Talousarvioesitys 2022
Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.
Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.
Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Lisäksi harkinnanvaraista yhdistymisavustusta voidaan maksaa vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.
Kunnille on maksettu veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita. Vuodesta 2020 lähtien kompensaatiot on maksettu erilliseltä momentilta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.
Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että asetetaan hoitajien vähimmäismitoitus iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja muutetaan niin, että hoidon esteet poistuvat ja terveyden tasa-arvo lisääntyy.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja
2021 arvio |
2022 arvio |
|
Laskennalliset kustannukset | ||
---|---|---|
0—5-vuotiaat euroa/asukas | 8 761,95 | 9 713,40 |
6-vuotiaat euroa/asukas | 9 284,90 | 10 305,81 |
7—12-vuotiaat euroa/asukas | 7 759,16 | 8 595,97 |
13—15-vuotiaat euroa/asukas | 13 287,99 | 14 733,62 |
16—18-vuotiaat euroa/asukas | 4 258,71 | 4 728,33 |
19—64-vuotiaat euroa/asukas | 1 039,29 | 1 157,21 |
65—74-vuotiaat euroa/asukas | 2 072,39 | 2 306,20 |
75—84-vuotiaat euroa/asukas | 5 802,73 | 6 457,42 |
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas | 20 092,52 | 22 359,45 |
Sairastavuuden mukaan | 1 203,96 | 1 329,62 |
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas | 93,57 | 103,34 |
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas | 288,46 | 318,57 |
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas | 2 026,18 | 2 237,66 |
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas | 40,75 | 45,00 |
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas | 397,03 | 438,47 |
Saaristo-osakunta-aseman mukaan | 290,44 | 320,75 |
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas | 414,19 | 457,42 |
Lisäosat | ||
Syrjäisyys euroa/asukas | 220,88 | 226,40 |
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas | 2 805,37 | 2 875,50 |
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas | 67,03 | 68,71 |
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 7 984 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 1 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
7) enintään 2 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
Laskennalliset kustannukset | 30 903 655 |
— ikärakenne | 21 527 770 |
— sairastavuus | 7 317 782 |
— työttömyys | 567 659 |
— kaksikielisyys | 114 276 |
— vieraskielisyys | 928 165 |
— asukastiheys | 223 870 |
— saaristoisuus | 16 207 |
— saaristo-osakunta | 10 680 |
— koulutustausta | 197 246 |
Kuntien rahoitusosuus | 23 613 470 |
Valtionosuus | 7 290 184 |
Lisäosat | 372 912 |
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | 790 858 |
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | 10 000 |
---|---|
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtioavustusten siirto | 1 000 |
Kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 2 000 |
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 11 124 |
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 579 |
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | -501 157 |
Yhteensä | 7 984 500 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 23,59. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2020/2021 asukasluku on 5 503 664.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 25,67 prosentista 23,59 prosenttiin vuonna 2022. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,30 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 % sekä 0,80 prosenttiyksikköä erillisen valtionosuuskorotuksen johdosta. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1,87 prosenttiyksikköä liittyen kuntien ja valtion välisen vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointiin sekä 0,55 prosenttiyksikköä vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten ja 0,76 prosenttiyksikköä kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen muuttamisesta määräaikaisista vähennyksistä pysyviksi vähennyksiksi.
Vuoden 2022 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus on 563 502 000 euroa. Johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille myös vuonna 2021, vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida, vaan valtionosuuteen tehdään kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta vastaava vähennys. Valtionosuutta korotetaan kuitenkin erillisellä 245 700 000 euron lisäyksellä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuslain muutoksen yhteydessä esitetään lisäksi muutoksia valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyviin säännöksiin. Muutosten tavoitteena on selkeyttää kustannustenjaon tarkistuksen toteuttamistapaa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (koulukuraattori- ja psykologimitoitus), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 8 400 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lastensuojelulain 13 b §:n muuttamisesta (lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitus), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 4 800 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen varhaiskasvatuslain muuttamisesta (pedagoginen tuki ja varhaiskasvatuksen rakenne), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 6 250 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta (kuntoutustarpeen arvioinnin kehittäminen), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 euroa.
