Talousarvioesitys 2022
Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2022 enintään 8 400 000 euroa.
Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2022 enintään 34 000 euroa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa toimenpiteitä, joilla tuetaan talouskasvua, jonka tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Talouskasvun perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Hallinnonalan toimijoiden tavoitteena on rakentaa toimintaympäristö, jolla luodaan toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja talouden kasvun vahvistumiselle.
Suomen taloudellisen menestyksen ja suomalaisyritysten kasvuedellytysten kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla niitä rajoittavaa tai hidastavaa sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.
Innovaatiot ja toimiva aineettoman omaisuuden suojajärjestelmä ovat keskeisiä suomalaisyritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti.
Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen — työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava — työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.
Huoltovarmuuden ja varautumisen taso määritellään huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä (1048/2018). Kansallisen huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että ne kykenevät täyttämään väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet kaikissa olosuhteissa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle 2022:
Tulosalueen tavoitteet
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Konsernin virastojen digivalmiudet kasvavat | |||
---|---|---|---|
— Digikypsyysindeksi (1—5) | 3,27 | > 3,27 | > 3,1 |
Henkilötyövuodet ja kokonaistyötyytyväisyys
Henkilötyövuodet | Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | |||||
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Työ- ja elinkeinoministeriö | 417 | 400 | 425 | 3,7 | > 3,6 | > 3,6 |
ELY-keskukset | 3 017 | 3 075 | 2 950 | 3,8 | > 3,6 | > 3,6 |
Työ- ja elinkeinotoimistot | 3 441 | 3 885 | 3 451 | 3,6 | > 3,5 | > 3,5 |
Geologian tutkimuskeskus | 401 | 415 | 430 | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Business Finland | 713 | 730 | 650 | 3,3 | > 3,5 | > 3,7 |
Kilpailu- ja kuluttajavirasto | 221 | 217 | 236 | 3,9 | > 3,8 | > 3,8 |
Patentti- ja rekisterihallitus | 411 | 421 | 422 | 4,0 | 3,9 | 3,9 |
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto | 242 | 264 | 264 | 3,6 | 3,8 | 3,8 |
Energiavirasto | 81 | 85 | 75 | 3,8 | > 3,9 | > 3,9 |
Yhteensä | 8 944 | 9 492 | 8 903 | 3,7 | > 3,7 | > 3,7 |
---|
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 207 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten
2) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahasta on varattu
1) 200 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 200 000 euroa investointeihin uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1)
3) 400 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRF pilari1)
4) 80 000 euroa teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
5) 70 000 euroa maahanmuuton digitaaliseen infrastruktuuriin (RRF pilari3)
6) 1 270 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) ja
7) 20 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä, työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista.
Momentin määrärahasta 2 240 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia. Rahoituksesta 1 270 000 euroa kohdentuu jatkuvan oppimisen uudistukseen, jolla tuetaan koulutusvalintoja, jotka lisäävät vihreän siirtymän ja digitaalisia taitoja. Rahoituksesta 970 000 euroa on EU:n elpymisvälineen eri osa-alueiden toimeenpanoon liittyviä hallinnollisia resursseja, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Hallituksen esitykset (kpl) | 49 | 35 | 27 |
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) | 58 | > 80 | > 80 |
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) | 0,7 | 0 | 0 |
Valtioneuvoston asetukset (kpl) | 44 | 25 | 30 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 41 496 | 47 168 | 46 707 |
Bruttotulot | 6 874 | 8 500 | 8 500 |
Nettomenot | 34 622 | 38 668 | 38 207 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 8 908 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 423 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 38 177 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 30 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arkiston järjestämishanke (siirto momentille 23.01.01) | -45 |
Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) | 20 |
Energiainfrastruktuuri-investoinnit (RRF pilari1) | 200 |
Erityisasiantuntija IAEA-hallintoneuvostokaudelle Suomen Wienin suurlähetystöön (siirto momentille 24.01.01) | -117 |
Hallinnonalan digitalisaation kehittäminen, pienemmät hankevalmistelut (siirto momentille 32.01.10) | -500 |
Harmaan talouden ohjelma (siirto momentille 32.01.06) | -100 |
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | -110 |
Investoinnit uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1) | 200 |
Jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3) | 1 270 |
KEINO-osaamiskeskuksen toiminnan koordinaatiotehtävät (1 htv) (siirto momentilta 32.30.40) | 180 |
Laajennettu hankintatuki (siirto momentille 23.01.01) | -50 |
Maahanmuuton digitaalinen infrastruktuuri (RRF pilari3) | 70 |
Monialaisten palvelujen tukirakenne (siirto momentille 32.01.02) | -775 |
Määräaikainen EU:n puhtaan energian paketin tehtävä (1 htv) (siirto momentilta 32.01.09) | 80 |
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 40 |
Päästökaupan ilmaisjakoon liittyvät tehtävät (-1 htv) (siirto momentille 32.01.09) | -80 |
Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) | 80 |
Toimialakohtainen kasvukokonaisuus (HO 2019 kertaluonteinen) | -800 |
Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) | 400 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -593 |
Palkkausten tarkistukset | 169 |
Yhteensä | -461 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 38 207 000 |
2021 III lisätalousarvio | -833 000 |
2021 talousarvio | 38 668 000 |
2020 tilinpäätös | 37 137 000 |
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 191 905 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.
Määrärahasta on varattu
1) 1 100 000 euroa öljylämmityksestä luopumiseen (RRF pilari1)
2) 60 000 euroa Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3)
3) 2 005 000 euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) ja
4) 70 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelmaan (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskuksia on 15 ja ne toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). Lisäksi ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on valtakunnallinen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto (KEHA-keskus).
