Talousarvioesitys 2022
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2022 hyväksyä sitoumuksia 390 500 000 euron arvosta. Valtuudesta enintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, enintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2021 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2022.
Valtuudesta on varattu 25 250 000 euroa paikallisista infrastruktuureista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen (RRF pilari3) ja 15 250 000 euroa vihreää siirtymää tukevasta Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen -kokonaisuudesta (RRF pilari3/TKI-rahoitus) aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
Selvitysosa:
- — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
- — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.
- — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
- — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
- — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
- — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
- — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
- — Avointa tiedettä ja innovaatiotoimintaa edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä sekä yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
- — Tutkitun tiedon media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa omaehtoisesti siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia ja vetovoimaisia työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut edistävät näitä tavoitteita myös laajemmin yhteiskunnassa. Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Korkeakoulut toimivat opiskelijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa siten, että työurat pitenevät ja jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistuu.
- — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
- — Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
- — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
- — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
- — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista.
- — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.
- — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaali vastuu.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| — aloittaneet | 33 255 | 34 212 | 39 222 | 38 000 | 38 450 |
| — tutkinnot | 24 504 | 24 315 | 24 369 | 25 000 | 25 500 |
| — opiskelijamäärä | 127 032 | 126 279 | 131 154 | 130 500 | 130 000 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | |||||
| — aloittaneet | 5 268 | 5 376 | 6 687 | 7 000 | 7 000 |
| — tutkinnot | 3 117 | 3 330 | 3 870 | 3 900 | 4 100 |
| — opiskelijamäärä | 13 410 | 14 208 | 15 930 | 16 200 | 16 200 |
| Yliopiston perustutkinnot1) | |||||
| — uudet opiskelijat | 21 759 | 22 074 | 24 990 | 24 900 | 25 050 |
| — suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 13 461 | 13 419 | 15 093 | 15 000 | 15 200 |
| — suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 15 162 | 16 128 | 18 513 | 17 000 | 17 200 |
| — opiskelijamäärä | 134 085 | 134 364 | 136 911 | 138 000 | 138 100 |
| Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 782 | 1 716 | 1 839 | 1 800 | 1 830 |
1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (%)
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 arvio |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| T&K-menojen BKT-osuus (%) | 2,72 | 2,73 | 2,76 | 2,79 | 2,94 | . | . |
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| Myöntämisvaltuus TA:n mukaisesti | |||||||||
| Vuosi | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | |
| 2014 | 280,0 | 2,1 | |||||||
| 2015 | 318,8 | 5,8 | 0,7 | 0,1 | |||||
| 2016 | 338,4 | 7,5 | 3,3 | 0,2 | |||||
| 2017 | 348,3 | 55,2 | 19,1 | 3,5 | 0,1 | ||||
| 2018 | 343,3 | 88,3 | 58,1 | 14,9 | 3,3 | 0,1 | |||
| 2019 | 368,4 | 101,3 | 99,8 | 68,7 | 21,0 | 4,8 | |||
| 2020 | 438,11) | 114,8 | 106,8 | 85,3 | 61,1 | 19,7 | 5,0 | ||
| 2021 | 406,32) | 19,1 | 87,0 | 108,4 | 100,1 | 68,2 | 20,5 | 2,9 | |
| 2022 | 390,5 | 0,0 | 27,9 | 80,4 | 107,8 | 101,9 | 54,1 | 16,5 | 2,0 |
| Yhteensä | 394,0 | 402,5 | 361,4 | 293,4 | 194,5 | 79,7 | 19,4 | 2,0 | |
1) Luku sisältää vuoden 2020 talousarvion valtuuden 347,084 milj. euroa sekä kolmannen lisätalousarvion valtuuden 10 milj. euroa ja neljännen lisätalousarvion valtuuden 81 milj. euroa.
2) Luku sisältää yhteensä 45 milj. euroa vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvion valtuutta (RRF pilari 3).
Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon määräaikainen rahapelitoiminnan tuottojen kompensaatio vuosina 2022—2023 sekä yhteensä 40,5 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRF pilari3) valtuutta.
Vuodesta 2021 lähtien määrärahojen vuosittaista prosenttijakoa on muutettu vastaamaan paremmin tutkimushankkeiden toteutuneita kuluja.
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 975 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa vertaisarvioidulla kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.
— Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista.
- — Tutkimusrahoituksen hakijat saavat ajanmukaisen tiedon Akatemian rahoitusperiaatteista ja -mahdollisuuksista sekä päätöksenteosta.
— Akatemia edistää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti.
— Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Suomen Akatemia kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.
Tuloksellisuuden tunnuslukuja
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4) | - | 3,06 | - | 3,10 |
| Avoimesti saatavina olevien vertaisarvioitujen julkaisujen osuus Akatemian hankkeissa (%) | 51 | 56 | 85 | 90 |
| Naisten osuus (%) arvioinnin asiantuntijoista | 34 | 36 | 40 | 45 |
| Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
| Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm) | 4 509 | 4 814 | 4 200 | 4 200 |
| Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%) | 2,3 | 2,2 | < 3,5 | < 3,5 |
| Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus) | 1 579 | 1 622 | 1 450 | 1 450 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,67 | 3,67 | >= 3,65 | >= 3,65 |
| Henkilötyövuodet | 135,2 | 140,8 | 138 | 146—150 |
Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1410/2015).
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 12 459 | 12 322 | 12 375 |
| Bruttotulot | 564 | 350 | 400 |
| Nettomenot | 11 895 | 11 972 | 11 975 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 189 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 134 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -56 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -2 |
| Palkkausten tarkistukset | 62 |
| Tasomuutos | -1 |
| Yhteensä | 3 |
| 2022 talousarvio | 11 975 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -2 000 |
| 2021 talousarvio | 11 972 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 840 000 |
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 548 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa digitaalisuutta edistämällä.
- — Kansallisarkisto tehostaa toimintaansa digitaalisilla toimintatavoilla.
- — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Kansallisarkisto kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen.
Tuloksellisuuden tunnuslukuja
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllykilometriä) | 220,3 | 222,0 | 231,9 | 227,5 |
| Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. tiedostoa/v) | 80 | 94 | 151 | 154 |
| Digitaalisen aineiston verkkokäyttö (milj. käyntikertaa/v) | 1,7 | 1,9 | 2,0 | 2,2 |
| Sähköisen asioinnin osuus tietopyynnöistä (%) | 70 | 72 | 75 | 75 |
| Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
| Käsitellyt tietopyynnöt (kpl) | 26 034 | 27 599 | 26 000 | 26 000 |
| Verkkopalveluiden asiakastyytyväisyys (min 1 — max 5) | 3,6 | 3,7 | 3,5 | 3,5 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,3 | 3,5 | >= 3,7 | >= 3,7 |
| Henkilötyövuodet | 207 | 205 | 222 | 225 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 20 353 | 20 603 | 20 748 |
| Bruttotulot | 1 775 | 670 | 1 200 |
| Nettomenot | 18 577 | 19 933 | 19 548 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 773 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 804 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -55 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 2 |
| Palkkausten tarkistukset | 68 |
| Tasomuutos | -400 |
| Yhteensä | -385 |
| 2022 talousarvio | 19 548 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 2 000 |
| 2021 talousarvio | 19 933 000 |
| 2020 tilinpäätös | 19 608 000 |
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 447 000 euroa.
Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Toiminnallaan se luo osaltaan edellytyksiä tasa-arvolle Suomessa. Keskus tuottaa palveluja ja julkaisuja, jotka edistävät suomen ja ruotsin kielen käyttöä ja kehittymistä. Keskus tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotouttamiselle. Keskus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.
Tuloksellisuuden tunnuslukuja
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Julkaisut (painotettu kappalemäärä) | 4 521 | 3 4931) | 3 000 | 4 500 |
| Kielineuvonta (vastauksia), kpl | 8 881 | 7 673 | 6 500 | 6 500 |
| Verkkopalvelun kävijämäärä | 4 462 421 | 6 014 431 | 3 400 000 | 4 400 000 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,6 | 3,6 | 3,4 | 3,4 |
| Henkilötyövuodet | 75,9 | 73,6 | 77 | 71 |
1) Laskentatapa muuttunut vuodesta 2020 lähtien.
Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 588 | 4 881 | 4 897 |
| Bruttotulot | 514 | 450 | 450 |
| Nettomenot | 1 074 | 4 431 | 4 447 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 461 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 483 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -7 |
| Palkkausten tarkistukset | 23 |
| Yhteensä | 16 |
| 2022 talousarvio | 4 447 000 |
| 2021 talousarvio | 4 431 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 096 000 |
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 679 000 euroa.
