Talousarvioesitys 2022

80. Taide ja kulttuuri

Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla. Vuonna 2022 tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavat edelleen koronapandemian vaikutukset taiteen ja kulttuurin eri aloilla — taiteen ja kulttuurin alat ovat eniten pandemiasta kärsineitä aloja. Tavoitteena on saada taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautumaan mahdollisimman hyvin koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet

— Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
— Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
— Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan.

Toteutetaan koko kulttuuri- ja luovaa alaa elvyttäviä ja rakenteita vahvistavia toimia, joilla vahvistetaan samalla taiteilijoiden toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla. Kulttuuri- ja luovan alan yritysten tarpeet huomioidaan osana yleisiä yritystoiminnan elvyttämistoimia, mutta myös kehitettäessä muita rahoitus-, tuki- ja verotusjärjestelmiä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

— Parannetaan taiteen ja kulttuurin toimialan edellytyksiä toipua koronapandemian aiheuttamista vaurioista huomioiden erityisesti taiteilijoiden aseman vahvistamista edellyttävät toimet.
— Tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen elpymistä ja uutta kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen sekä kulttuurimatkailun edellytyksiä ottaen huomioon koronapandemian aikana tehdyt erityisesti jakeluun ja saatavuuteen liittyvät innovaatiot ja niiden hyödyntäminen.
— Vahvistetaan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehittämällä tekijänoikeuksia koskevan datan hallinnoinnin teknistä infrastruktuuria.
— Toteutetaan luovien alojen toimintaedellytyksiä vahvistavan luovan talouden tiekartan toimia työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamista vuonna 2020 valmistuneen arvioinnin perusteella.

Tavoitteeseen liittyvät mittarit ¹⁾	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 arvio

Taiteilijat
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä	304/2 673	289/2 616	300/2 600	300/2 600
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista, %	51/52	51/57	51/55	51/55
— pääkaupunkiseudulla rekisteröityjen yhteisöjen osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen avustusten hakijoista/saajista, %	41/43	42/44	42/44	42/44
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)	1 087	1 110	1 125	1 150
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %	10,7	11,4	11	11
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat	6 047	8 378	7 500	6 500
Kulttuurin toimiala
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus)	138 000	-	128 000	133 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat	21 500	-	20 000	20 500
— kulttuurialan yritysten henkilöstö	53 000	-	50 000	52 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)	14	-	11	12
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)	2,2	-	2,4	2,4

¹⁾ Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.

Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Yhteiskunnan monimuotoistuessa, alueiden erilaistuessa ja kuntatalouden kiristyessä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden kesken sekä uusia osallisuutta ja osallistumista edistäviä malleja toimintaan. Digitaalisia palveluja kehitettäessä voidaan hyödyntää koronapandemian aikana saatuja kokemuksia.

Yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on tarpeen parantaa erityisesti digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Alueellisesti kattavan ja monimuotoisen taide- ja kulttuurifestivaalitoiminnan edistäminen pohjautuu vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman linjauksiin. Kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen kehittämisen tueksi tarvitaan tietopohjan vahvistamista.

Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa ihmisten arjessa, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

— Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö palaa vuotta 2020 edeltäneelle tasolle.
— Vahvistetaan kulttuurisen moninaisuuden toteutumista taiteen ja kulttuurin sisällöissä ja palveluissa sekä toimialan toimijarakenteissa huomioiden työryhmän vuonna 2020 tekemät asiaa koskevat linjaukset ja toimenpide-ehdotukset ja toteuttamalla ministeriön kulttuurisen moninaisuuden toimintaohjelmaa.
— Juurrutetaan taiteen ja kulttuurin harrastamista koulupäivän yhteyteen osana ns. Suomen mallin toteuttamista sekä taide- ja kulttuuripalvelutoimintaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
— Annetaan hallituksen esitys uudeksi Näkövammaisten kirjastoa Celiaa koskevaksi laiksi.

