Talousarvioesitys 2022
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Selvitysosa:
Annetaan hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi ja valmistellaan lain toimeenpanon edellyttämiä toimia. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistuksella vastataan toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Uudistuksessa kehitetään alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää sekä selkeytetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä.
Digitalisaation avulla maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Keskeisenä keinona on rakennetun ympäristön tietojen kokoaminen yhteen kansallisesti yhteentoimivien palvelualustojen ja tietorakenteiden avulla. Uudistusta toteutetaan digitaalisen rakennetun ympäristön hankkeessa. Vuonna 2022 kokeillaan uusien yhteentoimivien rakennetun ympäristön tiedon rakenteiden toimivuutta ja toteutetaan alustan ja kansallisten suunnitelma- ja rakennustietovarantojen kokeiluversiot.
Maakuntakaavoituksessa painotetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämistä ja sitä tukevaa maakuntien liittojen ja eri viranomaistahojen vuorovaikutteista yhteistyötä kaavaprosesseissa.
Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen. Edistetään maaseudun ja kaupungin kestävää vuorovaikutusta vastaamaan alue- ja yhdyskuntarakenteen eriytymiskehityksen sekä teknologiakehityksen aiheuttamaan alueidenkäytön toimintaympäristön muutokseen. Monipaikkaisuus ja etätyö, uudet vähähiilisemmät liikkumismuodot, hajautetut energiaratkaisut, lähiruoka, virkistyskäyttö ja matkailu sekä kaupungistumiseen tarvittavien maa-ainesten ja vesivarojen kestävä hyödyntäminen edellyttävät nykyisten ja uusien ohjauskeinojen kehittämistä sekä sektorit ja alueet yhdistäviä kumppanuuksia maaseudun ja kaupungin välillä.
Kulttuuriympäristöjen arvot ja myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnissa sekä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä osataan hyödyntää hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Alueiden käytössä ja rakentamisessa otetaan huomioon tunnistetut kulttuuriympäristöt ja turvataan niiden arvojen säilyminen. Edistetään kulttuuriympäristöjen joustavaa käyttöä ja saavutettavuutta.
Merialuesuunnittelulla vaikutetaan merialueen taloudellisen kasvun lisäämiseen ja meriympäristön käytön kestävyyteen ja suojelun parantamiseen. Ympäristöministeriö huolehtii merialuesuunnittelun kehittämisestä ja yhteistyöstä naapurimaiden kanssa ja maakuntien liitot merialuesuunnitelmien laatimisesta.
Toteutetaan valtioneuvoston kanslian vastuulla olevaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa, joka linjaa toimintatapojen muutosprosessin erityyppisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Kymmenvuotisen ohjelmakauden ajaksi on suunniteltu lukuisia toimia, joilla vakiinnutetaan normaaliin kiinteistönpitoon menettelytapa, jossa rakennusten kunto, tarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan säännönmukaisesti ja tilannetta arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä.
EU:n rakennustuoteasetuksen (EU) N:o 305/2011 ongelmien ratkaisemiseen vaikutetaan proaktiivisesti, jotta rakennustuotteiden sisämarkkinat toimisivat paremmin. Osallistutaan rakennustuoteasetuksen uudistustyöhön ja CPR Acquis -työhön. Rakennustuoteasetuksen osittainen toimimattomuus vaikeuttaa tällä hetkellä rakennusalan yritysten ja viranomaisten toimintaa. Suomi on väkilukuun suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä, joten rakennustuoteasetuksella on suuri merkitys Suomen rakennustuoteteollisuudelle. Osallistutaan myös mm. juomavesidirektiivin täytäntöönpanoon liittyvään, veden kanssa kosketuksissa olevien rakennustuotteiden valmistuksessa käytettävien aineiden ja materiaalien terveydellisten kriteerien ja hyväksyntämenettelyjen valmisteluun.
Alueiden käytön suunnittelu tukee vihreän infrastruktuurin ylläpitämistä ja vahvistamista. Viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena. Luonnossa liikkumismahdollisuuksia ja lähivirkistysmahdollisuuksia parannetaan niin, että luonto siihen liittyvine kulttuurikohteineen on kaikkien saavutettavissa.
Edistetään kaupunkiseutujen eheää ja vähähiiliseen liikkumiseen kannustavaa yhdyskuntarakennetta sekä luodaan edellytyksiä elinympäristön laatua parantavalle täydennysrakentamiselle. Täydennysrakentamisella hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, vähennetään liikennetarvetta ja tuetaan joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämistä. Kirkonkylien, kylien ja maaseudun maankäytön ohjausta kehitetään huomioiden niiden ominaispiirteet, luonnonvaratalouden uudet kehityssuunnat ja pyrkimys paikalliseen energiantuotantoon.
Tuulivoimarakentamisen edellytyksiä parannetaan edistämällä laadukasta sekä riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin perustuvaa kaavoitusta ja lupamenettelyitä. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun ohjausta tehostetaan ja yhtenäistetään.
Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa, parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta. Valmistellaan toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi uudisrakentamisessa ja korjaamisessa. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja Euroopan komission kanssa. Päivitetään vähähiilisen julkisen rakentamisen hankintakriteerit. Toteutetaan rakennustuotteiden ja -prosessien päästötietokanta ja käynnistetään rakennusten päästötietojen seuranta. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen taloudellisen ohjauksen kehittämistä.
Toteutetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja sen muutoksen sekä osaltaan energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED II) kansallista toimeenpanoa. Edistetään vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaa uudis- ja korjausrakentamista. Energiatehokkuutta parantavissa korjausrakentamistoimissa huomioidaan rakennuksen ominaispiirteitä säilyttäviä ja turvaavia ratkaisuja, jotka samalla tukevat elinympäristön laadun parantamista sekä kulttuuriympäristön ja perinteisen rakennuskannan arvojen ja hyvinvointia luovien mahdollisuuksien huomioon ottamista. Osallistutaan EPBD:n muutosten valmisteluun sekä ekosuunnittelu- ja energiamerkintäsäädösten tuoteryhmäkohtaiseen valmisteluun. Huolehditaan rakennustuotteita koskevien säädösten toimeenpanosta, ohjauksesta ja markkinavalvonnasta.