Momentin määrärahasta 3 235 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Jatkuvan oppimisen uudistuksen 2 005 000 euron määrärahasta 5 % kohdennetaan vihreitä taitoja vahvistavaan koulutukseen ja 15 % digitalisaatiovalmiuksia parantavaan koulutukseen. Rahoituksesta 1 230 000 euroa on EU:n elpymisvälineen eri osa-alueiden toimeenpanoon liittyviä hallinnollisia resursseja, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) | 4,3 | > 4,0 | > 4,0 |
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) | - | > 4,0 | - |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 216 448 | 220 801 | 222 905 |
Bruttotulot | 35 085 | 35 000 | 31 000 |
Nettomenot | 181 363 | 185 801 | 191 905 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 25 171 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 31 158 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 8 082 | 8 000 | 8 500 |
— muut tuotot | -49 | - | - |
Tuotot yhteensä | 8 033 | 8 000 | 8 500 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 5 614 | 6 000 | 6 500 |
— osuus yhteiskustannuksista | 1 602 | 2 000 | 2 000 |
Kustannukset yhteensä | 7 216 | 8 000 | 8 500 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 817 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 111 | 100 | 100 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 7 421 | 8 000 | 8 000 |
— EU:lta saatava rahoitus | 1 961 | - | - |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 152 | - | - |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 720 | 2 500 | 3 000 |
Tuotot yhteensä | 10 254 | 10 500 | 11 000 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 11 500 | 12 000 | 12 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -1 246 | -1 500 | -1 000 |
Omarahoitusosuus, % | 11 | 13 | 8 |
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.31, 31.20.54 ja 55, 32.01.03, 20 ja 51, 32.20.41, 32.30.42, 51, 52 ja 64, 32.50.30, 33.20.31, 50 ja 52, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.56 ja 64.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumisavustusten käsittely | -560 |
Jatkuvan oppimisen uudistus (RRF pilari3) | 2 005 |
Joutoalueiden metsitystuen hallinnointi (siirto momentilta 30.40.22) | 175 |
Jätelain tuottajavastuun valvonta ja raportointi (2 htv) | 160 |
Kasvun kiihdyttämisohjelma (RRF pilari3) | 70 |
Merenhoidon koordinaatiotehtävät (1 htv) (siirto momentilta 35.10.22) | 80 |
Monialaisten palvelujen tukirakenne (siirto momentilta 32.01.01) | 775 |
Nuorisotakuun toimeenpano kuntien kannustinmallilla (RRF pilari3) | 60 |
Perhevapaalta töihin -hanke (siirto momentilta 32.30.51) | 220 |
Rahoituskauden vaihtumisen lisäresurssit (CAP27) | 700 |
Turvealan romutuspalkkion toimeenpano ja muut turvealan muutokseen liittyvät neuvontatehtävät | 210 |
Uusiutuvan energian direktiivin RED II toimeenpano | -80 |
Vesihuollon valvonta (3,5 htv) | 250 |
Öljylämmityksestä luopuminen (RRF pilari1) | 1 100 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -81 |
Palkkausten tarkistukset | 1 020 |
Yhteensä | 6 104 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 191 905 000 |
2021 III lisätalousarvio | 1 304 000 |
2021 talousarvio | 185 801 000 |
2020 tilinpäätös | 187 350 000 |
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 267 911 000 euroa.
Määrärahasta on varattu 70 000 000 euroa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin (RRF pilari3) toimeenpanoon osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistot toimivat ELY-keskusten alaisina paikallishallinnon viranomaisena.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Momentin määrärahasta 70 000 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavaa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoa. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa lisätään yksilöllisen tuen määrää ja pyritään siten tukemaan aiempaa paremmin työllistymistä ja lyhentämään työttömyysjaksojen pituutta. Mallissa kehitetään myös asiakaslähtöisen toimintatavan edellyttämiä laadukkaita sähköisiä palveluita ja työvoimapalveluiden toimintaatukevia järjestelmiä, jotka tukevat digitaalista ulottuvuutta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,3 | > 4,0 | > 4,0 |
Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,2 | > 4,0 | > 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 211 793 | 209 811 | 268 311 |
Bruttotulot | 366 | 400 | 400 |
Nettomenot | 211 427 | 209 411 | 267 911 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 22 970 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 54 680 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aulapalvelut (siirto momentilta 32.30.51) | 1 255 |
Määräaikaishaastattelut ja nuorisotakuun edistäminen (HO 2019) | -1 000 |
Nuorten palvelujen integraation, toimintatapojen ja vaikuttavuuden vahvistaminen (ONNI) | -1 500 |
Ohjaus- ja neuvontapalveluiden vahvistaminen turvealan muutokseen | 180 |
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -240 |
Palkkatuen lisääminen, digitaaliset palvelut (HO 2019) | -1 000 |
Pk-yritysten rekrytointituki, tietojärjestelmämuutokset (HO 2019 kertaluonteinen) | -900 |
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (RRF pilari3) | 70 000 |
TE-digihanke (siirto momentille 32.30.51) | -10 000 |
Work in Finland -rakenteen perustaminen | 725 |
Palkkausten tarkistukset | 980 |
Yhteensä | 58 500 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 267 911 000 |
2021 III lisätalousarvio | 1 105 000 |
2021 talousarvio | 209 411 000 |
2020 tilinpäätös | 243 137 000 |
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 845 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
4) vientiyhtiö GTK International Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.
Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena geologisen tutkimuksen huippuosaajana.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Tulosalueen osuus ydintoiminnasta (%) | |||
---|---|---|---|
— asiakastoimeksiannot | 15,8 | 23 | 20 |
— tiede ja innovaatiot | 25,0 | 26 | 35 |
— geotieto | 29,1 | 28 | 25 |
— muu ydintoiminta | 30,1 | 23 | 20 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | |||
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) | 17,8 | 20,0 | 25,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 43 712 | 45 864 | 45 845 |
Bruttotulot | 12 716 | 13 000 | 13 000 |
Nettomenot | 30 996 | 32 864 | 32 845 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 450 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 9 840 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 7 259 | 8 000 | 8 000 |
— muut tuotot | 54 | - | - |
Tuotot yhteensä | 7 313 | 8 000 | 8 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 436 | 5 650 | 5 650 |
— osuus yhteiskustannuksista | 1 947 | 1 750 | 1 750 |
Kustannukset yhteensä | 6 383 | 7 400 | 7 400 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 930 | 600 | 600 |
Kustannusvastaavuus, % | 115 | 108 | 108 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 2 154 | 2 800 | 2 800 |
— EU:lta saatava rahoitus | 1 635 | 1 000 | 1 000 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 1 603 | 1 200 | 1 200 |
Tuotot yhteensä | 5 392 | 5 000 | 5 000 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 8 955 | 10 000 | 10 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -3 563 | -5 000 | -5 000 |
Omarahoitusosuus, % | 40 | 50 | 50 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -138 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -17 |
Palkkausten tarkistukset | 136 |
Yhteensä | -19 |
2022 talousarvio | 32 845 000 |
2021 III lisätalousarvio | 483 000 |
2021 talousarvio | 32 864 000 |
2020 tilinpäätös | 34 386 000 |
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 108 763 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa Business Finland -yhtiön toiminnasta aiheutuvien sanktioluonteisten menojen, vahingonkorvausten, oikeudenkäyntikulujen, viivästyskorkojen, kurssitappioiden ja muiden näihin rinnastettavien menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan suorittaa myös ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.
Määrärahasta on varattu
1) 600 000 euroa vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen (RRFpilari1)
2) 400 000 euroa teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
3) 600 000 euroa keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen (RRF pilari1)
4) 1 300 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
5) 150 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)
6) 100 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin(RRF pilari2)
7) 320 000 euroa maahanmuuton digitaaliseen infrastruktuuriin (RRF pilari3)
8) 300 000 euroa innovaatio-ja tutkimusinfrastruktuuriin (RRF pilari3)
9) 500 000 euroa veturihankkeisiin (RRF pilari3)
10) 270 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
11) 200 000 euroa innovatiivisiin kasvuyrityksiin(RRF pilari3)
12) 800 000 euroa teollisuuden vähähiilisyyteen, kiertotalouteen, digitaalisuuteen ja teolliseen palveluvientiin (RRF pilari3)
13) 400 000 euroa terveys- ja hyvinvointiosaamiseen ja -teknologiaan (RRF pilari3)
14) 580 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3) ja
15) 5 000 000 euroa matkailualan kestävään ja digitaalisen kasvuun (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Business Finland -kokonaisuus muodostuu Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.
Business Finland edistää elinkeinojen kestävää kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta, lisää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä, parantaa työelämän laatua sekä luo näin työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, joihin Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla sekä kansainvälistymis- ja muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Business Finland edistää toiminnallaan myös Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua. Business Finlandin Talent-toiminnalla tuetaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.
Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja kehitetään Suomen matkailumaakuvaa, matkailupalvelujen vientiä ja kysyntää yhdessä matkailualojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä.
Suomi osallistuu Dubain maailmannäyttelyyn vuosina 2021—2022. Tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja parantaa Suomen houkuttelevuutta matkailulle ja investoinneille maakuvaa vahvistamalla. Näyttelyyn osallistumisesta aiheutuu vuosina 2019—2022 yhteensä noin 10 milj. euron kustannukset, josta yritysten rahoitusosuus on noin 4,5 milj. euroa.