Tavoitteeseen liittyvät mittarit ¹⁾	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 tavoite	2022 tavoite

Kansalliset taidelaitokset
Suomen kansallisooppera ja -baletti
— esitysten määrä	622	681	600	600
— maksavat kävijät, 1 000 henk.	221	68	220	220
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	286	90	300	300
Suomen Kansallisteatteri
— esitysten määrä	1 086	499	900	1 000
— maksavat kävijät, 1 000 henk.	191	59	145	110
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	201	65	155	150
Kansallisgalleria
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä	20	26	9	12
— maksavat kävijät, 1 000 henk.	521	324	392	265
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	2 720	2 584	2 500	2 800
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot
— teattereiden esitysten määrä	11 800	6 300	12 200	12 000
— teattereiden kävijät, 1 000 henk.	2 240	820	2 200	2 200
— orkestereiden konserttien määrä	2 800	1 371	1 450	2 800
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk.	960	287	350	960
— museoiden kävijät (valtionosuutta saavat ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk.	7 636	4 461	7 000	7 000
Elokuva
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat	32	30	40	40
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.	1 400	1 550	2 000	2 000
Kuvataide
— käyntikerrat kuvataidekohteissa (taidemuseot, taidegalleriat ja kuvataidetapahtumat, 1 000 henk.	4 868	-	2 100	3 600
Yleiset kirjastot
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl	717	719	719	719
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl	85 942	70 366	86 000	86 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl	53 732	35 253	54 000	54 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl	47 020	49 999	50 000	50 000
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.	993	661	999	999
Kuntien kulttuuritoiminta
Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas ²⁾	150	-	144	146

¹⁾ Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.

²⁾ Kustannukset sisältävät taiteen perusopetuksen, kirjastot, museot, näyttelyt, teatterin, tanssin ja sirkuksen, musiikin ja muun kulttuuritoiminnan.

Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Tässä tarkoituksessa on toteutettu museoita ja toteutetaan esittäviä taiteita koskevat valtionosuusjärjestelmän uudistukset. Kulttuuriperintöalalla muinaismuistolain ajantasaistaminen on monivuotinen prosessi. Kulttuuriperintö nähdään monipuolisesti sen hyödyntämismahdollisuuksien ja yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta. Kulttuuriaineistojen digitointia jatkettaessa aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys tulee näin turvatuksi.

Kestävän kehityksen arvojen ja periaatteiden mukainen toiminta ulottuu taide- ja kulttuuripolitiikan kaikille osa-alueille. Se voi johtaa toimialan toimintatapojen uudistumiseen ja toimia muutosvoimana laajemmin yhteiskunnassa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

— Tuetaan koko taiteen ja kulttuurin toimialan selviämistä koronapandemian aiheuttamista seurauksista.
— Toimeenpannaan esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistus.
— Uudistetaan muinaismuistolaki.
— Valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi.
— Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.
— Aloitetaan vuonna 2021 hyväksyttävän arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimeenpano.
— Jatketaan arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen valmistelua.

Finna-palvelu, mittarit	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 tavoite	2022 tavoite

Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä	369	384	400	420
Haettavissa oleva aineistomäärä (milj.)	16,5	15,9	19	18
Verkossa saatavilla olevat aineistot (milj.)	2,1	2,1	2,7	2,7
Verkkokäynnit (milj.)	43	44,2	44	46

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 265 000 euroa.

Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus on taiteen asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää taidetta ja kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti. Viraston tehtävänä on edistää taiteilijoiden työtä ja toimeentuloa, vahvistaa yhteiskunnan demokraattista ja tasa-arvoista kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla sekä seurata ja arvioida keskuksen toimialan kehitystä ja tehdä kehittämisehdotuksia.

Taiteen edistämiskeskus rahoittaa taiteilijoiden työtä ja erilaisten yhteisöjen toimintaa vuosittain. Virasto edistää taiteen ja taiteilijoiden asemaa sekä taiteen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta kehittämisohjelmilla ja muilla palveluilla.

