Talousarvioesitys 2022
30. Sotilaallinen kriisinhallinta
Selvitysosa:Määrärahat suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin budjetoidaan ulkoministeriön pääluokassa momentille 24.10.20 (sisältää EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot sekä operaatioihin lähdettäessä palkkausmenot). Määrärahat sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin budjetoidaan puolustusministeriön pääluokassa momentille 27.30.20.
Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen kautta voidaan vaikuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Puolustusvoimat toteuttaa sille osoitetut kriisinhallintatehtävät ja ylläpitää valmiutta osallistua uusiin operaatioihin sekä koulutus- ja neuvonantajatehtäviin. Osallistumisen kansalliset tavoitteet asetetaan operaatiokohtaisesti. Osallistumisen vaikuttavuuden arvioinnin tueksi pyritään laatimaan tarpeelliset mittarit. Valmistelussa ja toteutuksessa huomioidaan, että operaatiot ovat usein monimuotoisia ja niissä tarvitaan myös erityissuorituskykyjä. Operaatiot voivat käynnistyä tai osallistumistasoa käynnissä oleviin operaatioihin voidaan joutua säätämään erittäin nopeasti, mikä vaatii joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä etenkin puolustushallinnolta, mutta myös valtionjohdon päätöksenteolta. Laaja-alainen suorituskykyjen käyttö operaatioissa on merkittävää niin suorituskykyjen kehittämisen kuin osallistumisen vaikuttavuuden kannalta.
Kriisinhallintaoperaatioista saadut kokemukset hyödynnetään sekä kansallisten että kriisinhallinnan suorituskykyjen kehittämisessä. Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden tai koalitioiden operaatioissa sekä koulutus- ja neuvonantotehtävissä.
Sotilaalliselle kriisinhallinnalle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Puolustusvoimat on toteuttanut sille osoitetut kriisinhallintatehtävät
- — Puolustusvoimilla on valmius osallistua uusiin operaatioihin ja koulutus- ja neuvontatehtäviin.
Sotilaallisen kriisinhallinnan menot
| 2020 tilinpäätös |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
| Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (UM), milj. euroa | 26,5 | 53,1 | 53,1 |
| Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (PLM), milj. euroa | 59,4 | 58,7 | 64,3 |
| Yhteensä | 85,9 | 111,8 | 117,4 |
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 64 273 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin
3) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen
4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen
5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen
6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin
7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin
8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu, materiaalisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
10) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin
11) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp -pooliin aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 1 679 000 |
| 03. | Sotilastarkkailijatoiminnan menot | 2 391 000 |
| 04. | Resolute Support -operaatio, Afganistan | 3 100 000 |
| 05. | Irakin koulutusoperaation menot | 8 370 000 |
| 07. | Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot | 6 148 000 |
| 08. | Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma | 16 800 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 598 000 |
| 12. | EUNAVFOR MED Irini, Välimeren operaation menot | 280 000 |
| 15. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 10 985 000 |
| 16. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 616 000 |
| 17. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 1 056 000 |
| 19. | Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI) | 1 343 000 |
| 20. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 9 907 000 |
| Yhteensä | 64 273 000 |
Selvitysosa:Määräraha on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2022. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan olevan enintään 400 henkilötyövuotta. Afganistanin Resolute Support -operaatio päättyy vuonna 2021. Vuoden 2022 määrärahalla katetaan operaation kaluston paluuhuollon kustannukset sekä tuhoutuneen kaluston korvaavan kaluston hankinta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa kulutusmenoiksi ja siirtomenojen osuus vähäiseksi.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannusten korvaukset ja muut tulot tuloutetaan momentille 12.27.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Irakin koulutusoperaatio | -1 274 |
| Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot | 1 250 |
| Kustannustasotarkistus (2020) | -706 |
| Kustannustasotarkistus (2022) | 950 |
| Muiden käyttösuunnitelmakohtien muutokset | 9 825 |
| Resolute Support -operaatio, Afganistan | -4 501 |
| Yhteensä | 5 544 |
| 2022 talousarvio | 64 273 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | -706 000 |
| 2021 talousarvio | 58 729 000 |
| 2020 tilinpäätös | 59 386 000 |
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin.
| 2022 talousarvio | 10 000 |
| 2021 talousarvio | 10 000 |
| 2020 tilinpäätös | -453 |