Valtionosuuden tasossa on vuonna 2022 lisäksi huomioitu uusina ja laajenevina tehtävinä 43 700 000 euroa vanhuspalvelulain muutoksesta (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus) johtuen, 28 000 000 euroa asiakasmaksulain uudistuksesta johtuen, 12 000 000 euroa lastensuojelun jälkihuoltoon liittyen, 10 000 000 euroa seulontaohjelman laajennukseen liittyen, 2 800 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen ja 2 000 000 euroa liittyen kuntien velvollisuuteen osallistua sote-uudistuksen valmisteluun.
Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,5 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 187 939 000 euroa.
Valtionosuuden tasossa on vuonna 2022 huomioitu 10 000 000 euron vähennys liittyen kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen (siirto momentille 28.90.31). Kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen osoitetaan 10 000 000 euroa.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)
Perushinta | Laskennallinen kustannus |
Ikärakenteen mukaan | |
— 0—5-vuotiaat (9 713,40 euroa/as) | 2 934 952 |
— 6-vuotiaat (10 305,81 euroa/as) | 608 249 |
— 7—12-vuotiaat (8 595,97 euroa/as) | 3 195 036 |
— 13—15-vuotiaat (14 733,62 euroa/as) | 2 699 067 |
— 16—18-vuotiaat (4 728,33 euroa/as) | 840 428 |
— 19—64-vuotiaat (1 157,21 euroa/as) | 3 657 776 |
— 65—74-vuotiaat (2 306,20 euroa/as) | 1 624 139 |
— 75—84-vuotiaat (6 457,42 euroa/as) | 2 522 688 |
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (22 359,45 euroa/as) | 3 445 435 |
Sairastavuuden mukaan (1 329,62 euroa/as) | 7 317 782 |
Työttömyyden mukaan (103,34 euroa/as) | 567 659 |
Kaksikielisyyden mukaan (318,57 euroa/as) | 114 276 |
Vieraskielisyyden mukaan (2 237,66 euroa/as) | 928 165 |
Asukastiheyden mukaan (45,00 euroa/as) | 223 870 |
Saaristoisuuden mukaan (438,47 euroa/as) | 16 207 |
Saaristo-osakunta aseman mukaan (320,75 euroa/as) | 10 680 |
Koulutustaustan mukaan (457,42 euroa/as) | 197 246 |
Yhteensä | 30 903 655 |
---|
Kuntien rahoitusosuus
Asukasluku | 5 503 664 |
Rahoitusosuus, euroa/as | 4 290,50 |
Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 23 613 470 |
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
Perushinta | |
Syrjäisyyden mukaan (226,40 euroa/as) | 136 866 |
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (68,71 euroa/as) | 232 305 |
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 875,50 euroa/as) | 3 741 |
Yhteensä | 372 912 |
---|
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
Lisäykset | Vähennykset | Netto |
1 476 589 | -685 730 | 790 858 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
Valtionosuuden vähennykset | |
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -106 911 |
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -275 |
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2020 toteutuma | -356 958 |
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus | -22 565 |
— siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään | -10 000 |
— kuntien valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | -10 000 |
— siirto momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen | -10 000 |
— siirto momentille 28.90.31 kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen | -10 000 |
— pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys | -6 990 |
Vähennykset yhteensä | -533 699 |
Valtionosuuden lisäykset | |
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä | 29 549 |
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus | 497 |
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys | 495 |
— korvaus kunnille velvollisuudesta osallistua sote-uudistuksen valmisteluun | 2 000 |
Lisäykset yhteensä | 32 542 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 11 124 |
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 579 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Asiakasmaksulain muutokseen liittyneen kertaluonteisen korvauksen poistuminen | -900 |
Asiakasmaksulain uudistus | 28 000 |
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus | 54 194 |
Indeksikorotus | 187 939 |
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet | 200 |