Viraston yhteydessä toimii luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää vertaisarviointiin perustuen apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Lisäksi viraston yhteydessä toimii Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, jonka tehtävänä on antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtionosuuskelpoisuutta koskevista hakemuksista.

Viraston yhteydessä toimii taideneuvosto. Sen tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä.

Taiteen edistämiskeskuksen tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— Edistää taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä.
— Vahvistaa demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteen:

— Valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamista vuonna 2020 valmistuneen arvioinnin perusteella.

Tuloksellisuuden tunnusluvut

	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 tavoite/arvio	2022 tavoite/arvio

Valtionavustus- ja apurahahakemukset	13 040	23 881 ¹⁾	18 000¹⁾	11 000
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset	2 966	7 795¹⁾	6 750¹⁾	2 500
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa)	14	12	12	12
Tukimuotojen lukumäärä	22	19	19	19
Toimielinten lukumäärä	24	24	24	23
Henkisten voimavarojen hallinta
Henkilötyövuodet	80²⁾ / 45,6	74,3²⁾ / 44,7	80 ²⁾/ 47	80²⁾ /48
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,4	3,6	3,6	3,6

¹⁾ sisältää korona-apurahat

²⁾ sisältää määräaikaiset taiteenedistäjät, joiden palkkakulut on maksettu rahapelitoiminnan tuotoista (mom. 29.80.52)

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Bruttomenot	11 922	4 268	4 276
Bruttotulot	7	-	11
Nettomenot	11 915	4 268	4 265

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	249
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	459

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta (siirron palautus momentille 29.80.31)	-20
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-9
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	-4
Palkkausten tarkistukset	30
Yhteensä	-3

2022 talousarvio	4 265 000
2021 III lisätalousarvio	-4 000
2021 II lisätalousarvio	64 910 000
2021 I lisätalousarvio	15 000 000
2021 talousarvio	4 268 000
2020 tilinpäätös	12 125 000

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 105 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytyn ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta, esittelemisestä ja kehittämisestä. Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla. Suomenlinnan hoitokunta huolehtii linnoituksen säilymisen, kävijähallinnan ja käytönhallinnan kestävästä tasapainosta.

Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— Osaavalla ja oikea-aikaisella korjausrakentamisella sekä restauroinnilla edistetään kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Toteutetaan Agenda 2030:n tavoitteista erityisesti kestävään matkailuun liittyviä toimenpiteitä.
— Kerrotaan kävijöille Suomenlinnan maailmanperintöarvoista ja niiden suojelusta sekä kannustetaan heitä toimimaan vastuullisesti.
— Edistetään sidosryhmien keskinäistä vuorovaikutusta.
— Maailmanperintökohteen erityiset yleismaailmalliset arvot, autenttisuus ja eheys säilyvät, riskeihin on varauduttu ja kohteen hoito toteuttaa kestävää kehitystä. Maailmanperintökohteen arvojen säilymisestä huolehditaan hoito- ja käyttösuunnitelman avulla.
— Varaudutaan covid-19-pandemian seurauksena tapahtuneen kävijämäärän vähenemisen aiheuttamaan tulojen menetykseen ja uudenlaisten asiakasryhmien hakemiseen. Menetys kohdentuu sekä kävijämääriin että aluetaloudelliseen vaikutukseen.

Suomenlinnan hoitokunnan tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.80.75 määrärahoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:

— Saatetaan huonokuntoiset asuinhuoneistot käyttökuntoon ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä yli 95 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan asteittain vastaamaan yleistä vuokratasoa. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat kattavat jatkossa laajemmin asuinhuoneistoihin liittyviä kustannuksia.

