Talousarvioesitys 2022

10. Liikenne- ja viestintäverkot

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 908 km, rataverkon pituus 5 924 km ja vesiväylien pituus 16 316 km vuoden 2020 lopussa.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

	2020	2021 arvio	2022 arvio

Tie	15 115	15 071	15 089
Radat	4 851	4 905	4 956
Vesiväylät	266	281	296
Yhteensä	20 232	20 257	20 341

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2020 yhteensä noin 2,8 mrd. euroa.

Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)

	2020 tilinpäätös	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Perusväylänpito (20)	1 481,7	1 382,7	1 369,0
Tulot	58,0	50,3	49,3
— Ratamaksu	44,6	47,0	47,0
— Muut tulot	13,4	3,3	2,3
Menot	1 539,7	1 433,0	1 418,3
Kunnossapito	818,6	851,5	819,0
— Hoito	400,5	423,4	431,6
— Jäänmurto	64,0	62,0	60,0
— Korjaus	354,1	366,1	327,4
Parantaminen ja suunnittelu	228,5	88,4	101,5
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit	196,3	62,3	78,1
— Suunnittelu	32,2	26,1	23,4
Liikennepalvelut	192,6	193,1	197,8
— Liikenteen ohjaus ja informaatio	142,6	142,1	146,1
— Maantielauttaliikenne	50,0	51,0	51,7
Korjausvelan vähentäminen	300,0	300,0	300,0
Avustukset (30, 31)	199,0	127,9	74,6
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30)	143,2	67,7	39,7
Eräät avustukset (31)	55,8	60,2	34,9
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79)	523,8	575,5	589,3
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76)	23,3	35,0	35,0
Väyläverkon kehittäminen (77)	391,7	431,7	471,3
Elinkaarirahoitushankkeet (79)	108,8	108,8	83,0
Nettomenot yhteensä	2 204,5	2 086,1	2 032,9

Bruttomenot yhteensä	2 262,5	2 136,4	2 082,2

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

	2020 toteutuma	2021 arvio	muutos	2022 arvio	muutos

Väylämaksuilla katettava toiminta
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia	96 032	98 145	2,2 %	100 304	2,2 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa	46 700	48 100	3,0 %	51 000	6,0 %
Muut tuotot, 1 000 euroa	1 583	212	-86,6 %	252	18,9 %
Kustannukset, 1 000 euroa	89 364	92 908	4,0 %	93 665	0,8 %
Kustannusvastaavuus	54,0 %	52,0 %	-2,0 %-yks.	54,7 %	2,7 %-yks.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 368 999 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 146 100 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla	70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki	59 000 000

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 47 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 2,3 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 739 milj. euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 630 milj. euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2020—2022 (milj. euroa)

	2020 tilinpäätös			2021 varsinainen talousarvio			2022 esitys
	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot

Tienpito	783	-	783	717	-	717	710	-	710
Radanpito	522	56	466	473	49	424	464	49	415
Vesiväylänpito	92	2	90	101	1	100	98	-	98
Liikenteen ohjaus ja informaatio	143	-	143	142	-	142	146	-	146
Yhteensä	1 540	58	1 482	1 433	50	1 383	1 418	49	1 369

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Aikaistus vuodelle 2021	-50 000
Heinävaara—Ilomantsi -radan täsmäkorjaukset (elvytys)	4 000
Jäänmurtaja Polariksen myyntitulot	-7 506
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen	-17 350
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (elvytystoimenpiteet)	-18 400
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03)	-1 700
Korjausvelan vähentäminen	-15 000
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus	-1 400
Liikenteenohjausyhtiön (TMFG) Väylävirastolta lunastaman liikenteen ohjauksen ja hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut	5 392
Vaarallisten tasoristeysten poistaminen (HO 2019 kertaluonteinen)	-10 000
Tasomuutos	98 309
Yhteensä	-13 655

2022 talousarvio	1 368 999 000
2021 III lisätalousarvio	51 900 000
2021 talousarvio	1 382 654 000
2020 tilinpäätös	1 481 720 000

30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 39 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeille länsimetro Espoon Matinkylästä Kivenlahteen ja Raide-Jokeri pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie, Lähijunaliikennealueen varikot ja Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeelle Tampereen raitiotie 2. vaihe.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)


Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen	8 500 000
Raide-Jokeri pikaraitiotie	18 200 000
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema	1 880 000
Turun raitiotie	1 500 000
Lähijunaliikennealueen varikot	1 000 000
Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie)	850 000
Tampereen raitiotie 2. vaihe	7 800 000
Yhteensä	39 730 000

Valtuus

Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia hankkeeseen Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 4 260 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista.