Korvaus kunnille velvollisuudesta osallistua sote-uudistuksen valmisteluun | 2 000 |
Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos | 5 147 |
Kuntien automaattisen talousraportoinnin ylläpitokustannuksiin liittyvä vähennys | -150 |
Kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentille 28.90.31) | -10 000 |
Lastensuojelun henkilöstömitoitus | 4 800 |
Lastensuojelun jälkihuollon laajennus | 12 000 |
Muut muutokset | -3 214 |
Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet | -700 |
Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen | 8 400 |
Oppivelvollisuuden laajentaminen | 2 800 |
Perustoimeentulon kuntien maksuosuuden muutos | -19 810 |
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos | 6 500 |
Sairausvakuutuslain muutos (kuntoutustarpeen arvioinnin kehittäminen) | 1 000 |
Seulontaohjelman laajennus | 10 000 |
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuodelle 2022 | 563 502 |
Valtionosuuden tason korotus | 245 700 |
Vanhuspalvelulain muutos (hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus 0,7) | 43 700 |
Varhaiskasvatuksen tuki | 6 250 |
Vuoden 2021 harkinnanvaraisen valtionosuuden lisäyksen poistuminen | -20 000 |
Vuoden 2021 kertaluonteisen valtionosuuden korotuksen poistuminen | -280 000 |
Vuoden 2021 laskennassa käytettävien lopullisten laskentatekijöiden vaikutus | 2 546 |
Vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistusta vastaava vähennys | -563 502 |
Yksityisten opetuksenjärjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutos | 438 |
Yhteensä | 286 840 |
2022 talousarvio | 7 984 500 000 |
2021 III lisätalousarvio | 2 808 000 |
2021 talousarvio | 7 697 660 000 |
2020 tilinpäätös | 8 649 950 270 |
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin
2) enintään 10 000 000 euroa kuntarakennelain 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin
3) enintään 10 000 000 euroa kuntarakennelain 41 §:n mukaisiin kuntien harkinnanvaraisiin yhdistymisavustuksiin sekä 44 §:n mukaisiin valtionosuusmenetyksen kompensaatioihin.
Selvitysosa:Kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta, jos yhdistyminen koskee vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. Lisäksi kunnille voidaan maksaa kuntarakennelain 41 §:ssä säädettyä harkinnanvaraista yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kuntien harkinnanvarainen yhdistymisavustus (siirto momentilta 28.90.30) | 10 000 |
Yhteensä | 10 000 |
2022 talousarvio | 20 400 000 |
2021 III lisätalousarvio | 3 000 |
2021 talousarvio | 10 400 000 |
2020 tilinpäätös | 34 347 |
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.
Selvitysosa:Määrärahan tavoitteena on tehostaa kuntien toimintoja digitalisaation avulla ja edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Kannustinmääräraha myönnetään valtionavustuslain mukaisena avustuksena kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkennettujen periaatteiden ja avustuksen hakuprosessissa määriteltävien tarkempien kriteereiden mukaisesti.
Määräaikaiseksi tarkoitettuun kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään arvioidaan tarvittavan 10 000 000 euroa vuonna 2022.
2022 talousarvio | 10 000 000 |
2021 talousarvio | 10 000 000 |
2020 tilinpäätös | 10 000 000 |
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 652 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Kunnille maksettiin vuosina 2010—2019 momentin 28.90.30 kautta veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita 1 967 000 000 euroa. Vuodesta 2020 lähtien nämä kompensaatiot on maksettu momentilta 28.90.35. Vuoden 2022 kompensaatio on 231 000 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu vuonna 2020 maksetun väliaikaisen kompensaation takaisinperintä. Vuonna 2021 takaisinperintä oli 88 000 000 euroa. Vuonna 2022 takaisinperintä on 27 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vuoden 2022 kompensaation lisäys | 231 000 |
Vuonna 2020 maksetun väliaikaisen kompensaation takaisinperintä | 61 000 |
Yhteensä | 292 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 2 652 000 000 |
2021 III lisätalousarvio | 2 000 000 |
2021 talousarvio | 2 360 000 000 |
2020 tilinpäätös | 2 383 000 000 |