Varastokirjasto saa tehdä toimitilansa uuden vuokrasopimuksen siten, että siitä aiheutuva menojen lisäys on vuodesta 2023 alkaen vuositasolla enintään 500 000 euroa ja menojen lisäys vuositasolla vuodesta 2024 alkaen on enintään 1 500 000 euroa.
Selvitysosa:Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että kokoelmaan luetteloitu aineisto säilyy tiedon tarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen ja kansalaisten tiedon saannin infrastruktuuria. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.
Valtuudella varaudutaan Varastokirjaston nykyisten Kuopiossa sijaitsevien tilojen perusparantamiseen ja laajentamiseen.
Tuloksellisuuden tunnuslukuja
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Vastaanotetun aineiston määrä (hm/v) | 3 205 | 1 655 | 3 500 | 2 000 |
| Luetteloidut tietueet (nimekkeitä) | 53 464 | 59 727 | 65 000 | 50 000 |
| Tilausten määrä (kpl/v) | 76 080 | 62 750 | 92 000 | 85 000 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,9 | 3,9 | >= 4 | >= 4 |
| Henkilötyövuodet | 17,9 | 17,5 | 18 | 18 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 632 | 1 682 | 1 682 |
| Bruttotulot | - | 3 | 3 |
| Nettomenot | 1 632 | 1 679 | 1 679 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 88 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -9 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 3 |
| Palkkausten tarkistukset | 6 |
| Yhteensä | 0 |
| 2022 talousarvio | 1 679 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 3 000 |
| 2021 talousarvio | 1 679 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 714 000 |
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 29 094 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
5) enintään 200 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.
Määrärahasta on varattu 7 000 000 euroa jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelman (RRF pilari3) investointikokonaisuudesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen ja 725 000 euroa maailmanluokan automaatiota hyödyntävä digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi (RRF pilari3) -investointikokonaisuudesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoimilla tuetaan korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä (RRF pilari3) toteutetaan järjestelmä-, palvelu- ja prosessiuudistuksia, jotka edistävät korkeakoulutuksen digitalisaatiota ja joustavaa oppimista. Lisäksi toteutetaan kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sähköistämiseen, tiedonvaihtoon ja viestintään liittyviä uudistuksia, jotka edistävät koulutusperusteisten lupaprosessien nopeutumista. Samalla uudistukset tukevat työllisyystason ja pitkän aikavälin osaamistason nostoa sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman digitalisaatiotavoitetta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 2 169 000 |
| Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko | 19 000 000 |
| Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma (RRF pilari3) | 7 000 000 |
| Digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi (RRF pilari3) | 725 000 |
| Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin, SAPA (enintään) | 200 000 |
| Yhteensä | 29 094 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 91 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yhdeksän prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma | -3 000 |
| Digitaalinen infrastruktuuri osaajien maahanmuuton tueksi (RRF pilari3) | 725 |
| Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma (RRF pilari3) | 7 000 |
| Kertamenojen poistuminen | -1 320 |
| Palvelukeskuksen toimintamenot (siirto momentille 29.01.04) | -200 |
| Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA) | -100 |
| Yhteensä | 3 105 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 29 094 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 5 800 000 |
| 2021 talousarvio | 25 989 000 |
| 2020 tilinpäätös | 37 119 000 |
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 875 165 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 729 634 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 136 054 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 4 477 000 euroa yliopistojen muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Määrärahasta on varattu 5 000 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaiseen yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella.
Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy 200 000 euroa liikennetaloustieteen tutkimuksen ja osaamisen vahvistamiseen Aalto-yliopistossa ja 677 000 euroa yliopistojen harjoittelukouluille oppivelvollisuuden laajentamiseen.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 800, josta noin 2 300 on lukiolaisia.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä on tarkoitus kertaluonteisesti lisätä yliopistojen aloituspaikkoja vähintään 150. Samalla tuetaan työllisyystason ja pitkän aikavälin osaamistason nostoa (RRF pilari3).