Tuloksellisuuden tunnusluvut

	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 tavoite/arvio	2022 tavoite/arvio

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa)	24	-	8	12
Toiminnallinen tehokkuus
Vuokra-asuntojen käyttöaste, %	94	93,2	92	88
Vuokratuotot, kasvu %	1,0	-4,0	-6,5	-9,5
Henkisten voimavarojen hallinta
Henkilötyövuodet	82	76,5	83	83
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro)	3,7	3,75	3,7	3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Bruttomenot	9 134	8 293	8 605
Bruttotulot	6 873	6 190	6 500
Nettomenot	2 261	2 103	2 105

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	357
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	1 296

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Maksullisen toiminnan tuotot	6 873	6 200	6 340

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset	6 630	6 820	6 820

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	243	-620	-480
Kustannusvastaavuus, %	104	91	93

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


JTS-miljardin tuottavuussäästö	-5
Palkkausten tarkistukset	7
Yhteensä	2

2022 talousarvio	2 105 000
2021 II lisätalousarvio	700 000
2021 talousarvio	2 103 000
2020 tilinpäätös	3 200 000

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Valtuus

Museovirasto oikeutetaan tekemään vuokrasopimus Kokoelma- ja konservointikeskuksen laajennusosasta siten, että vuokrauksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat vuosina 2024—2038 yhteensä enintään 29 250 000 euroa.

Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluva Suomen kansallismuseo vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta sekä museo- ja nähtävyyskohteiden ohjelmistosta ja yleisötyöstä.

Museoviraston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— edistää toiminnassaan läpäisevästi yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja osallisuutta kulttuuriperintöön
— huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä yhteiskunnallisena voimavarana
— edistää kestävää kehitystä yleisötyön, kulttuuriperinnön suojelun ja omien toimintatapojen muutoksen kautta
— osallistua aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:

— Palveluita, aineistoja ja tutkimusinfrastruktuuria kehitetään saavutettaviksi, asiakaslähtöisiksi ja mahdollisimman digitaalisiksi tutkimuksen edistämiseksi ja tiedon sekä ymmärryksen lisäämiseksi kulttuuriperinnöstä.
— Uudet palvelut ja yhteistyö toimijoiden kanssa vahvistavat kulttuurialan merkitystä kansantaloudessa ja parantavat alan työskentelyedellytyksiä. Kansallismuseon laajennuksen ja uuden toimintamallin suunnittelu ja toteuttaminen käynnistetään.

Tuloksellisuuden tunnusluvut

	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 tavoite/arvio	2022 tavoite/arvio

Tuotokset ja laadunhallinta
Objektien katselumäärät Finna-palvelussa, kpl	465 834	947 311	700 000	700 000
Sähköisesti luetteloitujen objektien saatavuus Finna-palvelussa, kpl	263 795	266 255	305 000	310 000
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä	762 481	495 486	600 000	600 000
Toiminnallinen tehokkuus
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa	2,37	3,15	2,15	2,16
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa	3,96	5,78	3,87	3,9
Henkisten voimavarojen hallinta
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,85	3,83	3,78	3,79
Henkilötyövuodet	276	274	275	275

Valtuuden mukaisen Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskuksen laajennusosan kokonaisvuokra on 1,95 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 450 000 euroa vuosina 2024 ja 2025. Museoviraston osuus vuokrasta on 450 000 euroa vuodessa, joka katetaan vuodesta 2026 alkaen nykyisen vuokrasopimuksen päättymisen johdosta säästyvillä toimintamenoilla. Loppuosa vuokrasta katetaan edelleenvuokrauksesta saatavilla tuloilla. Museovirasto vuokraa edelleen tilaa Kansallisgallerialle, jonka osuus vuokrasta on 1,3 milj. euroa vuodessa ja muille toimijoille, joiden osuus vuokrasta on 200 000 euroa vuodessa.