Vuonna 2022 myönnetään avustuksia tavoitteena vauhdittaa rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja luopumista öljylämmityksestä ja siirtymistä muihin lämmitysmuotoihin. Rakennetussa ympäristössä toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, joka rahoitetaan EU:n elpymisvälineestä. Merkittävin määräraha kohdistuu öljylämmityksestä luopumisen avustuksiin pientaloissa. Lisäksi määrärahoilla tuetaan öljylämmityksestä luopumista myös kuntien, yhdistysten ja seurakuntien kiinteistöissä. Vuonna 2021 käynnistynyttä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa jatketaan sekä Business Finlandin että ympäristöministeriön määrärahoilla. Määrärahoja kohdennetaan myös olemassa olevaan asuinrakennusten latausinfratukeen ja uutena tukimuotona myös työpaikkojen latausinfratukeen.
Edistetään puurakentamista puurakentamisen ohjelmalla perustuen energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen. Ohjelmassa toteutetaan mm. tutkimus- ja kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä sekä edistetään julkista puurakentamista ja alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista. Jatketaan yleisöviestintää, jossa herätetään kansalaisten kiinnostusta rakennusmateriaaleihin ja terveelliseen asumiseen.
Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen toimenpiteinä valmistellaan ja toteutetaan laajaa koulutuskokonaisuutta. Koulutus on tarkoitettu niin tilaajille, rakennuttajille kuin rakennushankkeiden toteuttajille ja kaikille rakentamisen toimitusketjun toimijoille. Tietopohjaa rakentamisen muovien kulutusmääristä, niiden kierrätettävyydestä ja kierrätysmarkkinoista lisätään selvityksillä ja kokeiluhankkeissa. Näiden perusteella rakennetaan tietoalustaa ja tiedonkeruujärjestelmää green deal -sopimuksen toimeenpanon tueksi.
Edistetään suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja korjausrakentamisen hyviä käytäntöjä tehostamalla kiinteistönpidon välineistön käyttöä, hyödyntämällä verkkoviestintää ja korjausneuvontaverkkoa.
Jatketaan toimia rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisasteen nostamiseksi sekä hyödyntämisen laadun parantamiseksi. Valmistellaan rakennus- ja purkuluvan yhteydessä annettavaa rakennusjäteselvitystä koskevaa lainsäädäntöä, valtakunnallisen rakennus- ja purkujäterekisterin toteutusta sekä parannetaan Materiaalitorin edellytyksiä toimia rakennus- ja purkumateriaalien markkinoiden alustana. Laaditaan menetelmä rakennusten materiaaliselosteen laatimiseksi. Tehostetaan verkkopohjaisen rakennusjäteilmoituksen käyttöä, rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämistä materiaaleina sekä teollisten symbioosien hyödyntämistä ja parannetaan rakennus- ja purkujätetilastointia. Kehitetään rakentamisen kierrätystuotteiden sisämarkkinasäännösten mukaisia menettelyjä ja selvitetään kansallisen end-of-waste -kriteerien edellytyksiä. Jatketaan rakennetun ympäristön materiaalivirtojen seurannan tietopalvelun kehitystä.
Asuntorakentamisen määrä on laskenut hallitusti ja vuonna 2020 asuntoaloitusten määrä väheni maltillisesti pysyen kuitenkin korkealla n. 40 000:n tasolla. Vuonna 2021 asuntoaloitusten arvioidaan olevan n. 40 000 asunnon tasolla, ja vuonna 2022 arvioidaan rakennettavan n. 36 000 uutta asuntoa. Asuntorakentaminen on painottunut pienempiin kerrostaloasuntoihin ja kohdentunut suurimpiin kasvukeskuksiin. Valtion tukema asuntotuotanto on kasvanut ja vuonna 2020 tuettuja asuntoja aloitettiin yhteensä yli 9 000 kappaletta, joista n. 8 700 oli korkotuettuja asuntoja.
Asuntopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on lisätä asuntorakentamista, vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä kotitalouksien valinnanvapautta sekä vastata asumistarpeita koskeviin rakenteellisiin muutoksiin.
Joustavasti toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvavien kaupunkiseutujen hallittua yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja luovat edellytyksiä seutujen yleiselle taloudelliselle toimintakyvylle sekä erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään joustavasti reagoiva riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien keskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa. Väestöltään vähenevillä alueilla kehitetään ratkaisuja tyhjenevien asuntojen ongelmaan erityisesti tuetun asuntokannan suhteen.
Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta kehittämällä parannetaan palvelujen tehokasta tarjontaa ja saavutettavuutta, edistetään kestävien kulkumuotojen käyttöä, vähennetään autoilun tarvetta ja lisätään arjen sujuvuutta. Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti siten, että maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmat sekä toteutus sovitetaan yhteen seuduittain yli kuntarajojen.
Kohtuuhintaisia asumisratkaisuja tarvitaan erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa on kaikkein haastavin asuntomarkkinatilanne. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvava tarve työvoimalle ja lisääntynyt maahanmuutto ylläpitävät asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa.
Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja kohtuuhintaisen asumisen ensisijainen edellytys on riittävä, nopeasti käyttöön saatavissa oleva tonttivaranto. Kaavoitettua tonttivarantoa on tarve lisätä tukeutuen jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin joukkoliikenteen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen edellytykset toteutuvat.
Suurimpien kaupunkiseutujen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla sopimusmenettelyllä (MAL) vahvistetaan sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä seutujen toiminnallisen kokonaisuuden parantamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2022 jatketaan seitsemälle kaupunkiseudulle (Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion) solmittujen 12-vuotisten MAL-sopimusten vuosille 2020—2023 osoitettujen toimenpiteiden toteuttamista ja toteuttamisen seurantaa.