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
| 2016 toteutuma |
2018 toteutuma |
20201) toteutuma |
20222) tavoite |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 14 289 | 13 461 | 15 093 | 16 995 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 15 321 | 15 162 | 18 513 | 18 236 |
| Tohtorin tutkinnot | 1 887 | 1 782 | 1 839 | 1 906 |
| Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,53 | 0,56 | 0,61 | 0,61 |
| Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3) | 0,43 | 0,50 | 0,53 | 0,54 |
| Tavoiteajassa suoritettujen alempien4) korkeakoulututkintojen osuus, % | 25,3 | 35,5 | 36,6 | 38,0 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus, % | 27,8 | 28,7 | 29,5 | 31,0 |
| Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % | 41,8 | 43,2 | 44,0 | 46,0 |
1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio.
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2022 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa yliopistolain 40 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 729 634 000 |
| — Kansalliskirjasto | 19 246 000 |
| — Harjoittelukoulut | 50 057 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 660 331 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 136 054 000 |
| — Arvio vuoden 2022 ALV-kompensaatioksi | 150 880 000 |
| — Vuoden 2020 korvauksiin kohdennetun ALV -kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | -14 826 000 |
| Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi (RRF pilari 3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa | 5 000 000 |
| Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen muu harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 4 477 000 |
| Yhteensä | 1 875 165 000 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 937 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV -kompensaation tarkentuminen | -30 226 |
| Kertaluonteiset lisäykset | -10 000 |
| Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen (RRF pilari3) | 5 000 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen harjoittelukouluissa | 677 |
| Vuoden 2020 yliopistoindeksin tarkistus | -28 848 |
| Yliopistoindeksi (2,6 %) | 44 659 |
| Yhteensä | -18 738 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 1 875 165 000 |
| 2021 talousarvio | 1 893 903 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 941 209 000 |
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 371 142 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
4) Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintojen menoihin.
Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Määrärahasta on varattu
1) 4 000 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
2) 2 000 000 euroa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
3) 5 000 000 euroa paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteet liittyvät Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteeseen lisätä tutkimus- ja kehityspanostuksia (RRF pilari3). Toimenpiteet kohdistuvat kansallisiin ja paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin sekä avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön ja t&k-intensiivisyyden lisäämiseksi. Toimenpiteille määritellyt vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteet varmistetaan rahoituksen kohdennuksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aikaisempien vuosien valtuuksien maksatusten muutokset | -14 555 |
| Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (RRF pilari3) | 4 000 |
| Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit (RRF pilari3) | 2 000 |
| Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit (RRF pilari3) | 5 000 |
| Rahapelitoiminnan tuoton alenemisen kompensaation muutos | -1 954 |
| Vuoden 2022 valtuuksien maksatukset | 22 907 |
| Yhteensä | 17 398 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 371 142 000 |
| 2021 talousarvio | 353 744 000 |
| 2020 tilinpäätös | 331 081 915 |
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 69 872 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) mukaisesti
2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimushankkeiden maksamiseen
3) Kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin
4) Tiedekeskus Heurekan toiminnasta ja muista tiedekasvatusta tukevista hankkeista aiheutuviin menoihin
5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin yksityisten arkistojen valtionavustuksia koskevan lain (1006/2006) mukaisesti
6) Kotimaisten kielten keskuksen toiminnasta aiheutuviin menoihin kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain (1403/2011) mukaisesti
7) tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen
8) tutkimuksen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
9) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1) tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen | 31 389 000 |
| Tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen | 38 483 000 |
| Yhteensä | 69 872 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Rahapelitoiminnan tuottoarvion muutos | -6 389 |
| Yhteensä | -6 389 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 69 872 000 |
| 2021 talousarvio | 76 261 000 |
| 2020 tilinpäätös | 71 301 520 |
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.
Vuonna 2022 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 55 631 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:
1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti
2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle
3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Selvitysosa:Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.