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Bruttomenot	28 805	25 814	27 367
Bruttotulot	6 434	3 500	3 500
Nettomenot	22 371	22 314	23 867

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	994
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	2 722

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Toimitiloista työn muutokseen ja digitaalisuuteen -hanke	1 530
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-42
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	-22
Palkkausten tarkistukset	87
Yhteensä	1 553

2022 talousarvio	23 867 000
2021 III lisätalousarvio	-22 000
2021 II lisätalousarvio	700 000
2021 talousarvio	22 314 000
2020 tilinpäätös	24 099 000

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 641 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto (Celia) on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia lukemiseen, oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, kuten äänikirjoina ja pistekirjoina, yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa sekä tarjoaa neuvontaa saavutettavassa julkaisemisessa.

Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja uudistetun julkaisupolitiikan mukaisesti.

Celia välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin 1,24 milj. kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Palvelu on asiakkaille maksutonta.

Näkövammaisten kirjaston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— kehittää verkkopalveluita
— edistää saavutettavaa julkaisemista
— vahvistaa palveluiden saatavuutta palvelukumppanien kautta
— kehittää tuotteita ja palveluita lapsille ja nuorille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
— täydentää saavutettavaa julkaisemista Celian kirjatarjonnalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Näkövammaisten kirjasto Celialle seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut

	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 tavoite/arvio	2022 tavoite/arvio

Tuotokset ja laadunhallinta
— Vuosittaiset kirjahankinnat Celian kokoelmaan (tuotanto+valmishankinnat)	1 630	1 359	1 250	1 250
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm	63	58	30	30
— Aktiivisten lasten ja nuorten osuus Celian rekisterissä olevista lapsista ja nuorista, %	21	18	18	20
— Oppikirjatoimitusten määrä	56 344	58 069	42 500	36 000
Toiminnallinen tehokkuus
— Asiakkaita palveluiden piirissä	65 096	76 000	86 000	98 000
— Verkkoasiakkaiden osuus kaikista henkilöasiakkaista, %	79	83	84	86
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, %	67	71	75	80
Henkisten voimavarojen hallinta
— Henkilötyövuodet	43	43	45	45
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,36	3,51	3,5	3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Bruttomenot	5 424	5 540	5 671
Bruttotulot	43	30	30
Nettomenot	5 381	5 510	5 641

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	597
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	677

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Taktiilituotteiden, kohokuvioiden ja -karttojen tuottaminen ja tarjoaminen	125
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-11
Palkkausten tarkistukset	17
Yhteensä	131

2022 talousarvio	5 641 000
2021 talousarvio	5 510 000
2020 tilinpäätös	5 461 000

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 081 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 250 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:

— Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja sisältöjä yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finnan sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta.
— Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen tarjontaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille.
— Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille seuraavat tavoitteet:

Tuloksellisuuden tunnusluvut

	2019 toteutuma	2020 tavoite/arvio	2021 tavoite/arvio	2022 tavoite/arvio

Tuotokset ja laadunhallinta
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm	138 951	141 528	146 100	147 900
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät	49 262	24 579	56 000	56 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)¹⁾	604	662	720,2	778,2
— Mediakasvatuskoulutusten ja -luentojen määrä, vähintään	34	22	29	29
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä	104	42	52	54

Toiminnallinen tehokkuus
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva	24,29	21,45	23,70	23,41
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua	2 358	1 698	1 934	1 629
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma²⁾	135	211	150	150
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma³⁾	219	239	375	375

Henkisten voimavarojen hallinta
— Henkilötyövuodet	80	80	76	76
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)	3,51	3,47	3,6	3,6

¹⁾ Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.

²⁾ Tilauksesta luokitellut

³⁾ Uudelleenluokitellut

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Bruttomenot	7 394	8 047	7 896
Bruttotulot	557	740	815
Nettomenot	6 837	7 307	7 081

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	520
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	810

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito	83
Kertamenon poistuminen	-270
Museoesineiden ja oheisaineistojen siirto	-50
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-14
Palkkausten tarkistukset	25
Yhteensä	-226

2022 talousarvio	7 081 000
2021 II lisätalousarvio	50 000
2021 talousarvio	7 307 000
2020 tilinpäätös	7 127 000

