Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              50. Eräät avustukset
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:

Sisäministeriö

Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman ja valtioneuvoston 20.5.2021 antaman sisäisen turvallisuuden selonteon mukaisesti poliisitoimen, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.

Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen sisäasiainhallinto ja konserniohjaus lisäävät turvallisuutta
  • — Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät hallinnonalan toiminnassa
  • — Sisäasiainhallinnon näkyvyyttä ja vaikuttavuutta vahvistetaan suunnitelmallisella konserniviestinnällä
  • — Sisäministeriön ja sen hallinnonalan valmius- ja varautumisjärjestelmä perustuu yhtenäiseen ja vaikuttavaan kokonaisturvallisuuden toimintamalliin
  • — Siviilikriisinhallinnalla tuetaan sisäistä turvallisuutta ja ehkäistään kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja hallitsematonta muuttoliikettä
  • — EU:n sisäasioiden rahastojen tehokas hyödyntäminen/käyttö tukee sisäistä turvallisuutta
  • — Henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Tietohallinto ja hallinnonalan kehittäminen

Sisäministeriö edistää hallinnonalan yhteisiä taajuus-, tietohallinto-, tietoturvallisuus- ja digitalisaatiotehtäviä sekä vastaa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja hallinnonalan tietojärjestelmä- ja teknologiakehittämistyön toteuttamisesta. Lisäksi ministeriö huolehtii tiedonhallinnan yleisestä ohjauksesta, yhteentoimivuudesta ja kehittämisestä sekä tietopalveluun, asiakirjahallintoon, tietohallintoon sekä turvallisuusasioihin liittyvästä yhteistyöstä. Hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistetään tutkimuksilla, selvityksillä, investoinneilla sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluhankinnoilla.

EU:n sisäasioiden rahastot

EU:n ohjelmakaudelle 2021—2027 perustetaan kolme sisäasioiden rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) ja rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa (IBMF).

Rahastojen kautta pyritään kehittämään EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Sisäministeriö toimisi uudella ohjelmakaudellakin sisäasioiden rahastojen hallintoviranomaisena. Tarvittavat kansalliset rahastojen hallinnointia koskevat säädösesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolla tavoitellaan tehokasta maahanmuuttovirtojen hallintaa unionin säännöstöä soveltaen ja ihmisoikeuksien noudattamiseen liittyvät sitoumukset huomioiden. Rahastolla tuetaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä sen ulkoinen ulottuvuus huomioiden, vastaanottomenettelyitä, laillisen maahanmuuton ja kotoutumisen tukemista sekä laittoman maahanmuuton ehkäisemistä erityisesti toimivia paluu- ja uudelleenkotoutumisjärjestelyitä edistämällä. Rahaston kautta tuetaan lisäksi jäsenvaltioiden uudelleensijoittamista sekä turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja. Sisäisen turvallisuuden rahastolla tavoitellaan korkeaa turvallisuuden tasoa unionissa. Rahastolla torjutaan terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä kyberrikollisuutta. Lisäksi rahastolla voidaan tukea rikosten uhreja. Rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineellä tuetaan rajavalvonnan ja -tarkastusten tehokasta ylläpitoa ja kehittämistä sekä yhteisen viisumipolitiikan toimeenpanoa laillisten rajanylitysten edistämiseksi ja laittoman maahanmuuton estämiseksi sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.

Siviilikriisinhallinta

Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kriisinhallintakeskus huolehtii asiantuntijoiden lähettämiseen liittyvistä operatiivisista tehtävistä, kuten koulutuksesta ja rekrytoinnista. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta. Tavoitteena on, että Suomen siviilikriisinhallinta-osallistuminen vastaa sisäisen turvallisuuden tavoitteisiin ja kriisinhallintaoperaatioiden ja OSA-virastojen yhteistyö toimii.

01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 608 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Ministeriön tärkeimpiä tehtäviä ovat säädösvalmistelu sekä hallinnonalan toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä kansainväliset asiat.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilöstömenot 93 89 86
Toimitilamenot - - -
ICT-menot - - -
Muut menot 7 11 14
Yhteensä 100 100 100

Henkisten voimavarojen hallinta

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilötyövuodet 216 215 227
— josta momentin 26.01.01 henkilötyövuodet 190 187 203
Sairauspoissaolot (pv/htv) 3,2 3,2 5,1
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,9 3,9 3,9

