Talousarvioesitys 2022
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, esi- ja perusopetukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:
- — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
- — Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen.
- — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Esi- ja perusopetuksen osalta turvataan oppilas- ja opiskelijahuolto.
- — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen kokonaisuutta kehitetään edelleen.
- — Esi- ja perusopetus toteutetaan tasa-arvoisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy entisestään paranee.
- — Toteutetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen Oikeus oppia -ohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa tasa-arvoa ja laatua, kaventaa ja ennaltaehkäistä oppimiseroja sekä vahvistaa oppimisen tukea ja opetuksen laatua. Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi osana ohjelmaa muun muassa toteutetaan kaksivuotisen esiopetuksen pilotointihanketta sekä kehitetään kolmiportaisen tuen mallia. Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi ohjelmassa mm. valmistellaan toimenpiteitä sosioekonomisen segregaatiokehityksen vähentämiseksi valmistelemalla ehdotus myönteisen erityiskohtelun määrärahan vakiinnuttamisesta. Lisäksi ohjelmassa kehitetään varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuutta ja tuetaan oppilaiden ja lasten lukutaidon ja -kulttuurin varhaista kehitystä. Ohjelmaa tukee kansallinen Oikeus oppia - varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen foorumi ja useat työryhmät.
- — Lasten ja oppilaiden medialukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologian osaamista sekä ohjelmoinnin osaamista vahvistetaan osana Oikeus oppia -ohjelmaa valtakunnallisella Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmalla
- — Edistetään oppijoiden hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi.
- — Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa jatketaan toimenpiteitä koronavirusepidemiasta johtuvien vaikutusten vähentämiseksi.
- — Toteutetaan toimenpideohjelmaa oppilaanohjauksen kehittämiseksi ja arvioidaan ja vahvistetaan perusopetuksen tehostetun oppilaanohjauksen toimeenpanoa.
- — Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja.
- — Valmistellaan valtakunnallinen sitouttavan kouluyhteisötyön malli koulupudokkuuden ja koulupoissaolojen vähentämiseksi ja koulupudokkuuden ennaltaehkäisemiseksi.
- — Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa. Toteutetaan toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2009—2018 ja tavoite 2021
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20211) tavoite |
|
| Lukutaito | 536 | 524 | 526 | 520 | 530—550 |
| Matematiikka | 541 | 519 | 511 | 507 | 530—550 |
| Luonnontiede | 554 | 546 | 531 | 522 | 530—550 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2022.
Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20213) tavoite |
|
| Pääalue | Luonnontiede | Lukutaito | Matematiikka | Luonnontiede | Lukutaito |
| Pistemäärä | 29 | 33 | 41 | 38 | 20—28 |
1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.
2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.
3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2022.
Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20212) tavoite |
|
| Lukutaito | 86 | 95 | 94 | 100 | 85—90 |
| Matematiikka | 82 | 85 | 82 | 82 | 75—80 |
| Luonnontiede | 89 | 93 | 96 | 96 | 85—90 |
1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.
2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2022.
Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti.
- — Toimialan yleisiä suunnittelu- ohjaus- ja valvontatehtäviä vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietojohtamista. Varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta. Varhaiskasvatuksen tiedontuotantoa täydentämään perustetaan varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä.
- — Edistetään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietopohjaa, tutkimusta ja tutkimusperustaista päätöksentekoa toteuttamalla tiedon hyödyntämisen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on edistää alan kansallisen tutkimusinfrastruktuurin syntymistä ja tuottaa tiedon avoimuuden käytänteet.
- — Valmistellaan ja otetaan käyttöön koulutuspoliittisen selonteon mukaisesti peruspalveluiden yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun, laadun arviointiin sekä väestökehitykseen liittyvää tietotuotantoa ja toimialan strategiseen kehittämiseen liittyviä toimia sekä toteutetaan selvitys- ja tutkimustyötä.
Tavoitteena on uudistaa koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.
- — Edistetään varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen digitaalisten ratkaisujen yhteentoimivuutta sekä digitaalisten oppimistuotteiden kehitystä. Toteutetaan perusopetuksen digitalisaation tavoitetilan kuvaus, kuvauksen toteuttamista tukevat digitaaliset ratkaisut sekä arviointikäytäntö digitalisaation toteutumisen sekä digitaalisen osaamisen tason arvioimiseksi.
- — Parannetaan koulutustoimijoiden digitaalisia palveluita ja selvitetään valtakunnallisten yhteiskäyttöisten palveluiden toteuttamistarpeita. Tuetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjiä tarjoamalla tukea Koski-palvelun käyttöönottoon ja käyttöön.
- — Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä demokratiakasvatusta osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria.
- — Vahvistetaan koulujen edellytyksiä purkaa sukupuolisegregaatiota sekä kehittää oppilaiden osaamisidentiteettiä ja vahvuuksia tukevaa pedagogiikkaa.