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 953 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2021 on 1 387,76 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2022 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2682).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Eläkkeiden indeksitarkistus	334
Yhteensä	334

2022 talousarvio	19 953 000
2021 talousarvio	19 619 000
2020 tilinpäätös	18 570 530

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 17 149 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Vuokrien indeksitarkistus	248
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	15
Yhteensä	263

2022 talousarvio	17 149 000
2021 III lisätalousarvio	15 000
2021 talousarvio	16 886 000
2020 tilinpäätös	14 924 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 894 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin	2 774 000
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen	900 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan	220 000
Yhteensä	3 894 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja

	2019 toteutuma	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 arvio

Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta	283	278	290	290
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta	37	29	36	36
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta	0,7	0,7	0,7	0,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia	1 981	1 554	1 995	1 995
Fyysiset käynnit, kpl/asukas	9,8	6,4	9,9	9,9
Verkkokäynnit, kpl/asukas	8,6	9,1	8,7	9,5
Lainaukset, kpl/asukas	15,7	12,8	16	16
Toimintakustannukset, euroa/asukas	60	58	60	60

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Indeksitarkistus (2,5 %)	68
Kertaluonteisten erien poisto	-2 000
Yhteensä	-1 932

2022 talousarvio	3 894 000
2021 talousarvio	5 826 000
2020 tilinpäätös	5 812 000

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 140 237 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 3 000 000 euroa esittävän taiteen valtionosuusuudistukseen liittyvien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 967 ja museoilla enintään 1 295.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on musiikilla 54 321 euroa, muulla esittävällä taiteella 62 254 euroa ja museoilla 79 185 euroa henkilötyövuotta kohden.

Museoiden alueellisiin tehtäviin on tarkoitus osoittaa enintään 156 henkilötyövuotta. Museoiden valtakunnallisiin tehtäviin on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista korotusta enintään 5 900 000 euroa.

Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toimeenpanoon varatusta määrärahasta on tarkoitus käyttää valtionosuuksina enintään 8 000 000 euroa.

Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toimeenpanoon varatusta määrärahasta vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista valtionavustusta enintään 3 000 000 euroa.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 7 258 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

	Valtionosuudet ja -avustukset budjettivaroista (mom.29.80.31)	Valtionosuudet rahapelitoiminnan voittovaroista (mom. 29.80.52)	Yhteensä

Esittävän taiteen valtionosuus	81 582 000	4 438 000	86 020 000
Museoiden valtionosuus	47 655 000	2 820 000	50 475 000
Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen käytettäväksi valtionosuuksina	8 000 000	-	8 000 000
Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen Taiteen edistämiskeskuksen jaettavaksi valtionavustuksina vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen	3 000 000	-	3 000 000
Yhteensä	140 237 000	7 258 000	147 495 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Audiovisuaalinen kannustinjärjestelmä (siirron palautus momentilta 32.20.40)	250
Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta (siirron palautus momentilta 29.80.01)	20
Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistaminen (HO 2019)	8 500
Indeksitarkistus (2,5 %)	3 655
Kustannustason tarkistus, museot	674
Kustannustason tarkistus, musiikki	1 145
Kustannustason tarkistus, muu esittävä taide	416
Luova Eurooppa -ohjelma (siirto momentille 29.01.02)	-259
Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen, muutos	-3 361
Yhteensä	11 040

2022 talousarvio	140 237 000
2021 talousarvio	129 197 000
2020 tilinpäätös	125 150 962

34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 90 522 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 1 210 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

3) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

4) enintään 90 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa käytetty euromäärä yksikköä kohden (ei sis. alv) taiteen perusopetuksessa on 83,96 euroa/opetustunti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Arvonlisäverollisten toimijoiden määrän kasvu	50
Kustannustason muutos (2,5 %)	2 278
Kustannustason tarkistus	-389
Yhteensä	1 939

2022 talousarvio	90 522 000
2021 II lisätalousarvio	4 000 000
2021 talousarvio	88 583 000

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.