Strategisen tutkimuksen tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio
| Vuosi | Valtuus | 2017—2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
| 2017 | 55 631 | 49 726 | 5 905 | - | - | - | - |
| 2018 | 55 631 | 43 650 | 9 610 | 2 371 | - | - | - |
| 2019 | 55 631 | 19 247 | 20 500 | 15 884 | - | - | - |
| 2020 | 55 631 | 1 384 | 19 000 | 19 000 | 16 247 | - | - |
| 2021 | 55 631 | 616 | 18 200 | 20 500 | 16 315 | - | |
| 2022 | 55 631 | 176 | 18 200 | 20 500 | 16 755 | ||
| Yhteensä | 114 007 | 55 631 | 55 631 | 54 947 | 36 815 | 16 755 |
|---|
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
| 2022 talousarvio | 55 631 000 |
| 2021 talousarvio | 55 631 000 |
| 2020 tilinpäätös | 48 510 378 |
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 919 696 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena:
1) 839 456 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen
2) 58 740 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 11 150 000 euroa ammattikorkeakoulujen muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen
4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Määrärahasta on varattu 10 000 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (117/2019) perusteella.
Kohdan 2) korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Kohdan 4) kompensaatio perustuu Metsähallituksen opetusmetsämallin mukaiseen vastikkeelliseen käyttöoikeussopimukseen Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan Metsähallitukselle ja ammattikorkeakoululle maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä on tarkoitus kertaluonteisesti lisätä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähintään 450. Samalla tuetaan työllisyystason ja pitkän aikavälin osaamistason nostoa (RRF pilari3).
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
| 2016 toteutuma |
2018 toteutuma |
20201) toteutuma |
20222) tavoite |
|
| Ammattikorkeakoulututkinnot | 23 043 | 24 504 | 24 369 | 27 639 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 2 517 | 3 117 | 3 870 | 4 717 |
| Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 797 | 1 461 | 1 620 | 1 550 |
| Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö | 1,28 | 1,60 | 1,80 | 1,85 |
| Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista | 59,2 | 60,8 | 61,0 | 62,0 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen osuus, % 3) | 63,1 | 67,0 | 64,0 | 65,0 |
1) Tutkintotavoitteissa toteutuma, muuten arvio.
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2022 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.
3) Ammattikorkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa ammattikorkeakoululain 30 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus | 839 456 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista | 58 740 000 |
| Ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa | 10 000 000 |
| Ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulujen muu harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 11 150 000 |
| Kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 350 000 |
| Yhteensä | 919 696 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | 4 802 |
| Ammattikorkeakouluindeksi (2,6 %) | 21 911 |
| Kertamenon poistuminen | -960 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen Savonlinnassa | 1 050 |
| Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen (RRF pilari3) | 10 000 |
| Vuoden 2020 ammattikorkeakouluindeksin tarkistus | -14 100 |
| Yhteensä | 22 703 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 919 696 000 |
| 2021 talousarvio | 896 993 000 |
| 2020 tilinpäätös | 949 472 000 |
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 21 974 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälisten jäsenmaksujen kasvu | 1 895 |
| Yhteensä | 1 895 |
| 2022 talousarvio | 21 974 000 |
| 2021 talousarvio | 20 079 000 |
| 2020 tilinpäätös | 19 837 350 |
89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 67 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen. Yliopistoja pääomitetaan 2,5-kertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden kuitenkin enintään 67 000 000 eurolla. Mikäli yliopistot eivät saa kerättyä valtion vastinrahaan oikeuttavia lahjoituksia yhteensä 26 800 000 euroa tai osa pääomasijoituksista jää kohdentamatta vastinrahan yliopistokohtaisen enimmäismäärän rajauksen perusteella, jaetaan jäljelle jäävä pääomittamiserä ylipistoille käyttäen vuoden 2020 yliopistojen laskennallisen rahoitusmallin tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerien tuottamaa jakosuhdetta.
Selvitysosa:Suomen itsenäisyyden juhlarahaston lahjoitukseen perustuen valtio pääomittaa yliopistoja 67 milj. eurolla vuonna 2022. Valtion vastinrahakäsittelyssä huomioon otettava yksityisen pääoman kerääminen tapahtuu 15.6.2020—30.6.2022 välisenä aikana. Valtion vastinrahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken suhteessa yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan kuitenkin siten, että yksittäisen yliopiston valtion vastinrahoituksen määrä ei voi ylittää 11 milj. euroa. Vastinrahan enimmäismäärän rajauksen seurauksena pääomittamiskerroin ei muilla yliopistoilla voi olla yli 2,5. Valtion yliopistoille osoittamat pääomittamiserät kirjataan julkisoikeudellisten yliopistojen peruspääomaan ja säätiöyliopistojen pysyvästi säilytettävään säätiöpääomaan.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 67 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 33 000 000 |