Talousarvioesitys 2022
10. Verotus ja tulli
Selvitysosa:Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle.
Verohallinto vastaa tulorekisterin toiminnasta. Tulorekisteri mahdollistaa tulotietojen reaaliaikaisen välittämisen, vähentää tulotietojen raportointia ja tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin toimintaa. Lisäksi Verohallinto edistää positiivisen luottotietorekisterin toteuttamista ja käyttöönottoa, joka liittyy Marinin hallitusohjelman ylivelkaantumisen ehkäisemiseen. Positiivisella luottotietorekisteristä luotonantajat voivat nähdä reaaliaikaisesti lainanhakijan lainamäärät ja tulotiedot.
Tulli osana EU:n tulliliittoa tukee ulkomaan tavarakaupan sujuvuutta ja yritysten tasapuolisia kilpailuedellytyksiä asiakaslähtöisillä palveluilla sekä suojaa ihmisiä terveydelle haitallisilta tavaroilta ja ympäristöä vaarallisilta aineilta. Tullin päätehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä ja -verotuksesta, ulkomaan tavaraliikenteen valvonnasta, tullirikosten torjunnasta, ulkomaankaupan tilastoinnista ja tullilaboratoriotutkimuksista.
Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
- — Verotulojen tehokas kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti
- — Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan ja verovajetta supistetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä
- — Verotuksen ja tullitoimen asiointipalvelut ovat asiakaslähtöisiä, nopeita ja edullisia
- — Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa.
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 404 604 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen
3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.
Selvitysosa:
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % | - | 80 | - |
| Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % | - | 80 | - |
| Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % | 86 | 85 | 85 |
| Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % | 74 | 75 | 75 |
| Verovelkojen kertymä maksujärjestelyillä, ulosotolla ja konkurssiuhkaisilla maksukehotuksilla, % | 28 | 29 | 30 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Henkilötyövuodet | 5 037 | 4 985 | 4 905 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 7,8 | 8,5 | 8,5 |
| Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 3,8 | 3,7 | 3,7 |
Asiakkaiden asennekyselyt tehdään kahden vuoden välein, seuraavat tutkimukset vuosina 2021 ja 2023.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 419 614 | 436 388 | 408 304 |
| Bruttotulot | 4 491 | 3 700 | 3 700 |
| Nettomenot | 415 123 | 432 688 | 404 604 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 106 638 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 118 115 |
Määrärahan mitoituksessa on huomioitu:
1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen
2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2022
3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Auto- ja valmisteverotuksen tehtäväsiirtojen siirtymäkauden päättämisen lisärahoitus | -7 000 |
| Harmaan talouden torjunta | 1 200 |
| Kansallisen tulorekisterin rahoitus 2022 (siirto momentille 28.10.03) | -4 400 |
| Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus (investointimenot) | -3 795 |
| Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus (siirtymäkauden lisämenot) | 480 |
| Valmisohjelmistomuutoksen käyttöönoton kustannussäästön myöhentyminen | -11 384 |
| Valmiste- ja autoverotuksen vienti Gentaxiin | -3 125 |
| Veronumeron laajentaminen telakka-alueille | 340 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -2 068 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -68 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 736 |
| Yhteensä | -28 084 |
| 2022 talousarvio | 404 604 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 22 000 |
| 2021 talousarvio | 432 688 000 |
| 2020 tilinpäätös | 426 600 000 |
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 187 831 000 euroa.
Määrärahasta on varattu 750 000 euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumsisuunnitelmaa.
