
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 202 616 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 sekä siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja niiden toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen
2) maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista hankkeista aiheutuvien menojen EU:n rahoitusosuuden maksamiseen
3) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
4) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2022 saa tehdä siirtymäkauteen 2021—2022 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 92 028 000 eurolla ja maaseuturahaston elpymisvälineeseen kohdistuvia myöntämispäätöksiä 21 000 000 eurolla.
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020, siirtymäkauteen 2021—2022 tai maaseuturahaston elpymisvälineeseen kohdistuvia vuoden 2021 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2022.
Selvitysosa:Momentin varoin rahoitettavat maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyvät toimet sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuonna 2022 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021—2022).
Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. Tekninen apu tukee koko ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat henkilötyövuodet vastaavat teknisen avun lisäksi nk. valtion hallinnon oman tuotannon hankkeissa vuosittain palkattavan henkilöstön enimmäismäärää. Teknistä apua on vuosina 2014—2023 käytettävissä ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja siirtymäkauden 2021—2022 toimeenpanoa varten 981 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta on käytetty noin 581 henkilötyövuotta vuoden 2020 loppuun mennessä.
Vuonna 2022 saa tehdä siirtymäkauteen 2021—2022 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 92 028 000 eurolla, josta osoitetaan 36 400 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 43 828 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten sekä 11 800 000 euroa teknistä apua varten. Vuonna 2022 saa tehdä maaseuturahaston elpymisvälineeseen kohdistuvia myöntämispäätöksiä 21 000 000 eurolla, josta osoitetaan 10 000 000 euroa yritysrahoitukseen, 8 000 000 euroa laajakaistainvestointeihin sekä 3 000 000 euroa innovaatiot- ja yhteistyötoimiin.
EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021—2022 on maaseuturahaston osalta 42 % ja maaseuturahaston elpymisvälineen osalta 100 %.
Myöntämisvaltuuden jako elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille perustuu maa- ja metsätalousministeriön päätöksillä jokaiselle valitulle Leader-ryhmälle määriteltyyn suuntaa antavaan rahoitukseen paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä hyväksyttyihin suunnitelmiin alueellisten varojen kohdentamiseksi muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Vuoden 2022 määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien arvioitu jakautuminen (euroa)
Määräraha | Valtuus | |
Yhteensä, josta | 202 616 000 | 113 028 000 |
— EU-osuus | 78 523 000 | 42 000 000 |
— valtion osuus | 97 093 000 | 50 028 000 |
— maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) | 27 000 000 | 21 000 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset (EU-osuus 42 %)1) | 178,104 | 15,095 | 193,199 |
Vuoden 2022 sitoumukset (EU-osuus 42 %) | 36,811 | 55,217 | 92,028 |
Maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) vuoden 2021 rahoitus | 12,400 | 6,200 | 18,600 |
Maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) vuoden 2022 sitoumukset | 14,600 | 6,400 | 21,000 |
Yhteensä | 241,915 | 82,912 | 324,827 |
---|
1) Osa menoista katetaan siirtyvällä erällä.
Ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 rahoituskehys sekä myöntämisvaltuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
Määräraha | |||||
Toimenpide | 2014—2022 rahoituskehys valtuutena1) |
Myöntämis- valtuus 2022 |
maksettu 2014—2020 |
budjetoitu 20212) |
esitys 2022 |
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma yhteensä | 1 164,535 | 113,028 | 602,046 | 293,086 | 202,116 |
— josta tekninen apu | 90,000 | 11,800 | 32,320 | 8,200 | 11,800 |
— josta maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) | 52,000 | 21,000 | - | 12,400 | 27,000 |
Ohjelmien korjaukset | - | - | 5,169 | 0,500 | 0,500 |
Kaikki yhteensä | 1 164,535 | 113,028 | 607,215 | 293,586 | 202,616 |
1) Rahoituskehykseen on lisätty siirtymäkauden 2021—2022 maaseuturahasto-osuus ja elpymisväline. Siirtymäkauden maaseuturahasto-osuutta koskeva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 muutos on hyväksytty 14.4.2021. Maaseuturahaston elpymisvälineen käsittävä muutosesitys on toimitettu EU:n komission hyväksyttäväksi 16.4.2021.
2) Vuoden 2021 määräraha sisältää vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa lisätyn maaseuturahaston elpymisvälineen ja aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneen arviomäärärahan uudelleenbudjetoidun osuuden.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 momenttien (30.10.40, 30.10.43, 30.20.43 ja 30.20.44) toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun valtuus ja määräraha ovat tällä momentilla.
Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EU-rahoituksen ja siirtymäkauden muutokset | 21 525 |
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) | 27 000 |
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos | -28 000 |
Yhteensä | 20 525 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 202 616 000 |
2021 III lisätalousarvio | 111 495 000 |
2021 talousarvio | 182 091 000 |
2020 tilinpäätös | 136 063 276 |