Metropolipolitiikkaa koordinoimalla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden yhteistyömuotoja ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Jatketaan metropolipolitiikan kehittämistä ottaen huomioon hallitusohjelman kaupunkeja ja erityisesti metropolialuetta koskevat linjaukset.
Toteutetaan kansallista Kestävä kaupunki -ohjelmaa. Ohjelmalla tuetaan kumppanuuslähtöisesti erityisesti kaupunkien omaa ja uudentyyppistä toimintaa kohti laaja-alaisesti eri näkökulmat yhteen sovittavaa kestävää kaupunkikehitystä. Uudentyyppisiä toimintatapoja kehitetään mm. työskentelemällä yhdessä haasteisiin pureutuvissa käytännön kokeiluissa, hyödyntäen olemassa olevia kaupunkiverkostoja, hyvien käytäntöjen levittämistä ja laajempaa monistamista sekä kansainvälistä kokemustenvaihtoa. Ohjelman oppeja hyödynnetään kaupunkikehittämisen strategisemman yhteistyön tasolla ja kaupunkipolitiikkakokonaisuuden työvälineinä.
Käynnistään valtakunnallinen alueidenkäytön kehityskuvatyö, joka luo ja ylläpitää kestävään kehitykseen perustuvaa strategista kokonaiskuvaa ja arviota alue- ja yhdyskuntarakenteen tilanteesta, kehitysnäkymistä sekä kehittämisen tarpeista, tavoitteista ja toimista. Luodaan alueidenkäytön kehityskuvasta jatkuvasti ajantasainen prosessi ja yhteistyöfoorumi eri toimijoiden kanssa.
Ikääntyneen väestön kotona asumisen edellytyksiä edistetään. Ikääntyneiden tarpeita vastaavien asumisratkaisujen tarjontaa lisätään, ml. yhteisöllinen asuminen. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman kautta avustetaan kuntia kehittämään ikääntyneiden asumista ja asuinympäristöjä. Erityisryhmien avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuinolojen parantamiseen. Asunnottomuustyötä jatketaan. Asumisneuvontaa laajennetaan ja vakiinnutetaan. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan tavoitteena lakkauttaa kehitysvammaisten laitospaikat tarjoamalla tarpeita vastaavia monipuolisia asumisratkaisuja. Lisäksi kotoa muuttaville aikuisille kehitysvammaisille osoitetaan asuntoja. Myös mielenterveyskuntoutujien asumista parannetaan.
Valtion tuotantotuen perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääsääntöisesti suurille kaupunkiseuduille, etenkin Helsingin seudulle, joilla tarve kohtuuhintaisista asumisratkaisuista on suurin. Helsingin seudun asuntotuotannossa valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa tuetaan käynnistysavustuksin.
Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma
| 2019 | 2020 | 2021 arvio |
2022 arvio |
|
| ARA-tuotanto (lainapäätökset) | ||||
| Kasvukeskukset | 7 800 | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
| Muu maa | 800 | 800 | 800 | 800 |
| Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa | 1 500 | 1 800 | 2 000 | 2 000 |
| Takauslainoitetut vuokra-asunnot | 300 | 300 | 400 | 400 |
| Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % | 65 | 65 | 65 | 65 |
| Asuntojen hintojen muutos, % | 1,2 | 1,4 | 0—2 | 0—2 |
| Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, % | 1,4 | 1,4 | 0—1 | 0—1 |
| Aravavuokrien muutos, % | 2 | 1,1 | 0—1 | 0—1 |
Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutuminen sopimuskunnissa
| Tavoite | Pitkän aikavälin tavoite/v |
2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
| Uudet kaavat (asuntoa) | 16 500 | 16 500 | 16 500 | 16 500 | 16 500 |
| Koko asuntotuotanto (alkava) | 16 500 | 17 800 | 17 000 | 17 000 | 17 000 |
| Valtion tukema asuntotuotanto (alkava) | 5 800 | 4 500 | 4 500 | 4 500 | 4 500 |
Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2020 ja arvio vuosista 2021—2022
| 2020 toteutuma asuntoa |
2021 arvio asuntoa |
2022 arvio ja valtuudet asuntoa |
|
| Aloitetut uudet asunnot yhteensä | 40 000 | 40 000 | 36 000 |
| — asuntolainojen korkotuki | 9 200 | 9 200 | 10 500 |
| — täytetakauksellinen välimalli | 400 | 400 | 400 |
| — vapaarahoitteiset ym. asunnot | 30 400 | 30 400 | 25 100 |
| Korjaustoiminnan korkotukilainoitus | 2 900 | 3 000 | 3 000 |
| Perusparannuksen takauslainoitus | - | 8 000 | 8 000 |
| Asuntojen hankinta | |||
| — asuntosäästöpalkkiojärjestelmä | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
| — korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot | 500 | 500 | 500 |
| Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) | 16 000 | 16 000 | 16 000 |
1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.
Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin merkittävästi uusiin lainoihin liittyviä takausriskejä. Aravalainakanta supistuu odotetusti samalla kun valtion asuntorahoituksen takauskanta sekä korkotukilainakannan määrä kasvavat. Aravalainojen ylimääräiset lyhennykset ovat laskeneet alhaisen korkotason seurauksena selvästi.
Vanhojen maksuviiveisten aravalainojen osuus koko lainakannasta on säilynyt n. 0,9 %:n tasolla. Ongelmissa olevilla kohteilla ja yhtiöillä ongelmat ovat pitkäkestoisempia ja syvempiä, mikä saattaa johtaa aiempaa suurempiin luottotappioihin. Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista n. 70 % kohdistuu pienen tai erittäin pienen riskin kuntiin. Valtiontakauksellisista lainoista suurin osa kuuluu erittäin pienen riskin kuntariskiluokkaan. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.
Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Asuinrakennusten perusparantamisen yhteydessä mahdollinen tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista.
Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan vähäisiä. Takauskorvausten määrä, joka on vaihdellut vuodesta 2009 lähtien n. 200 000 euron ja 900 000 euron välillä vuodessa, oli v. 2020 n. 300 000 euroa.