Momentin määrärahasta 11 520 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Rahoituksesta 5 000 000 euroa kohdentuu matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen. Matkailualalle kohdennetaan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, tuetaan yrityksiä tiedolla johtamisen ja kestävän matkailun valmennuskokonaisuuksilla tavoitteena matkailualan kestävä ja digitaalinen kasvu. Toimenpiteet luovat edellytyksiä kestävälle yritystoiminnalle niin matkailuyrityksissä kuin muissa matkailualaa tukevissa toimialoissa. Matkailualan toimenpiteet tukevat digitaalista ulottuvuutta (40 %). Kehittämistoimenpiteillä tuetaan digitaalisten toimintatapojen käyttöönottoa matkailun kestävyyden (ml. hiilijalanjälki) seurannassa, tiedolla johtamisessa ja matkailupalveluiden myynnin edistämisessä. Rahoituksesta 6 520 000 euroa on EU:n elpymisvälineen eri osa-alueiden toimeenpanoon liittyviä markkinointi-, selvitys-, tuki- ja muita hallinnollisia resursseja, joilla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toimeenpano.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Business Finlandin asiakkaiden lukumäärä1)/yhteenlasketut toimintamenot (asiakasta / milj. euroa) | 67 | > 65 | > 66 |
Business Finlandin asiakkaiden suositteluhalukkuus (-100—100) | 66 | > 58 | > 60 |
1) Asiakkaiden lukumäärässä ei ole otettu huomioon koronarahoitusasiakkaita, sillä koronarahoitus on Business Finlandin normaalista toiminnasta poikkeava erillistehtävä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Innovaatiotoiminnan edistäminen, kansainvälistymispalvelut, hanke- ja ohjelmatoiminta sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen | 89 963 000 |
Talent-toiminta (sisältäen Work in Finland -rakenteen perustamisen) | 3 500 000 |
Audiovisuaalisen tuotantotuen hallinnointi ja markkinointikulut | 500 000 |
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen | 14 800 000 |
Yhteensä | 108 763 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 98 370 | 101 604 | 108 863 |
Bruttotulot | 403 | 100 | 100 |
Nettomenot | 97 967 | 101 504 | 108 763 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 18 295 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 32 608 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöt (RRF pilari2) | 100 |
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin | -500 |
Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) | 270 |
Av-tuotantotuen hallinnointi ja markkinointikulut (HO 2019 kertaluonteinen) | 500 |
Creative Business Finland (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
Dubain maailmannäyttely | -1 000 |
Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurit (RRF pilari3) | 300 |
Innovatiiviset kasvuyritykset (RRF pilari3) | 200 |
Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys (RRF pilari1) | 600 |
Maahanmuuton digitaalinen infrastruktuuri (RRF pilari3) | 320 |
Matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukeminen (RRF pilari3) | 5 000 |
Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) | 150 |
Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 000 |
Talent-toiminta (HO 2019) | 500 |
Tarkistus palvelusopimuksen kustannuksiin | 851 |
Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) | 400 |
Teollisuuden vähähiilisyys, kiertotalous, digitaalisuus ja teollinen palveluvienti (RRF pilari3) | 800 |
Terveys- ja hyvinvointiosaaminen ja -teknologia (RRF pilari3) | 400 |
Toimialakohtainen kasvukokonaisuus (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 500 |
Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) | 580 |
Tukiohjelma kiinteistö- ja rakentamisalalle ilmastonmuutoshaasteisiin (RRF pilari1) | 1 300 |
Veturihankkeet (RRF pilari3) | 500 |
Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen (HO 2019) | 2 000 |
Work in Finland -rakenteen perustaminen | 1 000 |
Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (RRF pilari1) | 600 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -185 |
Palkkausten tarkistukset | 73 |
Yhteensä | 7 259 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 108 763 000 |
2021 III lisätalousarvio | 3 760 000 |
2021 talousarvio | 101 504 000 |
2020 tilinpäätös | 112 280 000 |
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 928 000 euroa.
Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto luo edellytyksiä talouskasvulle edistämällä markkinoiden toimivuutta. Hyvin toimivat markkinat kiihdyttävät tuottavuutta ja innovointia muodostaen edellytyksen menestyvälle kotimaiselle yritystoiminnalle ja kuluttajien hyvinvoinnille. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla vahvistaa yksityistä kysyntää.
Virasto ehkäisee kotimarkkinoiden liiallista keskittymistä yrityskauppavalvonnalla ja puuttuu jälkikäteen kartelleihin ja muihin kuluttajille haitallisiin kilpailunrajoituksiin. Kuluttajavastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajansuojalla edistetään kuluttajien tietoisia valintoja sekä torjutaan harhaanjohtavia ja sopimattomia menettelyjä. Virasto hoitaa myös kuluttajaneuvonnan tehtäviä ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien aseman turvaamiseen.
Virasto tuottaa selvityksiä ja laskelmia eri sääntelyvaihtoehdoista ja vaihtoehtojen vaikutuksista markkinoiden toimivuuteen ja kuluttajiin. Tämä vaikutusarviointityö tukee valtionhallinnon yhteistä tavoitetta vahvistaa julkisen sektorin tietopohjaista päätöksentekoa. Tiedon tarve korostuu erityisesti tilanteessa, jossa on tehtävä suuria ja nopeita päätöksiä reagoitaessa terveyskriisin laukaisemaan talouskriisiin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Kilpailu- ja kuluttajavirasto tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa kansantaloudelle ja kuluttajille | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | - | > 3,8 | > 3,9 |
Kilpailu- ja kuluttajaviraston henkilöstön asiantuntijuus on vahvaa | |||
— Sidosryhmien arvio (1—5) | - | > 3,8 | > 3,9 |
Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Markkinoiden toimivuuden edistäminen | 29,0 | 29,0 | 29,0 |
Kilpailuvalvonta | 76,0 | 80,0 | 83,5 |
Kuluttaja-asiamiehen valvonta ja muu kuluttajansuoja | 48,0 | 52,0 | 53,0 |
Kuluttajaneuvonta | 52,0 | 50,0 | 50,0 |
Hallintopalvelut | 16,3 | 17,0 | 17,5 |
Yhteensä | 221,3 | 228,0 | 233,0 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 18 194 | 18 721 | 19 328 |
Bruttotulot | 411 | 360 | 400 |
Nettomenot | 17 783 | 18 361 | 18 928 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 459 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 876 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Harmaan talouden ohjelma (siirto momentilta 32.01.01) | 100 |
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | -74 |
Kartellivalvonnan vahvistaminen (3 htv) | 240 |
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistaminen (HO 2019) | 250 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -42 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -1 |
Palkkausten tarkistukset | 94 |
Yhteensä | 567 |
2022 talousarvio | 18 928 000 |
2021 III lisätalousarvio | 99 000 |
2021 talousarvio | 18 361 000 |
2020 tilinpäätös | 18 200 000 |
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 936 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.
Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kaupparekisterilain muuttamisesta digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1151 täytäntöön panemiseksi. Direktiivin velvoitteet laajentavat sähköistä ilmoittamista, minkä johdosta osakeyhtiöiden perustamis- ja muutosilmoitusten palveluita on kehitettävä. Lisäksi täytäntöönpano edellyttää rajat ylittävän asioinnin mahdollistavia uudistuksia ja saavutettavuusvaatimusten täyttämistä.
Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.
Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuoden 2022 alusta lukien.
Momentilta maksetaan 650 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 990 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Asiakastyytyväisyys (1—5) | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Sähköinen asiointi (%) | 89,6 | 85 | 89 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 52 751 | 49 157 | 49 286 |
— muut tuotot | 1 129 | - | - |
Tuotot yhteensä | 53 880 | 49 157 | 49 286 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 48 641 | 48 851 | 48 054 |
— osuus yhteiskustannuksista | 11 335 | 12 492 | 13 329 |
Kustannukset yhteensä | 59 976 | 61 343 | 61 383 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -6 096 | -12 186 | -12 097 |
Kustannusvastaavuus, % | 90 | 80 | 80 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 59 822 | 58 324 | 62 222 |
Bruttotulot | 53 977 | 49 167 | 49 286 |
Nettomenot | 5 845 | 9 157 | 12 936 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 790 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 12 515 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | 750 |
Kaupparekisterin maksuttoman tietopalvelun tulokompensaatio | 500 |
Korvaus yhtenäispatentin voimaantulosta | 600 |
Säätiövalvonnan tehostaminen | 230 |
Yhdistysrekisterin kustannusvastaavuus | 1 700 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -1 |
Yhteensä | 3 779 |
2022 talousarvio | 12 936 000 |
2021 III lisätalousarvio | -2 701 000 |
2021 talousarvio | 9 157 000 |
2020 tilinpäätös | 6 569 938 |
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 495 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) N:o 340/2008 perusteella maksamat palkkiot, erillisenä palveluna tehtävien kasvinsuojeluaineiden ja biosidien arviointien korvaukset sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.
Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta keskeisillä toimialoilla. Suomen kilpailukyvyn ja yleisen turvallisuuden kannalta investointihankkeiden ja kemikaalien sujuva luvitus ja valvonnan riittävä resursointi vaatii erityistä huomiota. Tukes valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta sekä edistää yritysten kilpailukykyä. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa ja toimii kansallisena akkreditointielimenä. Tavoitteena on toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan parantaminen turvallisuuden edistämiseksi ja henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi, kemikaalien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ja varmistamiseksi. Toiminta kohdistuu riskiperusteisesti markkinoilla oleviin tuotteisiin, kemikaaleihin, tuotantolaitoksiin, laitteistoihin, palveluihin sekä yritysten ja kuluttajien toimintatapoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö pelastustoimen laitteiden valvonnan osalta sekä maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kemikaalien tuotevalvonnan osalta asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
— Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys (1—5) | 3,9 | > 4,0 | > 4,0 |
— Yrityksen itsearvio tehdyistä turvallisuutta edistävistä muutoksista | 71 | > 71 | > 71 |
Osa maksullisen toiminnan tuloista on budjetoitu momentille 12.32.20.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— suoritteiden myyntituotot | 6 987 | 6 700 | 7 000 |
Tuotot yhteensä | 6 987 | 6 700 | 7 000 |
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | 3 193 | 2 800 | 3 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 174 | 3 900 | 4 200 |
— osuus yhteiskustannuksista | 3 482 | 2 800 | 2 800 |
Kustannukset yhteensä | 7 656 | 6 700 | 7 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -669 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 91 | 100 | 100 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 23 643 | 27 057 | 27 365 |
Bruttotulot | 5 242 | 5 200 | 4 870 |
Nettomenot | 18 401 | 21 857 | 22 495 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 974 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 198 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Konfliktimineraalien valvonta | 90 |
Tuoteyhteyspiste sekä jalkinemerkinnät | 119 |
Ympäristönsuojelun markkinavalvonta (siirto momentilta 35.01.01) | 330 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -1 |
Palkkausten tarkistukset | 100 |
Yhteensä | 638 |
2022 talousarvio | 22 495 000 |
2021 III lisätalousarvio | -151 000 |
2021 talousarvio | 21 857 000 |
2020 tilinpäätös | 20 625 000 |
09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 586 000 euroa.
Määrärahasta on varattu 100 000 euroa julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain muuttamisesta.
Energiavirasto hoitaa energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä, joita ovat energiamarkkinoiden sekä ilmastotavoitteiden politiikkatoimien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen liittyvät virastolle lainsäädännössä asetetut tehtävät. Energiaviraston vastuulle kuuluvat energiamarkkinoiden eli sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden sekä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta ja edistäminen. Ilmastotavoitteiden politiikkatoimien osalta viraston vastuulle kuuluvat päästökaupan, uusiutuvan energian tukijärjestelmien, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien sekä energiatehokkuuden valvonta ja edistäminen. Energiavirastolle kuuluu myös muita energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanotehtäviä.