2022 talousarvio	252 000
2021 talousarvio	252 000
2020 tilinpäätös	46 328

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertaluonteisen erän poisto	-4 000
Yksityisen kopioinnin hyvitys	4 000
Yhteensä	0

2022 talousarvio	26 648 000
2021 talousarvio	26 648 000
2020 tilinpäätös	26 648 000

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 599 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan

2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen

3) lastenkulttuurin avustamiseen

4) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen sekä tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen

5) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen

6) Kansallisteatterin peruskorjaukseen

7) Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen

8) Kansallisoopperan ja -baletin väistötilojen kustannusten korvaamiseen

9) näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen.

Määrärahasta on varattu 14 000 000 euroa menojen ja avustusten maksamiseen kulttuurin ja luovien alojen yrityksille, yhteisöille ja toimijoille innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa sekä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin investoinnin koordinointi- ja asiantuntijatehtäviin.

Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvä rakennetuki (RRF pilari3) toteuttaa Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitetta vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan innovatiivista ja tutkimustietoa hyödyntävää uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua. Sillä vahvistetaan luovaa taloutta, tuotteiden ja palveluiden uusiutumista, digitalisaation edistymistä sekä työn tuottavuutta. Tavoitteena on, että luoville aloille syntyy 10 000 uutta työpaikkaa ja luovien alojen BKT-osuus nousee merkittävästi nykyisestä 3,5 %:sta vuoteen 2026 mennessä.

Rakennetuella tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen yrityksiä, yhteisöjä sekä muita taide- ja kulttuurialan toimijoita niin, että ne voivat sopeutua koronapandemian vaikutuksiin sekä pystyvät kehittämään ja ottamaan käyttöön muuttuneisiin ja vaikeasti ennakoitaviin olosuhteisiin sopivia innovatiivisia palveluja sekä tuotanto- ja toimintamalleja toimialojen elvyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suuri osa luovista sisällöistä jaetaan ja kulutetaan digitaalisten alustojen kautta ja luovan osaamisen käyttö palveluna liittyy usein digitaalisten konseptien toteuttamiseen. Digitalisaatio parantaa kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden mahdollisuuksia kilpailla Euroopan ja maailman markkinoilla. Tukien myöntämisen ehtoihin sisällytetään merkittävässä määrin digitaalisuutta edistäviä kriteereitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toiminta	290 000
Rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen	500 000
Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset	1 000 000
Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaaminen	300 000
Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset	1 909 000
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke	500 000
Kansallisteatterin peruskorjaus	10 000 000
Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelun ja toiminnan valmistelun ja käynnistämisen kustannukset	300 000
Kansallisoopperan ja baletin väistötiloista aiheutuvat kustannukset	800 000
Näyttelypalkkomallin vakiinnuttaminen	1 000 000
Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki (RRF pilari3)	14 000 000
Yhteensä	30 599 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu sekä toiminnan valmistelu ja käynnistäminen	300
Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke	100
Kansallisoopperan ja -baletin väistötilat	800
Kansallisteatterin peruskorjaus (HO 2019 kertaluonteinen)	10 000
Kertaluonteisten erien poisto	-4 290
Kulttuurimatkailun vahvistaminen (HO 2019)	-3 000
Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset (HO 2019)	-2 000
Lukuliikkeen toiminnan jatkaminen (HO 2019)	-1 000
Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen	1 000
Rakennetuki kulttuuri- ja luovien alojen yrityksille ja yhteisöille (RRF pilari3)	14 000
Yhteensä	15 910

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

2022 talousarvio	30 599 000
2021 III lisätalousarvio	4 300 000
2021 II lisätalousarvio	55 500 000
2021 I lisätalousarvio	5 000 000
2021 talousarvio	14 689 000
2020 tilinpäätös	107 784 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 978 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl)	13 339 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset	3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl)	539 000
Yhteensä	16 978 000

