Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 1 875 165 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 729 634 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen

2) 136 054 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 4 477 000 euroa yliopistojen muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Määrärahasta on varattu 5 000 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaiseen yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella.

Kohdan 2) korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy 200 000 euroa liikennetaloustieteen tutkimuksen ja osaamisen vahvistamiseen Aalto-yliopistossa ja 677 000 euroa yliopistojen harjoittelukouluille oppivelvollisuuden laajentamiseen.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 800, josta noin 2 300 on lukiolaisia.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä on tarkoitus kertaluonteisesti lisätä yliopistojen aloituspaikkoja vähintään 150. Samalla tuetaan työllisyystason ja pitkän aikavälin osaamistason nostoa (RRF pilari3).

Yliopistojen määrälliset tavoitteet

  2016
toteutuma
2018
toteutuma
20201)
toteutuma
20222)
tavoite
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 14 289 13 461 15 093 16 995
Ylemmät korkeakoulututkinnot 15 321 15 162 18 513 18 236
Tohtorin tutkinnot 1 887 1 782 1 839 1 906
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) 0,53 0,56 0,61 0,61
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3) 0,43 0,50 0,53 0,54
Tavoiteajassa suoritettujen alempien4) korkeakoulututkintojen osuus, % 25,3 35,5 36,6 38,0
Tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus, % 27,8 28,7 29,5 31,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % 41,8 43,2 44,0 46,0

1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio.

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2022 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2021—2024.

3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.

4) Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa yliopistolain 40 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 729 634 000
— Kansalliskirjasto 19 246 000
— Harjoittelukoulut 50 057 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 660 331 000
Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 136 054 000
— Arvio vuoden 2022 ALV-kompensaatioksi 150 880 000
— Vuoden 2020 korvauksiin kohdennetun ALV -kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus -14 826 000
Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi (RRF pilari 3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa 5 000 000
Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen muu harkinnanvarainen rahoitus (enintään) 4 477 000
Yhteensä 1 875 165 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 937 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV -kompensaation tarkentuminen -30 226
Kertaluonteiset lisäykset -10 000
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen (RRF pilari3) 5 000
Oppivelvollisuuden laajentaminen harjoittelukouluissa 677
Vuoden 2020 yliopistoindeksin tarkistus -28 848
Yliopistoindeksi (2,6 %) 44 659
Yhteensä -18 738

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 1 875 165 000
2021 talousarvio 1 893 903 000
2020 tilinpäätös 1 941 209 000