Momentin määrärahasta 100 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavaa ja kohdentuu julkisen latausinfrastruktuurin ja kaasutankkausverkon tukemisen hallinnollisiin resursseihin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2022:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
Viraston asianhallintaprosessin digitalisointi | |||
— Sähköisesti tuotettujen kirjaustapahtumien osuus kaikista kirjaustapahtumista (%) | 60 | > 65 | > 70 |
Viraston lupaprosessien sujuvoittaminen | |||
— Verkkolupien käsittelyaika (pv) | 79 | < 50 | < 50 |
— Hankelupien käsittelyaika (pv) | 29 | < 40 | < 40 |
— Päästölupien käsittelyaika (pv) | 80 | < 70 | < 50 |
Energiamarkkinoiden valvonnan taloudellisuus | |||
— Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus (c/kWh) | 0,0041 | < 0,0048 | < 0,0050 |
Ilmastotavoitteiden edistämisen taloudellisuus | |||
— Päästökaupan hallinnoinnin toimintakustannukset päästökaupan piiriin kuuluvaa laitosta kohden (euroa/laitos) | 3 790 | < 4 500 | < 4 000 |
— Uusiutuvan energian tuotantotukien hallinnointikustannukset järjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettua sähköä kohden (euroa/MWh) | 0,22 | < 0,30 | < 0,30 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 8 228 | 10 428 | 10 306 |
Bruttotulot | 1 803 | 2 670 | 1 720 |
Nettomenot | 6 425 | 7 758 | 8 586 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 380 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 984 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Alkuperätakuulain tietojärjestelmä | 50 |
Alkuperätakuulain toimeenpano | 160 |
Energianeuvonnan lisätehtävät (siirto momentille 32.20.20) | -80 |
Energiaverkkojen sijaintitietopalvelu | 100 |
Julkinen latausinfrastruktuuri ja kaasutankkausverkko (RRF pilari1) | 100 |
Määräaikainen EU:n puhtaan energiapaketin tehtävä (-1 htv) (siirto momentille 32.01.01) | -80 |
Puhtaan energian paketin sähkömarkkinasäädösten toimeenpano (5,5 htv) | 440 |
Päästökaupan ilmaisjakoon liittyvät tehtävät (1 htv) (siirto momentilta 32.01.01) | 80 |
Sähkön ja maakaasun valvonnan lisääntyminen, kirjaamotehtävät (1 htv) | 80 |
Sähkön ja maakaasun vähittäismyyjien toimintatapojen sekä datahubin valvonta (1 htv) | 80 |
Sähköverkon kehittämissuunnitelmien valvonta | 90 |
Tietoturvan ja -suojan parantaminen verkkovalvonnassa (1,5 htv) | 107 |
Uusien tehtävien edellyttämät tietojärjestelmäinvestoinnit ja asiantuntijaselvitykset | -280 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -37 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -12 |
Palkkausten tarkistukset | 30 |
Yhteensä | 828 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 8 586 000 |
2021 III lisätalousarvio | -12 000 |
2021 talousarvio | 7 758 000 |
2020 tilinpäätös | 7 029 000 |
10. Digitalisaation kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 27 080 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon
2) digitalisaatiohankkeiden toimeenpanon tukemiseen ja arviointiin
3) henkilöstön palkkausmenoihin.
Määrärahasta on varattu
1) 7 000 000 euroa reaaliaikataloushankkeelle (RRF pilari2)
2) 3 400 000 euroa edunsaajarekisterille (RRF pilari2) ja
3) 13 000 000 euroa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin digitalisaatiohankkeelle (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Määrärahalla rahoitetaan keskeisiä digitaalisuutta edistäviä uudistuksia, joita toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tai yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.
Momentin määrärahasta 23 400 000 euroa on EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta. Reaaliaikataloushankkeen tavoitteena on vauhdittaa datataloutta ja digitalisaatiokehitystä. Edunsaajarekisterillä tavoitellaan manuaalisista prosesseista luopumista ja digitaalisen turvallisuuden parantamista. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanolla tuetaan digitaalista ulottuvuutta kehittämällä asiakaslähtöisen toimintatavan edellyttämiä laadukkaita sähköisiä palveluja ja työvoimapalvelujen toimintaa tukevia järjestelmiä. Digitalisaatiorahoituksen tavoitteena on varmistaa, että merkittävä osa Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin edellyttämistä digitaalisista toiminnoista on rakennettu TE-palveluiden tietojärjestelmään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Luvat ja valvonta -hanke | 2 180 000 |
Work in Finland -hanke | 1 000 000 |
Reaaliaikataloushanke | 7 000 000 |
Edunsaajarekisterihanke | 3 400 000 |
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli | 13 000 000 |
Hallinnonalan digitalisaation kehittäminen | 500 000 |
Yhteensä | 27 080 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hallinnonalan digitalisaation kehittäminen, pienemmät hankevalmistelut (siirto momentilta 32.01.01) | 500 |
Luvat ja valvonta -hanke | 2 180 |
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (RRF pilari3) | 13 000 |
Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen (RRF pilari2) | 3 400 |
Work in Finland -rakenteen perustaminen | 1 000 |
Yritysten digitalous (RRF pilari2) | 7 000 |
Yhteensä | 27 080 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 27 080 000 |
2021 III lisätalousarvio | 8 200 000 |
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia
2) Siviilipalveluskeskuksessa työpalvelusta suorittavien siviilipalvelusvelvollisten ylläpidosta ja etuuksista aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Siviilipalveluskeskus toimii siviilipalvelusta toimeenpanevana viranomaisena. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen ja täydennyspalvelukseen, järjestää velvollisten koulutusjaksot sekä valvoo ja huolehtii, että siviilipalvelustoiminta järjestetään siviilipalveluslain ja -ohjeiden mukaisesti.
Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta, johon kuuluu 28 vuorokauden mittainen koulutusjakso ja loppuajan käsittävä työpalvelus, jonka suurin osa velvollisista suorittaa palveluspaikoissa ja arviolta noin 40 velvollista Siviilipalveluskeskuksessa.
Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena.