Aravalainakanta ja valtion takaukset
| 2019 | 2020 | 2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 3 681 | 3 239 | 3 000 | 2 800 |
| Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 13 301 | 14 406 | 15 500 | 16 500 |
| Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 2 040 | 1 961 | 2 000 | 2 000 |
| Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % | 0,6 | 0 | 0,2 | 0,2 |
| Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) | 5 400 | 4 100 | 4 500 | 5 000 |
Asumisen tuen kehitys vuosina 2020—2022 (milj. euroa)
| 2020 toteutunut |
2021 talousarvio |
2022 esitys |
|
| Talousarviosta maksettavat tuet | |||
| — Asuntojen korjausavustukset 35.20.55 | 5,3 | 6,25 | 6,251) |
| — Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen 35.20.30 | 1,0 | 0,75 | - |
| — Asunnottomuusavustus 35.20.32 | 3,3 | 3,3 | 3,4 |
| — Avustus asumisneuvonnan kehittämiseen 35.20.31 | - | - | 3,0 |
| — Avustus asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseen 35.20.56 | 28,7 | 9,4 | 28,9 |
| Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio) | 35 | 25 | 10 |
| Yleinen asumistuki | 1 582 | 1 580 | 1 641 |
| Eläkkeensaajan asumistuki | 637 | 668 | 688 |
| Opiskelijoiden asumislisä | 14 | 20 | 19 |
| Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet | |||
| Korkotuet | |||
| — asuntolainojen korkotuki | 5 | 1 | 1 |
| Avustusten myöntämisvaltuudet | |||
| — korkotukilainoituksen käynnistysavustus | 30,0 | 40,0 | 39,0 |
| — avustukset erityisryhmille | 90,0 | 90,0 | 90,0 |
| — tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille | 2,6 | 2,6 | 2,6 |
| — purkuavustukset | 8,0 | 8,0 | 8,0 |
| — avustus kunnallistekniikan rakentamiseen | 15,0 | 25,0 | 25,0 |
| — aravatalojen purkuakordit | 8,0 | 8,0 | 8,0 |
| — aravatalojen rajoitusakordit | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| — asumisneuvontatoiminta | 0,9 | 0,9 | 0,9 |
| — korjausavustukset | 23,6 | 27,6 | 30,25 |
| — käyttötarkoituksen muutosavustus | 1,0 | 1,0 | 1,0 |
| — avustus asuntojen kunnostamiseksi ikääntyneille | 5,0 | 10,0 | 10,0 |
| — energia-avustus asuinrakennuksille | 20,0 | 40,0 | 40,0 |
| — lähiöohjelma | 5,0 | 8,0 | 8,0 |
| — asunto-osuuskunnat | 0,4 | - | - |
| Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Korkotukilainojen ja takausten hyväksymisvaltuudet | |||
| Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus | 1 750 | 1 800 | 1 950 |
| Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille | 285 | 285 | 285 |
| Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille | 100 | 100 | 100 |
1) Määrärahasta käytetään ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan liittyviin avustuksiin 850 000 euroa.
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 792 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta varataan 100 000 euroa kuntien, seurakuntien ja yhdistysten öljylämmityksestä luopumisen avustusten käsittelyyn (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa asuntorakentamisen korkotukilainoitukseen, valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, hoitaa lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ottaa toiminnassaan erityisesti huomioon vanhenevan väestön asumistarpeet, energiatehokkuuden parantamisen ja asuinalueiden kehittämisen. Virasto vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Lisäksi virasto vastaa elpymis- ja palautumissuunnitelmasta (RRF pilari1) rahoitettavien kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille suunnattavien avustusten käsittelystä, myöntämisestä ja maksatuksesta.
Uusi asumisoikeusasunnoista annettu laki tulee voimaan 1.1.2022. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus valmistautuu uusien asukasvalinta- ja asukashallintosäännösten soveltamisen aloittamiseen kehittämällä uuden tietojärjestelmän uuden lain mukaista valtakunnallista järjestysnumerorekisteriä varten sekä ohjeistamalla ja neuvomalla toimijoita uuden lain soveltamisen aloittamisessa.
Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
- — painottaa toiminnassaan kohtuuhintaisen ARA-vuokra-asuntotuotannon edistämistä erityisesti Helsingin seudun ja muiden MAL-seutujen osalta ja kehittää tukien toimeenpanoa.
- — painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa. Hankkeita hyväksyttäessä tarkastellaan myös vuokratasoa.
- — kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille kohteiden pitkäaikaisen tarpeen perusteella. Tukee avustuksilla esteettömyyttä ja asuntojen korjaamista, asumisneuvontaa ja lähiöohjelman toteuttamista sekä osallistuu kehitysvammaisten asumista koskevien linjausten toteuttamiseen ja ikääntyneiden asumisen kehittämiseen. Vakiinnuttaa kehittämistoiminnan tuloksia kohtuuhintaisen asumisen ja elinkaaritehokkaan rakentamisen, käytön ja hoidon sekä peruskorjaamisen edistämiseen toiminnassaan.
- — etsii keinoja asuntomarkkinoiden jakautumisen seurauksena syntyvien vuokrataloyhtiöiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja edistää asuntokannan sopeuttamista kysyntää vastaavaksi yhdessä kiinteistönomistajien ja kuntien kanssa kehittämällä kokonaisvaltaista ja ennakoivaa asuntokannan suunnittelua.
- — vastaa asumisoikeusasuntoihin liittyvistä valvonta- ja ohjaustehtävistä sekä järjestysnumerorekisterin kehittämisestä ja ylläpidosta.
- — kehittää palveluprosesseja ja huolehtii tukien tehokkaasta toimeenpanosta.
- — kehittää asuntolainoista aiheutuvien takausvastuiden riskien hallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa.
