Talousarvioesitys 2022
Selvitysosa:Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla, uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla sekä toimintakykyisen vienninrahoitusjärjestelmän ylläpitämisellä.
Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys sille, että Suomeen saadaan lisää aloittavia yrityksiä sekä kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä ja että vientiyrityksillä on rahoituksen puolesta tasaveroiset kilpailuedellytykset. Ministeriö edistää kasvurahoitusta, yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistamista sekä InvestEU- ja muun EU-rahoituksen hyödyntämistä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Tavoitteena on täydentää yksityistä rahoitusta sekä katalysoida yksityistä rahoitusta eri toimenpitein sekä turvata julkisen vienninrahoitusjärjestelmän toimintaedellytykset. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä viennin rahoituksessa. Viennin rahoituksessa tavoitteena on varmistaa suomalaisille yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2022:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle | |||
---|---|---|---|
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä (milj. euroa) | 950 | 600 | 650 |
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Enontekiön kunnan alueella tehtäviin sähköverkon korvausinvestointeihin v. 2021 myönnetystä 7 000 000 euron avustuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 700 | 700 | 700 | 700 | 3 500 | 6 300 |
2022 talousarvio | 700 000 |
2021 talousarvio | 700 000 |
2020 tilinpäätös | — |
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 196 979 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti:
1) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen
2) Finnvera Oyj:lle maksettavaan korkotukeen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Valtio korvaa antamansa sitoumuksen perusteella Finnvera Oyj:lle 80 % luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärästä. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät.
Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän 7 500 rahoituspäätöstä v. 2022. Rahoitusta saavien kasvavien yritysten osuus arvioidaan olevan 2 500. Finnvera Oyj:llä on noin 26 500 asiakasta, joista alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %.
Momentilta maksetaan Finnvera Oyj:lle arviolta 20 000 euroa korkotukea ennen vuotta 2014 myönnettyjen korkotukilainojen voimassa olevaan vastuukantaan perustuen. Finnvera Oyj lopetti korkotuellisen rahoituksen myöntämisen v. 2014.
Vaikuttavuus
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Luotto- ja takaustappiositoumusten piirissä olevien hankkeiden kokonaismäärä (mrd. euroa) | 2,9 | 2,0 | 2,2 |
— josta Finnveran myöntämä rahoitus (mrd. euroa ja %) | 1,4 (50 %) | 1,0 (50 %) | 1,1 (50 %) |
— josta pankkien ja muun rahoituksen osuus (mrd. euroa ja %) | 1,4 (50 %) | 1,0 (50 %) | 1,1 (50 %) |
Aloittavien yritysten määrä (kpl) | 2 697 | 2 700 | 3 000 |
Myötävaikutetut uudet työpaikat (kpl) | 8 717 | 9 000 | 9 700 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Korkotukien vastuukannan pieneneminen | -50 |
Kotimaan rahoitusvaltuuden ja tappiokorvausprosentin nosto (korona) | 5 999 |
Muutokset tappiokorvauksissa ja vastuukannassa | 1 102 |
Yhteensä | 7 051 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 196 979 000 |
2021 talousarvio | 189 928 000 |
2020 tilinpäätös | 21 939 882 |
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 90 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista ja -päätöksistä aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän olemassaolon, myötävaikuttaa vientiin perustuvaan suotuisaan työllisyys- ja talouskehitykseen sekä edesauttaa vienninrahoitukseen liittyvien korkoriskien hallintaa.
Korontasauksessa Suomen Vientiluotto Oy solmii korontasaussopimuksia luotto- tai rahoituslaitoksen kanssa tai tekee korontasauspäätöksiä. Korontasauksessa luotto- tai rahoituslaitos tai Suomen Vientiluotto Oy maksaa valtiolle korontasausluoton mukaista kiinteää korkoa ja valtio maksaa Suomen Vientiluotto Oy:lle tai luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden, viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1547/2011) säädettävällä lisällä.
Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on edistää Suomen taloudellista kehitystä turvaamalla suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia korontasauspäätöksiä enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Uudet korontasaussitoumukset1) (milj. euroa) | 305 | 800 | 1 000 |
Korontasaussitoumukset vuoden lopussa2) (milj. euroa) | 10 512 | 11 300 | 12 300 |
1) Sisältää Vientiluoton solmimat kiinteäkorkoiset luottosopimukset sekä pankkien solmimat korontasausluotot.
2) Sisältää Vientiluoton korontasaussopimukset ja -päätökset sekä luotto- ja korontasausvaraukset.
Korontasaussitoumuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Vientiluottojen korkotuki | 8 800 | 18 000 | 25 500 | 31 800 | 84 100 |
Suojausmenot | 81 900 | 75 600 | 61 400 | 42 800 | 261 700 |
Menot yhteensä | 90 700 | 93 600 | 86 900 | 74 600 | 345 800 |
Korontasaustoiminnasta valtiolle kertyvät korkohyvitykset tuloutuvat momentille 12.32.99. Korontasaustoiminnan arvioidaan olevan 3,4 milj. euroa ylijäämäinen v. 2022 (v. 2020: 18,6 milj. euroa, v. 2021: 19,5 milj. euroa).
Korontasaussitoumuksista valtiolle kertyvät tulot (1 000 euroa)
2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Korkohyvitykset | 94 100 | 86 900 | 90 200 | 75 300 | 346 500 |
Suojaustulot | - | - | 700 | 1 500 | 2 200 |
Tulot yhteensä | 94 100 | 86 900 | 90 900 | 76 800 | 348 700 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Muutokset vientiluottojen volyymissä ja korkotasossa | 7 500 |
Yhteensä | 7 500 |
2022 talousarvio | 90 700 000 |
2021 talousarvio | 83 200 000 |
2020 tilinpäätös | 47 603 087 |
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää valtion vastuiden maksamiseen Valtiontakuurahastolle, mikäli erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n taseessa olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston tai Valtiontakuurahaston varat eivät riitä kattamaan Finnvera Oyj:n tappiollista erillistulosta.
2022 talousarvio | 20 000 |
2021 III lisätalousarvio | 650 000 000 |
2021 talousarvio | 20 000 |
2020 tilinpäätös | — |
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan markkinoilta varoja kohtuullisilla ehdoilla, valtio voi myöntää sille enintään 12 kuukauden vakuudettoman lainan, josta peritään käypää korkoa.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 10 000 |
2021 talousarvio | 10 000 |
2020 tilinpäätös | — |
(87.) Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2021 III lisätalousarvio | -300 000 000 |
2021 talousarvio | 300 000 000 |
2020 tilinpäätös | 150 000 000 |
89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 19 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.
Selvitysosa:Business Finland Venture Capital Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joiden sijoitustoiminnan painopiste on alkavissa suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Sijoituksia voidaan tehdä pääomarahastoihin, jotka sijoittavat suoraan tai soveltuvan rahastorakenteen kautta alkaviin yrityksiin.
Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolinen alkavien yrityksien pääomasijoitusmarkkina sekä entistä suurempi yksityisten sijoitusten osuus alkavien yrityksien kokonaisrahoituksesta. Rahastoihin tavoitellaan yksityistä pääomaa vähintään 50 %, joka voidaan toteuttaa myös rahaston sijoituskohteen tasolla.
Tunnuslukuja
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Uudet rahastosijoitukset (kpl) | 1 | 2—3 | 2—3 |
Yksityisen rahoituksen osuus (%) | 50 | 50 | 50 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vähentyneestä pääoman tarpeesta aiheutuneen siirron poistuminen (siirto momentilta 32.20.83) | 300 |
Yhteensä | 300 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 19 400 000 |
2021 talousarvio | 19 100 000 |
2020 tilinpäätös | 14 900 000 |
95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 454 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin.
Selvitysosa:Suomen Vientiluotto Oy rahoitti vuosina 2009—2012 luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja. Jälleenrahoitus toteutettiin Suomen valtion Suomen Vientiluotto Oy:lle myöntämillä lainoilla. Kiinteäkorkoisiin luottoihin Valtiokonttori teki korko- ja valuuttasuojauksia.
Suomen Vientiluotto Oy maksoi takaisin Suomen valtiolle jälleenrahoitustoimintaa varten myönnetyt lainat v. 2018 lukuun ottamatta yhtä lainaa.
Lainojen takaisinmaksun yhteydessä Suomen Vientiluotto Oy ja valtio allekirjoittivat hankekohtaiset tuotonvaihto- tai tuotontasaussopimukset. Kiinteäkorkoisia luottoja koskevista tuotonvaihtosopimuksista valtiolle voi syntyä kuluja, jos tuotonvaihtosopimuksen mukainen Suomen Vientiluotto Oy:n maksama kiinteä korko on alhaisempi kuin valtion maksama vaihtuva korko. Tämän lisäksi valtiolle aiheutuu kustannuksia suojaustoimenpiteistä. Tuotontasaussopimuksista valtiolle ei synny kustannuksia.
Tuotonvaihtosopimuksista ja suojaustoimenpiteistä kertyvät korko- ja suojaustulot tuloutuvat momentille 13.01.05. Toiminnan arvioidaan olevan 4,1 milj. euroa ylijäämäinen v. 2022 (v. 2021: 5,5 milj. euroa).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Korkotason muutokset | -3 920 |
Muutokset suojauskuluissa | 345 |
Yhteensä | -3 575 |
2022 talousarvio | 2 454 000 |
2021 talousarvio | 6 029 000 |
2020 tilinpäätös | 7 777 314 |