Siviilipalveluksen tunnuslukuja
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) | 2 079 | 2 000 | 2 100 |
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) | 932 | 1 300 | 1 200 |
Siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) | 32 | 40 | 30 |
Täydennyspalvelukseen hakeutuneet (hlöä) | 322 | 400 | 300 |
— koulutetut (hlöt) | 59 | 350 | 400 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
2022 talousarvio | 4 939 000 |
2021 talousarvio | 4 939 000 |
2020 tilinpäätös | 3 918 154 |
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 62 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää momentilta 32.20.40 ja vuoden 2021 talousarvion momentilta 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 5 000 |
Yhteensä | 5 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 62 072 000 |
2021 talousarvio | 57 072 000 |
2020 tilinpäätös | 54 837 367 |
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 001 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) yrityksille ja muille yhteisöille kestävän kasvupolitiikan edistämiseen
2) valtioneuvoston asetuksen avustuksesta kestävää kasvupolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille (104/2021) mukaisiin yleisavustuksiin
3) kansainvälisen teknologiapalkinnon (Millennium-teknologiapalkinto) maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustusten myöntämiseen Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Avustusta voidaan käyttää yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen, yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, julkisten hankintojen neuvontapalveluiden tuottamiseen, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen, suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla ja joka toinen vuosi myönnettävään kansainväliseen teknologiapalkintoon (Millennium-teknologiapalkinto).
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen sekä kansainvälistymispalvelut | 3 171 000 |
Julkisten hankintojen neuvontapalvelut | 500 000 |
Standardointitoiminta | 1 330 000 |
Kansainvälinen teknologiapalkinto | 1 000 000 |
Yhteensä | 6 001 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansainvälinen teknologiapalkinto | 1 000 |
Kertaluonteisten lisäysten (Viexpo, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Nuorten innovaatiopoli, Pirkanmaan yrityskummit) poistuminen | -1 000 |
Yritysten työsuhdeneuvontapalvelu | -290 |
Yhteensä | -290 |
2022 talousarvio | 6 001 000 |
2021 III lisätalousarvio | 3 110 000 |
2021 talousarvio | 6 291 000 |
2020 tilinpäätös | 7 651 000 |
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kvanttitietokoneen hankinnan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin
2) FiR1-tutkimusreaktorin käytöstä poiston ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamisen kustannuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2022 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Kvanttitietokone | 4 200 |
FiR1-tutkimusreaktorin käytöstä poisto ja Otakaari 3:n ennallistaminen | 500 |
Yhteensä | 4 700 |
---|
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2022 | 2023 | 2024 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 4 700 | 5 700 | 6 000 | 16 400 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kvanttitietokoneen maksatukset | 300 |
Yhteensä | 300 |
2022 talousarvio | 4 700 000 |
2021 talousarvio | 4 400 000 |
2020 tilinpäätös | 2 200 000 |
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 101 303 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävänä on riippumattomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö harjoittaa soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa, toimii kansallisena metrologialaitoksena, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista tutkimusta.
Määrärahaa kohdennetaan Suomen elinkeinorakennetta uudistavien alojen sekä kansainvälisesti merkittävien innovaatioekosysteemien kehittämiseen. VTT:n tavoitteena on ratkaista yhdessä asiakkaiden ja muiden tutkimuskumppanien kanssa suurimpia yhteiskunnallisia haasteita ja luoda siten kestävää kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Näitä haasteita ovat ilmastonmuutos, resurssien riittävyys, yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, teollisuuden uudistuminen sekä terveellisen elämän ja hyvinvoinnin edellytykset. Määrärahalla tuetaan myös etenemistä kohti hiilineutraaliutta kansallisella ja EU-rahoituksella.
Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.
Vaikuttavuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
— Suomalaiset innovaatiot, joiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa VTT:llä merkittävä rooli (%, 5 v. liukuva ka.) | 27 | 26 | 26—28 |
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti asiakkaiden kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin (%) | 45 | 45 | > 44 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
— Tuottavuus (kokonaistuotot henkilötyövuotta kohden, 1 000 euroa) | 123 | 124 | 124 |
— Maksullisen toiminnan tuotot (milj. euroa) | 64,8 | 62,3 | 67 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yleisavustus perusrahoitukseen | 83 068 |
Arvonlisäveromenot | 18 000 |
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) fuusiotutkimuksen koordinaatiotehtävä | 160 |
Yleisavustus jäsenmaksuihin | 75 |
Yhteensä | 101 303 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteinen lisäpanostus ilmastoneutraalisuuden vauhdittamiseen | -5 000 |
Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 000 |
Yhteensä | -8 000 |
2022 talousarvio | 101 303 000 |
2021 talousarvio | 109 303 000 |
2020 tilinpäätös | 107 703 000 |
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 322 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, joka neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtionavustus Kuluttajaliitolle (HO 2019) | 100 |
Yhteensä | 100 |
2022 talousarvio | 1 322 000 |
2021 talousarvio | 1 222 000 |
2020 tilinpäätös | 1 122 000 |
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 572 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen
2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin
3) merimiespalveluihin, joiden rahoitus muodostuu merimiespalvelulain (447/2007) 6 §:ssä tarkoitetusta valtio-osuudesta ja lakkautettua lästimaksujärjestelmää vastaavasta maksuosuudesta.
Selvitysosa:Merimiespalvelutoimisto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla, joiden molempien suuruus on 1/1000 alukselta saaduista ja maksetuista tuloista. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta on 50 %. Valtion osuus merimiespalvelutoimiston rahoituksesta vastaa työnantajien ja työntekijöiden maksuosuutta. Tämän lisäksi valtion varoista katetaan erillinen maksuosuus, jonka määrä vastaa kumotusta laivalästimaksujärjestelmästä merimiespalvelutoimistolle maksettua osuutta (492 000 euroa).