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin raitiotie Hervanta—keskusta—Tays sekä Hatanpään haara ja toisessa vaiheessa rakennetaan raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. Tampereen kaupunki päätti vuonna 2019 sisällyttää 1. vaiheeseen myös Hatanpään haaran, mikä ei alun perin sisältynyt 1. vaiheeseen ja vuonna 2017 myönnettyyn valtuuteen. Uuteen MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.

Vantaan pikaraitiotie on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on valmistunut yleissuunnitelma v. 2019. Sen valmistuttua Vantaan kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun yleissuunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tehdään katusuunnittelua sekä operointi-, varikko-, sähkötekniikka-, tunnelisuunnittelua jne. ja myös raitiotiehankkeeseen liittyvää kaupunkisuunnittelua kuten kaavarunkoja ja lukuisia asemakaavoja, mm. koko raitiotien mittainen tekninen asemakaava. Koko raitiotien reitille laaditaan katusuunnitelmat ja sen jälkeen rakentamissuunnitelmat. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Turun raitiotiellä on Turun kaupungille ja kaupunkiseudulle suuri strateginen merkitys. Raitiotie määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Se yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Turun raitiotien toteuttaminen mahdollistaa alueellista kasvua joukkoliikenneyhteyksien parantuessa ja liikennejärjestelmän kapasiteetin kasvaessa. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen palvelutason nosto vähentävät henkilöautoliikennettä, joka osaltaan vähentää päästöjä ja energiankulutusta. Tiedepuiston linjan toteutuessa keskustan saavutettavuus paranee ja erityisesti Varissuon alueen asema kaupunkirakenteessa vahvistuu ja maankäyttö monipuolistuu. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Lähijunaliikenteen jatkuvasti kasvavat matkustajamäärät edellyttävät lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämistä. Tarjonnan lisääminen edellyttää uutta kalustohankintaa. Uudet varikot ovat edellytys HSL:n uudelle kalustohankinnalle. Varikoiden sijoittamista HSL:n lähijunaliikennealueella ohjaavat ja rajaavat maankäyttö, nykyinen rataverkko sekä tulevaisuuden mahdolliset ratahankkeet. Varikko tarvitsee toimintojaan varten suuren alueen, jolle on haasteellista löytää optimaalista sijaintia rakennetun ympäristön keskeltä ottaen huomioon myös lähijunaliikenteen liikenteelliset lähtökohdat ja edellytykset. Uusien varikoiden tulee HSL:n ja Väyläviraston selvityksen perusteella sijaita liikenteellisesti lähellä kaupunkiratojen pääteasemia Rantaradalla ja Pääradalla sekä Kehäradan varrella, jotta ratakapasiteetti olisi mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Länsi-Helsingin pikaraitioteiden suunnittelu mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotien suunnittelu on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi (5.6.2018) bulevardikaupungin suunnittelun periaatteet ja samalla kiirehti raitiotieyhteyden suunnittelua, koska yhteys parantaa läntisen kantakaupungin, Munkkiniemen ja Munkkivuoren joukkoliikenteen palvelutasoa ja vaikuttaa myönteisesti bulevardikaupungin toimivuuteen ja kytkeytymiseen kaupunkirakenteeseen. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO₂-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2022	2023	2024	Yhteensä vuodesta 2022 lähtien

Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti	8 500		-	8 500
Raide-Jokeri pikaraitiotie	18 200		-	18 200
Vantaan pikaraitiotie	1 880	1 880		3 760
Lähijunaliikennealueen varikot	1 000	1 000		2 000
Turun pikaraitiotie	1 500	1 500		3 000
Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie)	850	1 300	2 110	4 260
Tampereen raitiotie, 2. vaihe	7 800	5 400	3 600	16 800
Yhteensä	39 730	11 080	5 710	56 520

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie)	850
Länsimetro	-15 120
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema	-160
Raide-Jokeri	-11 800
Tampereen raitiotie 1. vaihe	-2 898
Tampereen raitiotie 2. vaihe	1 200
Yhteensä	-27 928