Keskeisten suoritteiden kehitys
| ARAn tekemiä päätöksiä ja muita suoritteita (kpl) | 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
| Korkotukilainaksi hyväksyminen | 197 | 236 | 250 | 250 |
| Myönnetyt korjaus- ja energia-avustukset | 1 740 | 2 945 | 5 000 | 5 000 |
| Avustusten maksatukset | 1 377 | 2 299 | 4 500 | 5 500 |
| Luovutuksensaajan nimeämiset | 52 | 52 | 50 | 50 |
| Rajoituksista vapauttamiset | 171 | 150 | 150 | 150 |
| Ohjaus- tai valvontakäynnit | 45 | 40 | 40 | 40 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 6 315 | 6 613 | 7 112 |
| Bruttotulot | 458 | 450 | 320 |
| Nettomenot | 5 857 | 6 163 | 6 792 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 758 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 016 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ASO-tietojärjestelmähanke | 140 |
| ASO-tietojärjestelmän ylläpitokustannukset | 70 |
| Asumisoikeusasumisen lainsäädännön uudistaminen | 175 |
| Energia-avustuksiin liittyvä resursointi | 140 |
| Kuntien, seurakuntien ja yhdistysten öljylämmityksestä luopumisen avustuskäsittely-htv:t (RRF pilari1) | 100 |
| Lisääntyvät tehtävät (HO 2019) | 200 |
| Lisääntyvät tehtävät (kertaluonteinen) | -280 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -23 |
| Palkkausten tarkistukset | 27 |
| Tasomuutos | 80 |
| Yhteensä | 629 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 6 792 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 400 000 |
| 2021 talousarvio | 6 163 000 |
| 2020 tilinpäätös | 6 115 000 |
04. Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) digitaalisen rakennetun ympäristön hankkeesta aiheutuviin valtion menoihin ja kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen valtionavustuslain nojalla
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat. Määräraha liittyy digitalisaation edistämiseen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä. Tavoitteena on parantaa tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistää osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Määrärahalla tuotetaan rekisterin ja alustan pohjaksi yhteentoimivat tiedon rakenteet sekä tuetaan toimialan digikehitystä ja valmiutta tämän rekisterin käyttöönottoon. Hankkeessa tuetaan toimialan investointeja. Hankkeessa siirrytään järjestelmän jatkokehitys- ja ylläpitovaiheeseen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 500 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta (HO 2019 kertaluonteinen) | -7 300 |
| Ryhti-hanke | 3 000 |
| Yhteensä | -4 300 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 7 300 000 |
| 2020 tilinpäätös | 7 300 000 |
06. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta aiheutuviin valtion menoihin ja kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen valtionavustuslain nojalla
3) hankkeeseen liittyvien henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen enintään 2 % kokonaissummasta.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden (RRF pilari1) tavoitteena on rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen ja rakennuskannan vihreän siirtymän tukeminen suuntaamalla rahoitus vähähiilisyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin hankkeisiin.
Rahoitus voi kohdistua toimenpiteisiin joilla tuetaan rakennetun ympäristön tutkimus- ja innovointiprosesseja, yritysten välistä teknologian siirtoa ja yhteistyötä, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen, tai toimenpiteisiin, jotka ovat tukea yrityksille, jotka tarjoavat palveluja, joilla edistetään vähähiilistä taloutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedotustoimet. Lisäksi rahaa voi käyttää edellä mainittujen toimien edistämiseen.
Rahoitus tuottaa tietopohjaa ja työkaluja todentaa vähähiilisyyden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja selviytymisen ratkaisuja ja kyvykkyyden kasvua. Rahoitusta käytetään myös ohjelman toteutukseen, tulosten seurantaan, arviointiin ja raportointiin sekä tulosten ja parhaiden käytäntöjen viestinään sekä henkilöstön palkkaukseen enintään 2 % kokonaissummasta.
Rahoitustuen käytön ehdot periytyvät Kansallisesta kestävän kasvun ohjelmasta, elpymis- ja palautumistukivälineen asetuksesta (EU) 2021/241, ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus 651/2014) ehdoista sekä EU-elvytysrahoituksen do-no-significant-harm (DNSH) -ehdoista (2021/C 58/01). Rahoitus ei saa tuottaa merkittävää haittaa vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, kiertotaloudelle, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (RRF pilari1) | 3 000 |
| Yhteensä | 3 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 1 000 000 |
(30.) Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2021 talousarvio | 750 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 000 000 |
31. Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla asumisneuvonnan ja asumiseen liittyvän talousneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen
2) matkustukseen, tilaisuuksien järjestämiseen sekä asiantuntija- ja tutkimuspalveluihin liittyvien kulutusmenojen maksamiseen sekä hankkeen toteuttamiseen liittyvän pienimuotoisen irtaimen omaisuuden hankintaan
3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Avustuksen määrä on enintään 60 % hankkeen asumisneuvonnan ja asumiseen liittyvän talousneuvonnan aiheuttamista valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Avustusta voidaan myöntää kunnille.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Selvitysosa:Hankkeessa asumisneuvonta ja asumiseen liittyvä talousneuvonta laajennetaan koskemaan sekä yksityisissä vuokra-asunnoissa asuvia että omistusasunnoissa asuvia. Valtion tukemissa ARA-asunnoissa asuvien asumisneuvonnan tukemista jatketaan Valtion asuntorahastosta. Tavoitteena on vuokravelkojen, asumisen häiriöiden ja häätöjen vähentäminen sekä asumisen jatkumisen turvaaminen. Avustus kohdennetaan jo olemassa olevan asumis- ja talousneuvonnan laajentamiseen ja uuden neuvonnan kehittämiseen kaikille asumisessaan tukea tarvitseville asukkaille. Avustettavaa palvelua voisi tuottaa kunta itse, kunnalliset ja yleishyödylliset vuokrataloyhteisöt, järjestöt, hyvinvointialueet ja mahdollisesti muut toimijat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kanssa sovittavalla tavalla. ARA ja kunta voivat myös sopia, että kunta huolehtii tehtävästä yhden tai useamman kunnan puolesta. ARA:lle kuuluu asumisneuvonnan yleinen ohjaus ja kehittäminen, sopimusten neuvotteleminen ja sopimusten mukaisen rahoituskorvauksen myöntäminen kuntien asumisneuvontatoimintaan.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 340 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 2 660 000 euroa.