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 16 283 16 615 17 908
Bruttotulot 1 292 400 1 300
Nettomenot 14 991 16 215 16 608
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 649    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 730    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arpajaishallinnon ja rahapelipolitiikan resursoinnin vahvistaminen -80
Exit-palvelu (kertaluonteisen siirron palautus momentilta 26.01.50) 71
Hybridiosaamiskeskuksen valmius- ja resilienssiverkosto, jatkorahoitus -170
Hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjauksen lisäresurssitarpeet 400
Moskovaan sijoitettu erityisasiantuntija (siirto momentilta 24.01.01) 21
Määräaikainen tehtäväjärjestely (siirto momentilta 26.01.21) 2
Siirto momentilta 26.40.01 (2 htv) 160
TKI-toiminta (siirto momentille 26.01.21) -250
Toimitilaohjauksen vahvistaminen (siirto momentilta 26.01.21) 90
Valmiuskoordinaattorin tehtävän vakiinnuttaminen (siirto momentilta 26.01.21) 80
JTS-miljardin tuottavuussäästö -40
Palkkausten tarkistukset 109
Yhteensä 393

2022 talousarvio 16 608 000
2021 III lisätalousarvio 90 000
2021 talousarvio 16 215 000
2020 tilinpäätös 15 072 000

04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 304 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallintatoiminnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen.

Selvitysosa:Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kotimaan valmiuksien operatiivisia tehtäviä hoitava Kriisinhallintakeskus tarjoaa laadukasta siviilikriisinhallintatehtäviin valmistavaa koulutusta, toimii vastuullisena rekrytoijana ja työnantajana lähetettäville asiantuntijoille sekä tekee alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin edistetään yhteistyössä sotilas-, rauhanvälitys- ja kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta. Vuonna 2022 edistetään hallitusohjelmassa määriteltyä siviilikriisinhallinnan osallistumistason nostoa 150 asiantuntijaan tehokkaan rekrytoinnin ja monipuolisen koulutuksen kautta.

Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvista henkilöistä aiheutuvat menot maksetaan momentilta 24.10.21.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilöstömenot 74 70 75
Toimitilamenot 7 5 5
ICT-menot 1 1 1
Muut menot 18 24 20
Yhteensä 100 100 100

Toiminnan tunnuslukuja

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Naisten osuus siviilikriisinhallintatehtävissä (%) 40 40 50
Naisten määrä siviilikriisinhallinnan peruskurssilla (%) 50 50 50

Henkisten voimavarojen hallinta

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilötyövuodet 23 26 27
Sairauspoissaolot (pv/htv) 3,4 3,5 3,5
Työtyytyväisyys (1—5) 4,3 4,5 4,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 2 013 2 219 2 354
Bruttotulot 17 25 50
Nettomenot 1 996 2 194 2 304
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 44    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 281    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vaalitarkkailurekrytoinnit osaksi siviilikriisinhallintakeskuksen toimintaa (siirto momentilta 24.10.21) 100
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 2
Palkkausten tarkistukset 8
Yhteensä 110

2022 talousarvio 2 304 000
2021 III lisätalousarvio 2 000
2021 talousarvio 2 194 000
2020 tilinpäätös 2 233 000

(20.) Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 26.01.21 -1 594
Yhteensä -1 594

2021 III lisätalousarvio -90 000
2021 talousarvio 1 594 000
2020 tilinpäätös 1 594 000

21. Sisäministeriön hallinnonalan kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 672 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutuspalvelujen ja muiden asiantuntijapalvelujen hankintaan

2) hallinnonalan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen liittyvää tiedonhallintaa, yhteentoimivuutta sekä kyberturvallisuutta edistävien kokeilujen ja investointien hankintaan sekä muuhun digitalisaation edistämiseen

3) kohtien 1)—2) mukaisiin yhden tai useamman viraston kehittämishankkeisiin

4) enintään 5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää konsernistrategiaa ja hallinnonalan ohjausta toteuttavien kehittämistoimien sekä näihin liittyvän henkilöstön palkkauksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ministeriö voi myöntää rahoitusta myös hallinnonalan virastojen hankkeisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikainen tehtäväjärjestely (siirto momentille 26.01.01) -2
Siirto momentilta 26.01.20 1 594
TKI-toiminta (siirto momentilta 26.01.01) 250
Toimitilaohjauksen vahvistaminen (siirto momentille 26.01.01) -90
Valmiuskoordinaattorin tehtävän vakiinnuttaminen (siirto momentille 26.01.01) -80
Yhteensä 1 672

2022 talousarvio 1 672 000

(24.) EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2021 talousarvio 13 159 000
2020 tilinpäätös 27 967 000

25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisena.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset rahastoista ja vahinkojen aiheuttajilta.