2022 talousarvio	39 730 000
2021 talousarvio	67 658 000
2020 tilinpäätös	143 180 000

31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 34 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)


Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet	4 000 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat	900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot	30 000 000
Yhteensä	34 900 000

Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Yksityisteitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1069/2018) mukaisesti avustuksen enimmäismäärä tavanomaisissa tien parantamiskohteissa on 50 prosenttia ja merkittävimmissä siltakohteissa ja muissa merkittävissä luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa enintään 75 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (kävelyn ja pyöräilyn edistäminen)	-750
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (fossiilittoman liikenteen tiekartta)	500
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (HO 2019 kertaluonteinen)	-25 000
Yhteensä	-25 250

2022 talousarvio	34 900 000
2021 III lisätalousarvio	-300 000
2021 talousarvio	60 150 000
2020 tilinpäätös	55 800 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavat ennakkokorvaukset budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.

2022 talousarvio	34 997 000
2021 talousarvio	34 997 000
2020 tilinpäätös	23 274 767

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 471 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Määrärahasta on varattu 4 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointi -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautussuunnitelmaa.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Tiehankkeet
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen	128 000 000
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen	21 200 000
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen	7 000 000
Hailuodon kiinteä yhteys	96 000 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen	8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre	5 000 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku	3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi	13 000 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	25 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen	15 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla	27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi	26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa	20 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat	30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	67 500 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	77 900 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	76 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe	27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius	15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit	22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi	143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva	121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti	15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta	20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	139 000 000

Ratahankkeet
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen	10 000 000
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe	130 000 000
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet	15 000 000
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe	19 000 000
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen	33 800 000
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio)	11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen	8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe	30 000 000
Oritkarin kolmioraide	15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	273 000 000
Espoon kaupunkirata	137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	23 000 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	10 500 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen	62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	133 500 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen	74 000 000
Pohjanmaan rata	674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	50 100 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	195 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	10 100 000
Uudenkaupungin radan sähköistys	21 000 000

Vesiväylähankkeet
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen	26 500 000
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen	90 000 000
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto	5 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	40 000 000
Kokkolan meriväylä	45 000 000
Vuosaaren meriväylä	12 500 000

Väylähankkeiden suunnittelu
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu	4 200 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	5 000 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen	600 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu	18 000 000
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu	3 000 000

Yhteiset väylähankkeet
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet	174 000 000

Selvitysosa:Määrärahasta 4 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa ja päätös on tullut voimaan 1.6.2021.

Digirata-hankkeen määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville. Hankkeessa modernisoidaan ja digitalisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Hanke edistää myös EU:n lippulaivahanketta Lataus ja tankkaus (Recharge and refuel). Hanketta rahoitetaan tämän lisäksi kansallisesti 4 000 000 eurolla.

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määrärahatarve v. 2022 milj. €	Määrärahatarve myöhemmin milj. €

Tiehankkeet
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen	III LTA 2021		128,0	3,0	5,0	120,0
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen	TA 2021	2023	21,2	5,0	10,0	6,2
Vt 5 Hurus–Hietanen -tieosuuden kehittäminen	VII LTA 2020	2022	7,0	3,4	3,6
Hailuodon kiinteä yhteys	VII LTA 2020	2025	96,0	4,0	24,0	68,0
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	LTA 2019	2022	67,5	50,9	16,6	-
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	TA 2018	2021	139,0	133,5	5,5	-
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	IV LTA 2020	2022	25,0	10,0	15,0	-
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen	IV LTA 2020	2022	15,0	8,0	7,0	-
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla	IV LTA 2020	2022	27,1	16,7	10,4	-
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi	IV LTA 2020	2023	26,0	8,0	12,0	6,0
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa	IV LTA 2020	2022	20,0	15,0	5,0	-
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat	IV LTA 2020	2023	30,0	15,0	8,0	7,0