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
32. Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla asunnottomuutta ehkäisevien ja vähentävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ja vahvistamiseen
2) asunnottomuuden tilastoinnin kehittämiseen
3) kulutusmenojen maksamiseen liittyen asunnottomuuden ehkäisemiseen ja tilastointiin liittyviin selvityksiin, tietojärjestelmiin sekä ohjeistukseen ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen liittyviin menoihin
4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tavoitteena on turvata asunnottomana olleiden tai asunnottomuusriskissä olevien asumisen sujuminen varmistamalla tarvittavien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Kehitetään ja vahvistetaan matalan kynnyksen ja liikkuvia sosiaali- ja terveyspalveluja erityisesti asunnottomuuden vähentämisen ja sen ennaltaehkäisyn näkökulmasta ja turvataan näin vahvaa tukea tarvitsevien asunnottomien asuminen. Kunnat voivat hakea avustusta asumista tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tuki suunnataan asiakastyötä tekevien henkilöiden palkkaamiseen ja tarvittaviin työvälineisiin sekä avustuksen hallinnointiin.
Osa määrärahasta voidaan käyttää tilastoinnin kehittämiseen ja siihen tarvittaviin valtionhallinnon selvityksiin.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 400 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 3 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi (HO 2019 kertaluonteinen) | 100 |
| Yhteensä | 100 |
| 2022 talousarvio | 3 400 000 |
| 2021 talousarvio | 3 300 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 300 000 |
34. Avustukset kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille myönnettävään avustukseen kunnan, seurakunnan tai yhdistyksen omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin
2) avustuksen myöntämiseksi, maksatuksen toteuttamiseksi ja määrärahan käytön hallitsemiseksi sekä avustusviestinnässä käytettäviin tietojärjestelmiin, virkamatkoihin sekä avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.
Avustusta voidaan myöntää kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille kustannuksiin, jotka aiheutuvat niiden omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin, lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita käyttäviä rakennuskohtaisia lämmitysjärjestelmiä.
Avustusta myönnetään 20 % avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustusta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kunta on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksyttäisiin tavanomaiset lämmitysjärjestelmän muuttamisesta aiheutuneet suunnittelu-, purku-, kierrätys-, laite- ja asennuskustannukset, mukaan lukien liittymän rakentamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ohjaus- ja automaatiojärjestelmästä sekä öljysäiliön poistamisesta aiheutuvat kustannukset.
Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.
Valtionapuviranomaisena toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden (RRF pilari1) tavoitteena on tukea vihreää siirtymää tuettavien rakennusten osalta ja pienentää ilmastovaikutuksia. Avustusta voitaisiin myöntää kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille, silloin kun rakennuksissa luovutaan öljylämmityksestä.
Avustusten käsittelyyn liittyvät henkilötyövuositarpeet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa varataan momentille 35.20.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen (RRF pilari1) | 4 900 |
| Yhteensä | 4 900 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 4 900 000 |
| 2020 tilinpäätös | 14 895 000 |
37. Avustukset vihreää siirtymää tukevan rakentamisen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointihankkeiden kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyviin selvityksen viranomaiskäsittelyyn liittyen.
Ympäristöministeriö myöntää avustukset valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista. Kuntien avustusten osalta ympäristöministeriö kuulee ELY-keskuksia. Momentin määrärahasta voidaan käyttää 2 % henkilöstön palkkaamiseen ympäristöministeriössä.
Mikäli kaavoituksessa ja luvituksessa käsitellään vihreän siirtymän ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kuluja, jotka aiheutuvat vihreän siirtymän ohjauksesta.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden (RRF pilari1) tarkoituksena on lisätä resursseja vihreää siirtymää tukevien investointihankkeiden kaavoitukseen sekä luvitukseen ja siten nopeuttaa niiden toteuttamista.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 15 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 735 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lupavoimavarat uuteen energiateknologiaan ja vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottoon (RRF pilari1) | 750 |
| Yhteensä | 750 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 750 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 250 000 |
| 2020 tilinpäätös | 2 000 000 |
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton toiminnallinen latausvalmius autopaikalla. Avustusta voidaan myöntää myös pysäköintiyhtiöille, jos ne toteuttavat asemakaavassa määriteltyä asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella ja avustuksella toteutettava latausinfra on tarkoitettu asukaspysäköinnin käyttöön. Avustusta myönnetään hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan vähintään viidelle autopaikalle, tai alle viiden autopaikan kiinteistöillä hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan kaikille autopaikoille. Avustusta ei myönnetä uudisrakennuskohteille.
2) kulutusmenojen maksamiseen liittyen avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen ja muuhun viestintään, hankkeen kannalta tarpeellisiin virkamatkoihin sekä avustuksen myöntö- ja maksatusprosessiin liittyviin tietojärjestelmäkuluihin
3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, kuitenkin enintään 2 % momentin määrärahasta
4) latauslaitteisiin liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön suorassa omistuksessa tai kohdan 1) mukaisen pysäköintiyhtiön omistuksessa ja tulevat asukaspysäköintikäyttöön. Lisäksi edellytyksenä on, että latauslaite on varustettu sähköauton jatkuvaan säännönmukaiseen lataamiseen tarkoitetulla tyypin 2 liittimellä (pistorasia tai pistoke), ja että siinä on valmius 11 kW tehon käyttämiseen. Lisäksi suositellaan, että latauslaitteessa on kuormanhallintatoiminnallisuus tai siihen on sellainen kytkettävissä.
Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Tarvekartoituksen ja suunnittelun kohtuulliset kustannukset ovat avustettavia, jos itse latausinfrastruktuurin parantamistoimenpide toteutetaan. Avustuskelpoiseksi kustannukseksi yhtä hankkeessa toteutettavaa latausvalmiutta kohti hyväksytään kuitenkin enintään 4 000 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee avustuspäätökset suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan enintään myönnettyyn summaan asti.