Taiteilija-apurahan suuruus on vuonna 2022 2 039,63 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertaluonteisen erän poisto	-939
Taiteilija-apurahojen tason korotus (HO 2019)	400
Palkkausten tarkistukset	57
Yhteensä	-482

2022 talousarvio	16 978 000
2021 talousarvio	17 460 000
2020 tilinpäätös	15 947 936

52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 155 967 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä esittävän taiteen edistämisestä annetun lain (1082/2020) 10 §:n mukaisten avustusten maksamiseen esittävän taiteen toimintayksiköille

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin

7) museolain (314/2019) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä enintään 2 603 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen

9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 36 287 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 10 821 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 12 507 000 euroa

12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin

13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.

Kohdasta 2) myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3) määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


1) Luova työ ja tuotanto	54 856 000
Elokuva	22 784 000
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus)	13 794 000
Kirjallisuus	837 000
Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu	4 730 000
Kulttuurin tuotanto ja levitys	12 711 000
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin	24 520 000
Kirjastot ja tiedon saatavuus	5 514 000
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta	19 006 000
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus	76 591 000
Museot ja kulttuuriperintö	7 842 000
Kulttuuritilat	2 740 000
Kansalliset kulttuurilaitokset	63 503 000
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen	2 506 000
Yhteensä	155 967 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yksi prosentti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista	-250
Kansallisteatterin peruskorjaus (HO 2019 kertaluonteinen)	-20 000
Rahapelitoiminnan tuottoarvion muutos	-14 058
Yhteensä	-34 308

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.

2022 talousarvio	155 967 000
2021 talousarvio	190 275 000
2020 tilinpäätös	182 294 556

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 24 451 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kansallisoopperan kampaamo-maskin ja pukuhuollon perusparannus	100
Saamelaismuseo Siidan laajennus	984
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	30
Yhteensä	1 114

2022 talousarvio	24 451 000
2021 III lisätalousarvio	30 000
2021 talousarvio	23 337 000
2020 tilinpäätös	25 282 877

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 95 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi viisi prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Pitkäaikaissäilytettävän aineiston lisääntyminen, Finna-palvelun lisääntynyt käyttö ja kulttuuriperinnön digitointi	150
Yhteensä	150

2022 talousarvio	2 100 000
2021 talousarvio	1 950 000
2020 tilinpäätös	1 950 000

58. Valtionrahoitus luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajat osallistuvat pääoman maksamiseen vähintään saman suuruisella osuudella kuin valtio, valtion osuuden ollessa kuitenkin enintään 7 500 000 euroa.

Selvitysosa:Perustetaan valtion ja yksityisten säätiöiden yhteinen rahasto, jos ulkopuolista rahoitusta saadaan vähintään 5 000 000 euroa. Rahaston pääoma ja sen tuotto on tarkoitus käyttää kulttuurin ja luovien alojen tukemiseen rahaston perustamista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Rahastosta myönnetään tukea eri taiteenalojen tuotantoihin ja muuhun toimintaan ja alan toimijoiden toiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdistettaisiin laajasti Suomen eri alueille. Valtion rahoitusosuuden suorittamisen ehtona on, että yksityisten rahoittajien osuus on vähintään saman suuruinen kuin valtion rahoitusosuus. Yksityisen rahoituksen tulee olla aidosti uutta yksityistä pääomaa.

2022 talousarvio

7 500 000

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertamenon poistuminen	-250
Yhteensä	-250

2022 talousarvio	739 000
2021 talousarvio	989 000
2020 tilinpäätös	729 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)


1.	Museovirasto	799 000
2.	Suomenlinnan hoitokunta	3 100 000
Yhteensä		3 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2022 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 78 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi 22 prosenttia.

2022 talousarvio	3 899 000
2021 III lisätalousarvio	830 000
2021 talousarvio	3 899 000
2020 tilinpäätös	5 504 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.

2022 talousarvio	40 000
2021 talousarvio	40 000
2020 tilinpäätös	—