Talousarvioesitys 2022
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua sekä niiden toimeenpanoa ja informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:
- — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
- — Toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
- — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
- — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan:
- — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
- — tietotuotannon parantamisella
- — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 756 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.
THL:n toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiseen visioon eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on uusi strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.
THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)
| Alkoholitutkimussäätiölle | 343 000 |
| Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille | 720 000 |
| Suomen Syöpäyhdistykselle | 881 000 |
| Näkövammaisten keskusliitolle | 133 000 |
| Hoitotyön tutkimussäätiölle | 388 000 |
| Yhteensä | 2 465 000 |
|---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 103 486 | 104 052 | 102 736 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 37 167 | 41 980 | 41 980 |
| Nettomenot | 66 319 | 62 072 | 60 756 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 519 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 15 298 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — myyntituotot | 9 673 | 10 000 | 10 000 |
| Tuotot yhteensä | 9 673 | 10 000 | 10 000 |
| — tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | - | 20 | 20 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 4 783 | 5 200 | 5 200 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 386 | 2 500 | 2 500 |
| Kustannukset yhteensä | 7 169 | 7 700 | 7 700 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 2 504 | 2 300 | 2 300 |
| Kustannusvastaavuus, % | 135 | 130 | 130 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 16 235 | 20 500 | 20 500 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 2 232 | 2 500 | 2 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 525 | 500 | 500 |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 8 502 | 8 500 | 8 500 |
| Tuotot yhteensä | 27 494 | 32 000 | 32 000 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 36 708 | 43 000 | 43 000 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -9 214 | -11 000 | -11 000 |
| Omarahoitusosuus, % | 25 | 26 | 26 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain
| 2020 toteutuma |
htv | 2021 arvio |
htv | 2022 tavoite |
htv | |
| Hyvinvointi | 14 593 | 165 | ||||
| Kansanterveysratkaisut | 21 135 | 210 | ||||
| Järjestelmät | 9 601 | 98 | ||||
| Valtion sosiaali- ja terveyspalvelut | 19 424 | 227 | ||||
| Terveysturvallisuus | 19 130 | 188 | ||||
| Tietopalvelut | 19 603 | 145 | ||||
| Hyvinvointivaikuttajat | 43 178 | 453 | 44 792 | 460 | ||
| Terveysturvaajat | 15 080 | 210 | 19 794 | 245 | ||
| Valtion palvelut | 21 347 | 244 | 22 373 | 249 | ||
| Tietopalvelut | 24 447 | 197 | 33 777 | 236 | ||
| Yhteensä | 103 486 | 1 033 | 104 052 | 1 104 | 120 736 | 1 190 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asiakastietolain toimeenpano | 520 |
| Asiakastietolain toimeenpano (1 htv) | 80 |
| Covid-19-epidemian torjunnan ja hallinnan resurssien määräaikainen vahvistaminen (-10 htv) | -800 |
| Harvinaisten sairauksien koordinaatiotehtävät | -250 |
| Istanbulin sopimuksen täytäntöönpano | -300 |
| Kansallisen terveysturvallisuuden kyvykkyyksien vahvistaminen yhteensä | 1 825 |
| Kansalliset laaturekisterit | -1 400 |
| SERI-keskusten sateliittikeskusten perustamisen arviointi (HO 2019) | 200 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lisätehtävät ja arviointi- ja tiedontuotannon vahvistaminen | 400 |
| Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen esto | -100 |
| Vanhuuspalvelulain muutoksesta aiheutuvat pysyvät menot | -100 |
| Väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseen | -250 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -192 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -3 |
| Palkkausten tarkistukset | 282 |
| Tasomuutos | -1 228 |
| Yhteensä | -1 316 |
| 2022 talousarvio | 60 756 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 10 956 000 |
| 2021 talousarvio | 62 072 000 |
| 2020 tilinpäätös | 74 098 000 |
25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin
4) kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Täsmälääketieteen peruspilareina Kansalliset osaamiskeskittymät (genomi-, lääkekehitys-, neuro- ja syöpäkeskus sekä biopankkitoiminnan yhtenäistäminen) tukevat terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamista sekä yksilöllistetyn terveydenhuollon edistämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa valmistelusta ja toimeenpanosta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden toimijoiden (sairaanhoitopiirit, korkeakoulut, asiantuntijalaitokset) kanssa.
Tavoitteet ovat seuraavat:
- — tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö eri osaamiskeskittymien ja etenkin genomikeskuksen kanssa
- — perustetaan kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus ja kansallinen lääkekehityskeskus
- — edistetään yksilöllistetyn lääketieteen (täsmälääketieteen) kehittymistä osaksi sosiaali- ja terveysalaa ja parannetaan ihmisten hyvinvointia ja palveluita tutkimuksen, osaamisen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan avulla
- — tuetaan terveysalan kasvustrategian tavoitteiden toteutumista ja Suomen aseman vahvistumista kilpailukykyisenä toimintaympäristönä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukeminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 000 |
| Tasomuutos | -2 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2022 talousarvio | 1 500 000 |
| 2021 talousarvio | 6 500 000 |
| 2020 tilinpäätös | 7 000 000 |
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti
2) lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen osana tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa sekä erillisenä lastensuojelun kehittämishankkeena
3) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, Kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
4) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen
6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia. Madalletaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä, parannetaan oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja. Tiivistetään niiden yhteyttä olemassa oleviin lasten ja perheiden palveluihin ja muihin palvelurakenteisiin.
Jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Ohjelman tavoitteena on levittää perhekeskustoimintamallia ja kehittää neuvoloita, vahvistaa parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolapalveluita parantamalla sekä vahvistaa sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden ennalta ehkäiseviä palveluita ja helpottaa perheiden kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä sekä kehittää lastensuojelua.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 95 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin viisi prosenttia. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -4 000 |
| Yhteensä | -4 000 |
| 2022 talousarvio | 20 000 000 |
| 2021 talousarvio | 24 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 000 000 |
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 28 042 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen
3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatiomuutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.
Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:
- — nostetaan osatyökykyisten työllisyysastetta.
- — viedään koulutusjärjestelmään työkykykoordinaattorikoulutusta.
- — tutkitaan työkykyohjelman vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn.
- — tuotetaan KUURA-projektissa työn muokkauksen toimintamalli.
- — toteutetaan Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma työhyvinvoinnin parantamiseksi, vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä.
- — vauhditetaan työelämäinnovaatioita suunnatuilla rahoitushauilla ja uudistetaan työelämää toimiala- sekä aluehankkeilla.
- — tuetaan johtamisen kehittymistä ja jaetaan hyviä käytänteitä.
- — käynnistetään uusia avauksia Työn, terveyden ja työkyvyn tutkimusohjelmassa.
- — toteutetaan valtakunnallinen TYÖOTE-hanke, jossa tehostetaan julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä saumattoman hoitoketjun toimintamallilla.
- — kehitetään ja uudistetaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.
- — kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa.
- — toteutetaan Onnistuneesti työuralle -projekti (nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi), Osaava ja uudistuva työura -projekti (urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi) sekä Lähiesimies ja työura ikääntyvässä työelämässä -projekti (ikääntyvien työntekijöiden työurien pidentämiseksi).
- — tuetaan työntekijöitä muutoksessa soteorganisaatioiden kanssa toteutettavien kehittämishankkeiden (Hyvä veto -hanke) muodossa.
- — tuotetaan seurantatietoa kuntiin jäävien (Kunta10-tutkimus) ja hyvinvointialueille siirtyvien (Mitä kuuluu -tutkimus) työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittymisestä.
- — arvioidaan sote-työntekijöiden työhyvinvointi MK-kyselyllä.
- — kehitetään Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa geneerinen malli mielenterveyden tukemiseksi työterveysyhteistyössä.
- — levitetään mielenterveyden tuen digitaalisia työkaluja työpaikoille.
- — osallistutaan kansallisen Terveet tilat 2018 -ohjelman toteutukseen, jotta sisäilmaan liitetty oireilu vähenisi merkittävästi.
- — ohjeistetaan ja tuetaan työpaikkoja, viranomaisia sekä päätöksentekijöitä covid-19:n vastaisessa työssä.
- — varmistetaan suomalaisen työelämän kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin covid-19-pandemian jälkeisessä ja työn murroksen muokkaamassa maailmassa.
Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa tulo- ja menoarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Tulo- ja menoarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.
Valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten arvioidaan olevan 37,1 milj. euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tulojen arvioidaan olevan 9,1 milj. euroa. Toiminnasta saatavien tulojen arvioidaan ylittävän yhden viidesosan valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrästä. Ylimenevät tulot käytetään Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, johtamiseen ja asiantuntijatyöhön.
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan vuonna 2022 olevan 52 600 000 euroa, myönnetään valtionosuutta 28 042 000 euroa.
Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2022 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2020—2022 (1 000 euroa)
| Menot | Oma rahoitus | Valtionosuus | |||||||
| 2020 tot. |
2021 arvio |
2022 arvio |
2020 tot. |
2021 arvio |
2022 arvio |
2020 tot. |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Tutkimus ja kehittäminen | 13 117 | 16 000 | 16 000 | 6 766 | 8 000 | 8 000 | 6 351 | 8 000 | 8 000 |
| Asiantuntijatyö | 18 612 | 16 100 | 16 100 | 1 311 | 1 058 | 1 058 | 17 301 | 15 042 | 15 042 |
| Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma | 790 | 6 000 | 5 000 | 0 | 0 | 0 | 790 | 6 000 | 5 000 |
| Yhteensä | 32 519 | 38 100 | 37 100 | 8 077 | 9 058 | 9 058 | 24 442 | 29 042 | 28 042 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | 13 683 | 15 500 | 15 500 | 13 683 | 15 500 | 15 500 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 46 202 | 53 600 | 52 600 | 21 760 | 24 558 | 24 558 | 24 442 | 29 042 | 28 042 |
| Rahoitusosuus, % | 47 | 46 | 47 | 53 | 54 | 53 | |||
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
| Yhteensä | -1 000 |
| 2022 talousarvio | 28 042 000 |
| 2021 talousarvio | 29 042 000 |
| 2020 tilinpäätös | 24 442 000 |
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 502 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pohjoissuomalaisen jäsenkorjausperinteen tallentaminen | -40 |
| Päihteitä käyttävät äidit (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 500 |
| Yhteensä | -1 540 |
| 2022 talousarvio | 5 502 000 |
| 2021 talousarvio | 7 042 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 402 000 |
(87.) Rokotetutkimuksen yhtiöittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2021 talousarvio | 8 000 000 |