Kaikki avustuksella toteutettavat latauspisteet ja toiminnalliset latausvalmiudet tulee olla varustettu 11 kW sähkönsyötöllä. Latausjärjestelmän sähkönsyöttökapasiteetin mitoitus ja mahdollinen kuormanhallinta voidaan toteuttaa hankkeen toteutushetken kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Avustusta voi hakea useammassa erässä. Jokaisessa toteutuserässä täytyy valmistua vähintään viisi latausvalmiutta. Pysäköintiyhtiöiden tulee toteuttaa latausvalmiuksia asukaspysäköinnin tarpeen mukaisesti. Avustuksella toteutettua järjestelmää tai sen osia ei saa laajennuksen yhteydessä purkaa. Latauslaitteita voi hankkia avustettuna jo rakennettuun latausinfraan, vähintään viiden autopaikan tarpeisiin kerrallaan. Kaikissa tapauksissa hankittavien laitteiden tulee täyttää kohdassa 4) mainitut ehdot.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen. Avustukseen sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyn de minimis -asetusta. Avustusta ei myönnetä rakennusten varustamisesta sähköautojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain (733/2020) 6.2 §:n ja 8.2 §:n mukaisten vaatimusten toteuttamiseen. Avustuksen hakijan on hakemuksessa ilmoitettava, jos hankkeessa on kyse em. säännöksissä tarkoitetusta laajamittaisesta peruskorjauksesta.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä (RRF pilari 1) tavoitellaan yhdyskuntien ja liikenteen vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottamista ja erityisesti vihreätä siirtymää fossiilisista polttoaineista vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Tavoitteena on parantaa sähköautojen latausmahdollisuuksia asuinrakennusten yhteydessä ja poistaa siten esteitä sähköautojen käyttöön liittyen.
Avustusta myönnetään sähköautojen toiminnallisten latausvalmiuksien edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin asuinrakennuksen omistaville yhteisöille ja pysäköintiyhtiöille, jos ne toteuttavat asemakaavassa määriteltyä asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella ja avustuksella toteutettava latausinfra on tarkoitettu asukaspysäköinnin käyttöön. Toiminnallisella latausvalmiudella tarkoitetaan autopaikalle asti toteutettua sähkönsyöttöratkaisua, jolla lataamiseen soveltuva sähkönsyöttö on otettavissa käyttöön yksinkertaisin toimin.
Avustettaviin hankkeisiin kohdistuvilla teknisillä vaatimuksilla varmistetaan, että avustuksella toteutettavat järjestelmät eivät teknisesti vanhene liian nopeasti. Sähkönsyöttökapasiteetin ja kuormanhallinnan tarve, jotka liittyvät sähkökeskukseen, voidaan tehdä hankkeen toteutusajankohdan mukaisesti arvioidulla tarkoituksenmukaisella tavalla, kuitenkin siten, että myös täyssähköauton lataaminen on mahdollista osalla avustuksen kohteena olevista autopaikoista. Latauslaitteista avustettavaksi hyväksytään vain tyypin 2 koskettimella varustettu latauslaite. On suositeltavaa, että latauslaitteessa on kuormanhallintaominaisuus, tai sellainen on siihen kytkettävissä. Kuormanhallinnalla tarkoitetaan järjestelmää, jolla hallitaan latausjärjestelmän ottamaa tehoa rajoittamalla autojen ottamaa latausvirtaa tai jaksottamalla latausta.
Avustusprosentin ja maksimiavustuksen lisäksi on määritelty yhtä toteutettavaa latausvalmiutta koskeva hyväksyttävä maksimikustannus. Tämän tarkoituksena on parantaa määrärahan riittävyyttä ja estää avustuksen käyttö ylimitoitettuihin ratkaisuihin.
Arvio muutostöiden keskimääräisistä kustannuksista on n. 2 300 euroa autopaikkaa tai latauspistettä kohden. Määrärahalla voidaan avustaa sähköauton latausmahdollisuuden toteuttamista n. 10—11 000 autopaikalla vuosittain.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 170 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 8 330 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari1) | 8 500 |
| Sähköautojen latausinfrastruktuurin tuki (HO 2019 kertaluonteinen) | -4 000 |
| Tasomuutos | -1 500 |
| Yhteensä | 3 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 8 500 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 7 500 000 |
| 2021 talousarvio | 5 500 000 |
| 2020 tilinpäätös | 7 000 000 |
53. Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla vakituisena työpaikkana toimivan, olemassa olevan kiinteistön omistajalle tai kiinteistön hallintaoikeuden haltijalle kiinteistöllä työskentelevien henkilöiden käyttöön tarkoitettujen pysäköintipaikkojen varustamiseen käyttövalmiilla sähköauton latauspisteillä
2) kulutusmenojen maksamiseen liittyen avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen ja muuhun viestintään, hankkeen kannalta tarpeellisiin virkamatkoihin sekä avustuksen myöntö- ja maksatusprosessiin liittyviin tietojärjestelmäkuluihin
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, kuitenkin enintään 2 % momentin määrärahasta.
Avustusta myönnetään 750 euroa yhtä käyttökuntoon saatettua latauspistettä kohden. Asennettavan latauslaitteen tulee olla tyypin 2 koskettimella varustettu, ja sen on tuettava kuormanohjausta. Lataustehon tulee latauspistettä käyttöön otettaessa olla vähintään 3,7 kW (1x16 A). Latauspisteet on lisäksi toteutettava siten, että niissä on mahdollista ottaa käyttöön vähintään 11 kW (3x16 A) latausteho ja kuormanohjaus.
Saman vuoden määrärahasta yksi hakija voi saada avustusta enintään 10 latauspisteelle. Saman vuoden määrärahasta voidaan myöntää avustusta yhden kiinteistön latauspisteisiin enintään 10 kappaleelle. Lisäksi saman vuoden määrärahasta voidaan avustusta myöntää eri hakijoiden muodostamalle konsernille enintään 50 latauspisteelle. Avustukseen sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyn de minimis -asetusta.
Avustusta ei myönnetä rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain (733/2020) 6.2 §:ssä ja 7 §:ssä asetetut minimivaatimukset täyttäviin hankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää em. säännöksissä tarkoitettuihin hankkeisiin säännösten mukaiset minimivaatimukset ylittäviltä osiltaan.