2022 talousarvio 5 500 000
2021 talousarvio 5 500 000
2020 tilinpäätös 5 500 000

26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 35 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää edellyttäen, että a) Euroopan unioni on hyväksynyt EU:n ohjelmakautta 2021—2027 koskien EU:n vuoden 2021 talousarvion, b) EU:n ko. ohjelmakauden jäljempänä mainittuja rahastoja ja niiden varojen käyttöä koskeva EU-lainsäädäntö on hyväksytty ja tullut voimaan, c) kansallinen sisäasioiden rahastoja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty ja voimassa ja se antaa sisäministeriölle toimivallan EU:n Suomelle osoittamien uuden ohjelmakauden EU-varojen käyttöön jäljempänä tarkoitettuihin menoihin sekä d) Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen rahastoja koskevat ohjelmat. Määrärahaa voidaan käyttää sellaisiin ennen avustuspäätöksen tekemistä syntyneisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1 päivänä tammikuuta 2021 tai sen jälkeen ja joita koskeva hakemus tulee vireille viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022.

1) Euroopan unionin ohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset) toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toimeenpanoon tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toimeenpanon kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa ja kansallisten säädösten mukaisesti

4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille

5) ohjelman mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen

6) Euroopan unionin ohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitussääntöjä koskeviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/1060 (yleisasetus) artiklojen 103—104 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen

7) Pakolaisten uudelleensijoittamismenettelystä, humanitaarisesta maahanpääsystä ja kuntaan sijoittamisesta aiheutuviin siirto- ja kulutusmenoihin sekä enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin, joihin on varattu 7 350 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ja 3 150 000 euroa Maahanmuuttovirastolle. Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää määrärahaa edelleen avustuksena. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta siirtomenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti

8) Euroopan unionin ohjelmakauden 2028—2035 sisäasioiden rahastojen valmisteluun liittyviin toimiin.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:EU:n sisäasioiden rahastoja koskevat EU-säädökset tulivat voimaan heinäkuussa 2021. Komissio on ilmoittanut jäsenvaltioille keväällä rahastojen alustavat saannot; lopulliset saannot ilmoitetaan EU-säädösten tultua voimaan. Momentin sisältöä tarkistetaan tarvittaessa EU:n ohjelmakauden 2021—2027 ja EU:n v. 2021 talousarvion sekä kansallisen valmistelun edettyä. Kansallista sisäasioiden rahastoja koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan uudelle ohjelmakaudelle. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021—2027, jonka mukaisesti valmistellaan myös rahastoja koskeva valtioneuvoston asetus.

Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastojen hallinnointia koskevassa yleisasetuksessa ((EU) 2021/1060). Tarkoitus on, että sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta valmistelusta ja toimeenpanosta ja toimii rahastojen nimettynä hallintoviranomaisena.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten. Kansallinen rahoitus on virastojen toimintamenomomenteilla, ellei talousarviossa ole erikseen muuta määrärahaa osoitettu.

Teknistä apua käytetään pääsääntöisesti rahastojen hallinnoinnista hallintoviranomaiselle aiheutuviin palkkaus- ja kulutusmenoihin. Yleisasetuksen mukaan teknisestä avusta korvattava rahaston ohjelman prosenttiosuus on kunkin sisäasioiden rahaston osalta 6 prosenttia.

Komissiolta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Ohjelmakauden 2021—2027 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa kulutusmenoiksi ja siirtomenojen osuus vähäiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvio ohjelmakauden vuoden 2022 rahoituksesta 28 310
Yhteensä 28 310

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 35 150 000
2021 talousarvio 6 840 000

29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 120 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 120 000 000
2021 talousarvio 120 000 000
2020 tilinpäätös 97 364 502

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 280 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen meripelastusseura 237 900
Ålands Sjöräddningssällskap 12 100
Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus 30 000
Yhteensä 280 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Exit-palvelu (kertaluonteisen siirron palautus momentille 26.01.01) -71
Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus 20
Yhteensä -51

2022 talousarvio 280 000
2021 talousarvio 331 000
2020 tilinpäätös 260 000

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 960 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, IGC1), IOM, ICMPD2), COSPAS-SARSAT3) ja ICAO PKD4)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen sekä YK:lle teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista koskevan yleissopimuksen kansainvälisen toimeenpanon tukemisesta aiheutuvien avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.

IGC:ssä käsitellään kaikkia pakolaisuuden ja maahanmuuton hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Interpol 420 000
IGC 125 000
IOM 315 000
ICMPD 10 000
COSPAS-SARSAT 50 000
ICAO PKD 30 000
YK:n teollisuusonnettomuudet 10 000
Yhteensä 960 000

2022 talousarvio 960 000
2021 talousarvio 960 000
2020 tilinpäätös 775 713