Talousarvioesitys 2022
5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
Hallitus on sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn, joka rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää. Valtiontalouden kehysjärjestelmä perustuu vaalikauden ajaksi asetettavaan sitovaan, reaaliseen vaalikauden kokonaiskehykseen, johon tehdään vuosittain vain tarvittavat hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä rakennekorjaukset. Kehysjärjestelmä perustuu ex ante -tarkasteluun, eli se rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää.
Hallitusohjelmaan sisältyvän menosäännön tarkoituksena on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Tarkoituksena on varmistaa valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän n. 80 prosentille valtion talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.
Vaalikauden kehyksestä vuosille 2020—2023 päätettiin hallituksen ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019. Osana kevään 2021 puoliväliriihen ratkaisuja hallitus päätti korottaa vuoden 2022 kehystä 900 milj. eurolla.
Hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on edelleen käytössä v. 2022 mahdollistaen 500 milj. euroa per vuosi kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021—2023.
Kevään 2020 kehyspäätöksessä luokiteltiin poikkeuksellisesti kehyksen ulkopuolelle kaksi yritysrahoituksen menokokonaisuutta: Arvio tappiokorvausmenoista liittyen Finnveran Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuksien nostoon, sekä pk-yritysten tukien myöntämisvaltuuksien korotusten (vain vuoden 2020 ensimmäinen ja toinen lisätalousarvio) määrärahavaikutukset jatkovuosille. Kokonaisuuteen kohdistuvat määrärahat ovat 0,2 mrd. euroa v. 2022.
Kevään 2021 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2022—2023 menokehys muutettiin vuoden 2022 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta vuoden 2022 kehysmenojen hintakorjausta korotetaan nettomääräisesti yhteensä 71 milj. eurolla.
Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa
| 2022 | 2023 | |
| Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2021: | ||
| Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut) | 32,3 | 31,8 |
| Muut kehykseen kuuluvat menot | 38,5 | 36,8 |
| Yhteensä | 70,8 | 68,6 |
Kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka nostavat vuoden 2022 kehystasoa 864 milj. euroa. Kevään 2021 julkisen talouden suunnitelman jälkeen tehdyt rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2021 | 2022 | 2023 |
| 27.10.18 | Ajoitusmuutos puolustusmateriaalihankintojen vuosiosuuksissa | -81,5 | 36,3 | |
| 28.89.31 | Ajoitusmuutos hyvinvointialueiden rahoituksessa | 880,5 | -880,5 | |
| 32.20.46 | Ajoitusmuutos laivanrakennuksen innovaatiotuen maksatuksissa | -2,8 | ||
| Kehyksen ajoitusmuutos hoitoon pääsyn nopeuttamisen rahoituksen osalta | -50,0 | 50,0 | ||
| Yhteensä | -81,5 | 864,0 | -830,5 |
Jakamaton varaus
Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2022 kehystaso on 53 178 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 52 760 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2022 jakamaton varaus on 117 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2022 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.
Vaalikauden kehys vuodelle 2022, milj. euroa
| 2022 | |
| Kehyspäätös 12.5.2021 | 52 243 |
| Hinta- ja kustannustasotarkistukset | 71 |
| Rakenteelliset tarkistukset | 864 |
| Tarkistettu kehystaso | 53 178 |
Kehyksen ulkopuoliset menot
Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.
Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan n. 12 mrd. euroa, mikä on n. 2 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Ero selittyy ennen kaikkea koronavirustilanteen terveysturvallisuuden menoilla, joiden taso laskee n. 1,7 mrd. eurolla, sekä finanssisijoituksilla, joiden taso laskee 634 milj. eurolla v. 2021 tehtyjen kertaluonteisten valtionyhtiöiden pääomitusten sekä osakehankintojen vähentymisen myötä. Lisäksi pk-yrityksille koronavirustilanteesta johtuen maksettavien tukien määrä momenteilla 32.40.40 sekä 32.40.42 laskee selvästi edellisvuoteen verrattuna, minkä vuoksi poikkeusolojen vaikutuksiin varataan n. 239 milj. euroa edellisvuotta vähemmän määrärahaa. Edellä mainitut yritystuet on poikkeuksellisesti luokiteltu kehyksen ulkopuolelle. Myös valtion korkomenojen arvioidaan laskevan n. 237 milj. eurolla valtionvelan merkittävästä kasvusta huolimatta.
Vastaavasti valtion kunnille maksamien veroperustemuutosten kompensaatioiden määrä kasvaa esityksessä n. 292 milj. eurolla. Myös EU-elpymisvälineen tuloja vastaavat menot kasvattavat kehyksen ulkopuolisia menoja kokonaisuudessaan n. 636 milj. eurolla verrattuna vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon.
Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa
| 2022 esitys | |
| Suhdanneluonteiset menot | 4 933 |
| Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille | 685 |
| EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot | 1 923 |
| Rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot | 679 |
| Korkomenot | 528 |
| Finanssisijoitukset | 484 |
| Tekniset läpivirtauserät | 339 |
| Arvonlisäveromäärärahat | 1 709 |
| Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon | 557 |
| Poikkeusolojen vaikutukset | 176 |
| Koronavirustilanteen terveysturvallisuus | 6,2 |
| Yhteensä | 12 019 |