Avustuksen kohteena olevien pysäköintipaikkojen on oltava tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistöllä työskentelevien henkilöiden käyttöön. Avustusta ei myönnetä asukaspysäköintipaikoille eikä pysäköintipaikoille jotka on tarkoitettu pääasiallisesti asiakaspysäköintiin. Avustusta ei myönnetä työntekijän kodin tai vapaa-ajan asunnon yhteydessä sijaitsevaan latauspisteeseen. Avustusta eivät voi hakea yhteisöt, jotka ovat oikeutettuja momentin 35.20.52 mukaiseen asuinkiinteistöjen sähköisen liikenteen avustukseen.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä (RRF pilari1) tavoitellaan yhdyskuntien ja liikenteen vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottamista ja erityisesti vihreätä siirtymää fossiilisista polttoaineista vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Tavoitteena on parantaa sähköautojen latausmahdollisuuksia työpaikoilla ja poistaa siten esteitä sähköautojen käyttöön liittyen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 30 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 470 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari1) | 1 500 |
| Yhteensä | 1 500 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 1 500 000 |
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin sekä ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan liittyviin avustuksiin sekä tilaisuuksien järjestämisestä, asiantuntijapalveluista ja virkamatkoista aiheutuviin kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Avustuksia myönnetään iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa sekä korjausavustuslain mukaisiin avustuksiin kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien laatimiseen. Tämän lisäksi määrärahaa käytetään ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan liittyviin avustuksiin 850 000 euroa.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 20 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 6 230 000 euroa.
| 2022 talousarvio | 6 250 000 |
| 2021 talousarvio | 6 250 000 |
| 2020 tilinpäätös | 5 290 000 |
56. Avustukset asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 28 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siten kuin öljylämmityksestä luopumisesta annettavalla asetuksella säädetään
2) avustuksen myöntämiseksi, maksatuksen toteuttamiseksi ja määrärahan käytön hallitsemiseksi sekä avustuksesta viestimiseksi tarpeellisten tietojärjestelmiin, virkamatkoihin sekä avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.
Avustuksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maksatuksen hoitaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen tai jos asuinrakennusta käytetään EU-oikeuden valtiontukisäännöissä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRF pilari1) tavoitteena on tukea vihreää siirtymää ja pienentää rakennuskannan ilmastovaikutuksia. Vihreän siirtymän tukemiseksi ympäristön kannalta parhaat lämmitysjärjestelmät saavat suurinta tukea.
Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin, ei kuitenkaan fossiilisia polttoaineita käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin.
Avustuksen käsittelytehtäviä varten ELY-keskuksille varataan määräraha momentille 32.01.02.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseksi (RRF pilari1) | 28 900 |
| Avustukset öljylämmityksestä luopumiseen (HO 2019 kertaluonteinen) | -9 440 |
| Yhteensä | 19 460 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 28 900 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 15 000 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 10 000 000 |
| 2021 talousarvio | 9 440 000 |
| 2020 tilinpäätös | 28 670 000 |
60. Siirto Valtion asuntorahastoon
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2022 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 950 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2022 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2022 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2022 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2022 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2022 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2022 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2022 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2022 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 90 000 000 euroa.
Vuonna 2022 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2022 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 8 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2022 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 25 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2020—2023 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (441/2020) tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuonna 2023 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2020 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 90 000 000 euroa.
Vuonna 2022 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa ja Tampereen, Turun sekä Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Kaikilla MAL-sopimuksiin sitoutuneilla seuduilla puurunkoisille asuinkerrostaloille myönnetään lisäksi 5 000 euron erillinen asuntokohtainen käynnistysavustus edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2022 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Vuonna 2022 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia lähiöiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 8 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että lähiökehittämisestä on laadittu ympäristöministeriön hyväksymä suunnitelma ja lähiöiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen hiilineutraalisuuden edistämiseen, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kehittämisen koordinointiin, täydennys-, lisä ja korjausrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä ympäristön viihtyisyyden, laadun, toimivuuden, turvallisuuden, esteettömyyden ja viheralueiden parantamiseen kohdistuviin investointeihin. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille ohjelman tavoitteiden toteutumista tai edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen. Lisäksi ympäristöministeriö voi käyttää 200 000 euroa vuodessa ohjelman toteuttamista tukevaan viestintään. Avustuksen määrä voi olla enintään 35 % hankkeen kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2022 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuinrakennuksille avustuksia energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiakulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin yhteensä enintään 40 000 000 euroa siten, kuin energiatehokkuusavustuksista annettavalla asetuksella säädetään. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2022 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää käyttötarkoituksen muutosavustuksia yhteensä enintään 1 000 000 euroa kasvaville kaupunkiseuduille toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamiseksi vuokra-asuntokäyttöön. Avustuksen määrä on enintään 10 % hyväksytyistä muutoskustannuksista. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina vähintään 5 vuotta. Jos avustus myönnetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella vuokra-asumisen perusparannuslainalla lainoitettaviin kohteisiin, avustuksen määrä on enintään 20 % hyväksytyistä muutoskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2022 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 30 250 000 euroa.
Valtion asuntorahaston varoista saa valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi väestöltään vähenevillä alueilla siten kuin valtioneuvoston asetuksessa avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi vuosina 2020—2022 (1342/2019) säädetään.
Vuonna 2022 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Selvitysosa:Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Toimintaa on tarpeellista kehittää yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
Valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan kunnallistekniikka-avustuksilla. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukilainotukseen liittyvällä vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella, jotta asuntomarkkinat tarjoisivat tyydyttävissä määrin kohtuuhintaisia asuntoja pieni- ja keskituloisille kotitalouksille.
Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.
| 2022 talousarvio | — |
| 2021 talousarvio | — |
| 2020 tilinpäätös | — |
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille
4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien sekä rakennusperinnön hoitoa omistajan tai haltijana edistävien yhteisöjen avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.
| 2022 talousarvio | 1 700 000 |
| 2021 talousarvio | 1 700 000 |
| 2020 tilinpäätös | 2 500 000 |