EU-lähtöisiin tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen hankkeisiin saa sitoutua siten, että sitoumuksista aiheutuu, ottaen huomioon aiemmin myönnetyn valtuuden aiheuttamat menot, valtiolle menoja enintään 118 300 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahaan sisältyy 750 000 euron varaus elpymis- ja palautumissuunnitelman pilarin 2 tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamisen toimenpiteeseen.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Tulliselvityksen asiakastyytyväisyys, yritysasiakkaat, asteikko 1—5, mitataan joka toinen vuosi | ei mitattu | 4 | ei mitata |
| Tulliselvityksen asiakastyytyväisyys, henkilöasiakkaat, asteikko 1—5 | - | 3,5 | 3,6 |
| Tullausjärjestelmien saatavuus, järjestelmät pois käytöstä enintään, tuntia | 60 | 60 | 58 |
| Tuomioistuimen muuttamien tullauspäätösten määrä enintään | 2 | 10 | 5 |
| Verojäämä enintään, % | 2,1 | 2 | 2 |
| Takaisin saatu rikoshyöty vähintään, milj. euroa | 26 | 18 | 20 |
| Kiireellisistä laboratorionäytteistä tutkittu tavoiteajassa, % | - | 80 | 81 |
| Tavaraan kohdistuvat tarkastukset, osuma-% | 14,2 | 14 | 14 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
|---|---|---|---|
| Johtamisindeksi, 1—5 | 3,4 | 3,4 | 3,5 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 11,3 | 11 | 10,8 |
| Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 | 3,5 | 3,5 | 3,6 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 181 044 | 193 879 | 192 691 |
| Bruttotulot | 3 688 | 7 627 | 4 860 |
| Nettomenot | 177 356 | 186 252 | 187 831 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 31 905 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 26 405 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ENI CBC -hankkeiden omarahoitusosuu | -762 |
| Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen (RRF pilari2) | 750 |
| Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen jatkaminen | 19 545 |
| Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -7 780 |
| Tulliselvitysjärjestelmän rahoitus 2021 | -10 500 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -395 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 2 |
| Palkkausten tarkistukset | 719 |
| Yhteensä | 1 579 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 187 831 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 1 260 000 |
| 2021 II lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 186 252 000 |
| 2020 tilinpäätös | 171 856 000 |
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 030 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilöstö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 tavoite |
2022 tavoite |
|
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
|---|---|---|---|
| Henkilötyövuodet | 64 | 91 | 104 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 7,7 | 8,0 | 8,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Bruttomenot | 9 876 | 17 750 | 28 030 |
| Bruttotulot | - | - | - |
| Nettomenot | 9 876 | 17 750 | 28 030 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 414 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 9 783 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallisen tulorekisterin rahoitus 2022 (siirto momentilta 28.10.01) | 4 400 |
| Positiivisen luottotietorekisterin perustaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 250 |
| Positiivisen luottotietorekisterin toteutus | 13 000 |
| Positiivisen luottotietorekisterin toteutus (v. 2021 rahoitus) | -4 000 |
| Tulorekisterin perustoiminnan turvaaminen | -2 020 |
| Palkkausten tarkistukset | 150 |
| Yhteensä | 10 280 |
| 2022 talousarvio | 28 030 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 125 000 |
| 2021 talousarvio | 17 750 000 |
| 2020 tilinpäätös | 12 245 000 |
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron
2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä
3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen
4) valtion maksettavaksi tuomittujen ELV-vahingonkorvausten maksamiseen viivästyskorkoineen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarkentunut arvio | -1 000 |
| Yhteensä | -1 000 |
| 2022 talousarvio | 2 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 3 100 000 |
| 2021 talousarvio | 3 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 36 048 772 |
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 18 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:
1) verontilityslaki (532/1998)
2) veronkantolain 22 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005)
3) autoverolain (1482/1994) 65 §
4) valmisteverotuslain (182/2010) 49 §:n 1 momentti
5) tullilain 93 § (304/2016)
6) arvonlisäverolain 101 §:n 2 momentti (1486/1994)
7) verotililain 31 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarkentunut arvio | 3 200 |
| Yhteensä | 3 200 |
| 2022 talousarvio | 18 200 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 3 500 000 |
| 2021 talousarvio | 15 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 18 656 466 |
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu autoverolain muuttamisesta annetun lain (5/2009) voimaantulon jälkeen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994).
Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen.
| 2022 talousarvio | 8 000 000 |
| 2021 talousarvio | 8 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 9 636 764 |