Talousarvioesitys 2022
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 468 679 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta
5) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta
6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.
Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).
Vuorottelukorvaukset rahoitetaan kuten vastaavat työttömyysetuudet. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Työmarkkinatuet | |
— työttömyysajalta | 1 118 079 000 |
— kuntien rahoitusosuus | -425 000 000 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 440 700 000 |
— kulukorvaukset | 72 600 000 |
— liikkuvuusavustus | 1 500 000 |
— korotusosa | 16 500 000 |
Työmarkkinatuki yhteensä | 1 224 379 000 |
Peruspäiväraha | |
— työttömyysajalta | 299 300 000 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 40 600 000 |
— korotusosa | 5 300 000 |
— kulukorvaus | 4 300 000 |
Palkansaajan tt-maksun osuus | -250 300 000 |
Peruspäiväraha yhteensä | 99 200 000 |
Perusturvan palkkatuki | 145 000 000 |
Vuorottelukorvaus | 100 000 |
Yhteensä | 1 468 679 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentilta 32.30.51) | 850 |
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli 1.5.2022 alkaen | 10 200 |
Tarvearvion muutos | -345 361 |
Yhteensä | -334 311 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 1 468 679 000 |
2021 III lisätalousarvio | 55 000 000 |
2021 I lisätalousarvio | 55 000 000 |
2021 talousarvio | 1 802 990 000 |
2020 tilinpäätös | 1 747 175 798 |