Talousarvioesitys 2022
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 368 999 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 146 100 000 euroa
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla | 70 000 000 |
| E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki | 59 000 000 |
Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 47 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 2,3 milj. euroa.
Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.
Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.
Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 739 milj. euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 630 milj. euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2020—2022 (milj. euroa)
| 2020 tilinpäätös | 2021 varsinainen talousarvio | 2022 esitys | |||||||
| bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
| Tienpito | 783 | - | 783 | 717 | - | 717 | 710 | - | 710 |
| Radanpito | 522 | 56 | 466 | 473 | 49 | 424 | 464 | 49 | 415 |
| Vesiväylänpito | 92 | 2 | 90 | 101 | 1 | 100 | 98 | - | 98 |
| Liikenteen ohjaus ja informaatio | 143 | - | 143 | 142 | - | 142 | 146 | - | 146 |
| Yhteensä | 1 540 | 58 | 1 482 | 1 433 | 50 | 1 383 | 1 418 | 49 | 1 369 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aikaistus vuodelle 2021 | -50 000 |
| Heinävaara—Ilomantsi -radan täsmäkorjaukset (elvytys) | 4 000 |
| Jäänmurtaja Polariksen myyntitulot | -7 506 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -17 350 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (elvytystoimenpiteet) | -18 400 |
| Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) | -1 700 |
| Korjausvelan vähentäminen | -15 000 |
| Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus | -1 400 |
| Liikenteenohjausyhtiön (TMFG) Väylävirastolta lunastaman liikenteen ohjauksen ja hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut | 5 392 |
| Vaarallisten tasoristeysten poistaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -10 000 |
| Tasomuutos | 98 309 |
| Yhteensä | -13 655 |
| 2022 talousarvio | 1 368 999 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 51 900 000 |
| 2021 talousarvio | 1 382 654 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 481 720 000 |