Ratahankkeet
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet	TA 2021	2023	15,0	1,0	10,0	4,0
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe	TA 2021	2023	19,0	7,0	3,0	9,0
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen	TA 2021	2024	33,8	2,5	10,5	20,8
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen	III LTA 2021		10,0	1,0	9,0	-
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe	III LTA 2021		130,0	5,0	8,0	117,0
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen	TA 2020	2023	62,0	30,0	27,0	5,0
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	LTA 2019	2024	133,5	76,0	14,0	43,5
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	LTA 2019	2023	55,0	25,5	20,0	9,5
Joensuun ratapihan parantaminen	LTA 2019	2023	74,0	41,0	27,0	6,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	TA 2017/ TA 2021	2022	195,0	165,0	20,0	10,0
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio)	IV LTA 2020	2024	11,0	4,0	3,0	4,0
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen	IV LTA 2020	2022	8,0	1,0	7,0	-
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe	IV LTA 2020	2023	30,0	2,5	13,0	14,5
Oritkarin kolmioraide	IV LTA 2020	2022	15,6	8,6	7,0	-
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	IV LTA 2020	2027	273,0	21,5	35,0	216,5
Espoon kaupunkirata	IV LTA 2020	2024	137,5	6,0	25,0	106,5
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	IV LTA 2020	2022	23,0	11,0	12,0	-
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	IV LTA 2020	2023	81,0	11,0	35,0	35,0
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	IV LTA 2020	2023	10,5	5,0	5,0	0,5

Vesiväylähankkeet
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen	TA 2021	2023	26,5	13,0	13,0	0,5
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen	TA 2021	2024	90,0	1,5	24,5	64,0
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto	IV LTA 2020	2022	5,0	0,3	4,7	-

Väylähankkeiden suunnittelu
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	TA 2020		18,0	9,0	4,0	5,0
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	IV LTA 2020		5,0	1,5	3,0	0,5
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu	VII LTA 2020		4,2	0,9	1,3	2,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu				-	8,2	-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä			2 067,4	723,3	471,3	881,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2022	2023	2024	2025—	Yhteensä vuodesta 2022 lähtien

Keskeneräiset väylähankkeet	463 100	351 950	219 000	309 988	1 344 038

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 1 055 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe	4 000
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe (RRF pilari2)	4 000
Digirata-pilotti: ETCS-testirata ja -laboratorio	1 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat (elvytys)	-4 000
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu (elvytys, VII LTA 2020)	600
Espoon kaupunkirata	20 000
Hailuodon kiinteä yhteys	20 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	20 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen (elvytys)	6 200
Joensuun ratapihan parantaminen	7 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	1 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	25 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	-24 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe (elvytys)	11 000
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen (HO 2019 kertaluonteinen)	9 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	-33 800
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen	5 000
Muun kehittämisen hankesuunnittelu	1 000
Määrärahatarpeen muutos	-53 425
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen	9 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	2 000
Parikkalan raja-aseman tiesuunnittelu	-250
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	1 600
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen	23 000
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto (elvytys)	4 500
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe	-4 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu	-1 000
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen	8 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen (elvytys)	-500
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	7 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitus	-8 400
Vt 4 Kirri—Tikkakoski moottorie TA 2018	-20 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa (elvytys)	-6 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi (elvytys)	5 000
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen	5 000
Vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen (elvytys, VII LTA 2020)	600
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla (elvytys)	-5 600
Yhteensä	39 525

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

2022 talousarvio	471 250 000
2021 III lisätalousarvio	11 173 000
2021 talousarvio	431 725 000
2020 tilinpäätös	391 686 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 83 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2022 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määräraha v. 2022 milj. €	Rahoitustarve myöhemmin milj. €

Keskeneräiset elinkaarihankkeet
E18 Muurla—Lohja	LTA I 2004	2008	700,0	499,9	26,0	174,1
E18 Koskenkylä—Kotka	TA 2010	2014	650,0	404,8	50,0	195,2
E18 Hamina—Vaalimaa	TA 2014/LTA IV 2019	2018	550,0	150,0	5,0	395,0
E18 Muurla—Lohja, palvelutason nosto	LTA IV 2020		30,0	3,0	2,0	25,0
Yhteensä			1 930,0	1 057,7	83,0	789,3

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2022	2023	2024	2025—	Yhteensä vuodesta 2022 lähtien

Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset	83 000	108 000	111 000	570 303	872 303

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 199 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tasomuutos	-25 800
Yhteensä	-25 800

2022 talousarvio	83 000 000
2021 talousarvio	108 800 000
2020 tilinpäätös	108 800 000