Lapsi- ja oppilasmäärät vuosina 2019—2022
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Varhaiskasvatus1) |
253 727 | 244 000 | 235 000 | 227 000 |
| Esiopetus2) |
59 682 | 57 971 | 57 000 | 55 000 |
| Perusopetus, oppivelvolliset2) | 556 271 | 553 820 | 558 000 | 555 000 |
| Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet | 4 820 | 4 677 | 4 700 | 4 700 |
| Lisäopetus3) | 960 | 1 028 | 1 000 | 1 100 |
| Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 690 | 1 688 | 1 700 | 1 700 |
| Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 9 800 | 9 798 | 9 900 | 9 800 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus | 2 845 | 3 015 | 3 000 | 3 000 |
| Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 2 296 | 2 078 | 1 900 | 2 100 |
1) Vuoden 2020 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2019 tasolla.
2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät). Esiopetuksen oppilasmääräarvioissa 2021—2022 ei ole huomioitu kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua.
3) Lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus yhdistyvät 1.8.2022 alkaen yhtenäiseksi nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus).
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 514 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 814 | 815 | 820 | 825 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 673 | 659 | 685 | 700 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 337 | 326 | 325 | 330 |
| Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 526 | 493 | 620 | 620 |
| Koulukotien perusopetus | 106 | 103 | 111 | 111 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 288 | 286 | 289 | 289 |
| Yhteensä | 2 744 | 2 682 | 2 850 | 2 875 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Ohjaustoiminta kentällä | ||||
| — ohjauskäyntejä | 766 | 590 | 860 | 980 |
| — ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä | 234 | 218 | 225 | 225 |
| Tilapäinen opetus ja kuntoutus | ||||
|---|---|---|---|---|
| — tukijaksopäivät | 3 078 | 2 340 | 3 230 | 3 290 |
| — tukijaksojen oppilaat | 478 | 425 | 455 | 482 |
Valteri-koulun kunnille tarjoaman julkisoikeudellisen palvelun subventiota nostetaan 50 prosentista 80 prosenttiin vuodesta 2022 alkaen. Kunnan maksettavaksi jää 20 prosenttia palvelun hinnasta.
Henkilötyövuodet
| 2019 toteutuma |
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 78 | 78 | 76 | 75 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 77 | 75 | 79 | 79 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 533 | 527 | 536 | 538 |
| Eurooppa-koulut | 28 | 29 | 32 | 32 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 60 | 61 | 61 | 62 |
| Yhteensä | 776 | 770 | 784 | 786 |
| Työtyytyväisyys (1—5) | 3,6 | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kielikoulut | 7 157 000 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 27 857 000 |
| Koulukotien perusopetus | 1 900 000 |
| Eurooppa-koulut | 1 900 000 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 3 700 000 |
| Yhteensä | 42 514 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 62 876 | 62 756 | 63 014 |
| Bruttotulot | 20 177 | 20 500 | 20 500 |
| Nettomenot | 42 699 | 42 256 | 42 514 |
| Siirtyneet erät | |||
| — edelliseltä vuodelta siirtyneet | 20 736 | ||
| — seuraavalle vuodelle siirtyneet | 14 282 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 331 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Suomalais-venäläisen koulun ensikertainen kalustaminen | -2 500 |
| Toimintamenojen tasokorotus (siirron palautus momentilta 29.01.02) | 2 000 |
| Valteri-koulu Mäntykankaan uusista tiloista aiheutuvan vuokrasopimuksen kustannusvaikutus | 800 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -230 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 4 |
| Palkkausten tarkistukset | 184 |
| Yhteensä | 258 |
| 2022 talousarvio | 42 514 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 4 000 |
| 2021 talousarvio | 42 256 000 |
| 2020 tilinpäätös | 36 245 000 |
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 173 035 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) 75 228 000 euroa perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
5) 80 000 000 euroa varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
6) 8 750 000 euroa varhaiskasvatuslain uudistamisen toimeenpanon tuesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 97 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi kolme prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| AV-kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentilta 32.20.40) | 500 |
| Kertalisäysten poistuminen | -15 000 |
| Naisjärjestöjen avustukset (siirron palautus momentilta 29.10.51) | 250 |
| Palvelukeskuksen toimintamenot (siirto momentille 29.01.04) | -200 |
| Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma, sitouttava kouluyhteisötyö (HO 2019 kertaluonteinen) | -8 000 |
| Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 30 000 |
| Varhaiskasvatuksen tilastotuotannon aloittaminen (siirto momentille 28.30.01) | -80 |
| Varhaiskasvatuslain uudistuksen toimeenpanon tuki | 8 750 |
| Yhteensä | 16 220 |
| 2022 talousarvio | 173 035 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -270 000 |
| 2021 talousarvio | 156 815 000 |
| 2020 tilinpäätös | 118 415 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 488 609 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 9 800 000 euroa edellä mainitun lain mukaisiin joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin sekä muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 9 583 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen
4) enintään 20 050 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten maksamiseen
5) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
6) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
7) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
8) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla
9) enintään 11 600 000 euroa oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS | |
| 1. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| 1.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 41 512 000 |
| 1.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus | 51 385 000 |
| 1.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat viisivuotiaat | 3 554 000 |
| 1.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) | 3 800 000 |
| 1.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 3 955 000 |