Toimiston tehtävänä on kerätä palvelumaksut sekä edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa sekä merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat.
Valtio korvaa suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneistä kustannuksista 50 %. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista | 1 072 000 |
Valtion osuus merimiesten matkakustannuksista | 1 500 000 |
Yhteensä | 2 572 000 |
2022 talousarvio | 2 572 000 |
2021 III lisätalousarvio | — |
2021 talousarvio | 2 572 000 |
2020 tilinpäätös | 2 446 962 |
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamiseen matkapalveluyhdistelmien tarjoajien maksukyvyttömyystapauksissa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtio korvaa matkustajien paluukuljetuksia ja maksaa korvauksia, mikäli matkapalveluyhdistelmien tarjoaja on maksukyvytön. Valtio voi maksaa paluukuljetusten kustannukset, mikäli se on matkustajien nopean paluukuljetuksen vuoksi välttämätöntä. Lisäksi valtio voi maksaa myös muita matkustajien saatavia, jos matkapalveluyhdistelmien tarjoajan asettama vakuus ei riitä kaikkien saatavien maksamiseen tai niiden maksaminen vakuuksista kestää kohtuuttoman kauan. Paluukuljetusten kustannukset ja matkustajille maksetut korvaukset korvataan valtiolle matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain (922/2017) mukaisesti asetetuista vakuuksista, niihin perustuvista kiinteistä maksuista sekä matkanjärjestäjiltä kerättävällä veroluontoisella maksulla, jonka suuruus on 0,024 % matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihdosta. Maksuilla varaudutaan tilanteisiin, joissa valtio tulee korvausvelvolliseksi eikä valtion maksamia korvauksia saada perittyä takaisin vakuuksista. Lisäksi peritään vakuusmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Maksut tuloutuvat momentille 11.19.09, jolle arvioidaan kertyvän 650 000 euroa v. 2022.
2022 talousarvio | 400 000 |
2021 talousarvio | 400 000 |
2020 tilinpäätös | 400 000 |
54. Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain (921/2017) mukaisesti matkapakettien peruuntumisesta johtuvien korvausten maksamiseen matkustajille.
Selvitysosa:Matkustajille korvataan matkanjärjestäjän konkurssitapauksessa saatavat, jotka matkanjärjestäjä on velvollinen palauttamaan tilanteessa, jossa matkapaketin peruutuksen syynä on koronaepidemia. Korvauksen edellytyksenä on, ettei saatavaa voida korvata matkanjärjestäjän asettamista vakuuksista.
Matkustaja esittää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vaatimuksen korvauksen saamiseksi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun matkanjärjestäjä asetetaan konkurssiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tekisi päätöksen korvauksen maksamisesta.
Tavoitteena on kaikkien kuluttajien tasavertaisen aseman turvaaminen matkanjärjestäjän konkurssitilanteessa, joissa matkanjärjestäjällä on lakiin perustuva velvollisuus palauttaa matkustajien maksamat ennakkomaksut tai niitä vastaavien matkakuponkien arvo. Lisäksi pyritään tekemään matkakuponkien vastaanottamisesta kuluttajille houkutteleva ja luotettava vaihtoehto hinnan palautukselle rahana.
2022 talousarvio | 3 000 000 |
2021 talousarvio | 3 000 000 |
2020 tilinpäätös | 7 133 |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 17 714 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö | 360 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu | 1 220 000 |
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet | 753 000 |
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon | 434 000 |
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut | 44 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) IPPAS tarkastus | 130 000 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista | 3 933 000 |
Suomen maksuosuus ESA:n tiedeohjelmasta | 7 882 000 |
Guianan avaruuskeskuksen maksut | 794 000 |
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu | 1 700 000 |
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu | 110 000 |
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet | 354 000 |
Yhteensä | 17 714 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 17 509 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 205 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Euroopan avaruusjärjestön maksut (siirto momentilta 32.20.40) | 495 |
Yhteensä | 495 |
2022 talousarvio | 17 714 000 |
2021 talousarvio | 17 219 000 |
2020 tilinpäätös | 16 236 000 |
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (587/2017) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
4) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetussa säätiövalvonnan oikeusprosessissa Patentti- ja rekisterihallituksen vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen
5) eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa (954/2012), pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007), vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetussa laissa (387/2013), tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetussa laissa (1005/2008), jätelaissa (646/2011), jalometallituotteista annetussa laissa (1029/2000), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), lelujen turvallisuudesta annetussa laissa (1154/2011), kemikaalilaissa (599/2013), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1563/2011), kosmeettisista valmisteista annetussa laissa (492/2013), ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun laissa (390/2005), kaivoslaissa (621/2011), painelaitelaissa (1144/2016), hissiturvallisuuslaissa (1134/2016), sähköturvallisuuslaissa (1135/2016), vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005), konttilaissa (762/1998) sekä mittauslaitelaissa (707/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ryhmäkanneprosessista valtiolle aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, joita syntyy jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Lisäksi momentilta voidaan maksaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Energiaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatehtävien hoitamisesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka on määrätty maksettavaksi vastapuolelle silloin, kun valvontaviranomainen on hävinnyt asian.
2022 talousarvio | 50 000 |
2021 III lisätalousarvio | 75 000 |
2021 talousarvio | 50 000 |
2020 tilinpäätös | 120 000 |