| 1.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
| 1.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 58 139 000 |
| 1.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 208 837 000 |
| 1.9. Sisäoppilaitoslisä | 2 884 000 |
| 1.10. Koulukotikorotus | 834 000 |
| 1.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) | 6 000 000 |
| 1.12. Lisäopetus (1.8. alk. tutkintokoulutukseen valmentava koulutus) | 8 675 000 |
| 1.13. Yksityisten kielikoulujen kaksivuotisessa esiopetuksessa olevat viisivuotiaat | 399 000 |
| 2. Aamu- ja iltapäivätoiminta | |
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 50 240 000 |
| Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 444 136 000 |
| VALTIONAVUSTUKSET | |
| 3. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset | 9 583 000 |
| 3.1. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen, taitojen, valmiuksien ja pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen ja alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukemiseen sekä digitalisaation yhteentoimivuuden edistämiseen (enintään) | 3 800 000 |
| 3.2. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta (enintään) | 842 000 |
| 3.3. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) | 2 865 000 |
| 3.4. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) | 2 076 000 |
| 4. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | 22 250 000 |
| 4.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin mukaisiin valtionavustuksiin saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisesti | 2 200 000 |
| 4.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
| 4.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 19 975 000 |
| 5. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | |
| 5.1. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 240 000 |
| 5.2. Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen (enintään) | 11 600 000 |
| 6. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset | |
| 6.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki | 500 000 |
| 6.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot | 300 000 |
| Valtionavustukset yhteensä | 44 473 000 |
| Yhteensä | 488 609 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 7 452,22 euroa/asukas |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus osana perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaa (HO 2019 kertaluonteinen) | -2 000 |
| Kertalisäysten poisto | -35 |
| Kustannustenjaon tarkistus | 8 331 |
| Määräytymisperusteiden tarkentuminen | -113 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella (HO 2019) | 1 660 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (2,5 %) | 9 587 |
| Yhteensä | 17 430 |
| 2022 talousarvio | 488 609 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 40 000 000 |
| 2021 talousarvio | 471 179 000 |
| 2020 tilinpäätös | 815 676 641 |
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 173 241 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksikköjen enimmäismäärän estämättä enintään 11 830 000 euroa 100 %:n valtionosuutena maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen
2) enintään 3 515 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 704 278 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 242 649 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 159 514 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 52 887 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 3 500 000 euroa. Kotoutumissuunnitelmaan hyväksytylle koulutukselle suunnataan kansalaisopistoille, kesäyliopistoille ja opintokeskuksille opetustunteja sekä kansanopistoille opiskelijaviikkoja.
Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 10 §:n muuttamisesta (HE 113/2021 vp).
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 87 552 000 | 2 149 000 | 89 701 000 |
| Kansanopistot | 47 916 000 | 1 166 000 | 49 082 000 |
| Opintokeskukset | 17 408 000 | 150 000 | 17 558 000 |
| Kesäyliopistot | 5 020 000 | 50 000 | 5 070 000 |
| Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus | 11 830 000 | - | 11 830 000 |
| Yhteensä | 169 726 000 | 3 515 000 | 173 241 000 |
Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
| Kansalaisopistot | 89,48 euroa/opetustunti |
| Kansanopistot | 297,48 euroa/opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset | 167,66 euroa/opetustunti |
| Kesäyliopistot | 156,94 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| AV-kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentilta 32.20.40) | 500 |
| Kertalisäysten poistuminen | -1 900 |
| Kustannustason tarkistus, kansalaisopistot | 2 375 |
| Kustannustason tarkistus, kansanopistot | 52 |
| Kustannustason tarkistus, kesäyliopistot | 51 |
| Kustannustason tarkistus, opintokeskukset | -198 |
| Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus | 5 000 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen | 1 700 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (2,5 %) | 2 668 |
| Yhteensä | 10 248 |
| 2022 talousarvio | 173 241 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 7 500 000 |
| 2021 talousarvio | 162 993 000 |
| 2020 tilinpäätös | 181 190 453 |
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 513 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 518 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 6 019 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle
3) 976 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yleissivistävän koulutuksen järjestöille | 271 000 |
| Kesälukioseura ry:lle | 128 000 |
| Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen | 148 000 |
| Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen | 429 000 |
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 518 000 |
| Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 1 916 000 |
| Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 2 195 000 |
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 1 117 000 |
| Karjalan Liitolle | 131 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 499 000 |
| Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 83 000 |
| Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 78 000 |
| Yhteensä | 7 513 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertalisäysten poistuminen | -1 205 |
| Naisjärjestöjen avustukset | 250 |
| Naisjärjestöjen avustukset (siirron palautus momentille 29.10.20) | -250 |
| Yhteensä | -1 205 |
| 2022 talousarvio | 7 513 000 |
| 2021 talousarvio | 8 718 000 |
| 2020 tilinpäätös | 9 096 240 |