Talousarvioesitys 2022
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 670 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle
6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi valmistautuu pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymiseen hyvinvointialueille.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Henkilöstömenot | 42 | 40 | 32 |
Toimitilamenot | 17 | 16 | 16 |
ICT-menot | 9 | 15 | 27 |
Muut menot | 32 | 29 | 25 |
Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
---|
Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.
Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista.
Pelastustoimi selvittää pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän ja suorituskyvyn nykytilaa sekä kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden muuttuneisiin ja tai muuttuviin tarpeisiin.
Pelastustoimi ja varautuminen
Tavoite | 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään | 7:41 | 7:48 | 7:45 |
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään1) | 99 | - | - |
1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus 2020. Toteutetaan joka kolmas vuosi.
Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.
Onnettomuuksien ehkäisy
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään | 15 700 | 15 000 | 15 000 |
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) | 83 | 100 | 100 |
Omaisuusvahingot (milj. euroa) | 143 | 120 | 120 |
1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat luodaan ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.
Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimustoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.
Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.
Koulutus- ja tutkimustoiminta
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Tuotokset | |||
Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään | 121 | 117 | 138 |
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 39 | 44 | 72 |
Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään | 20 | 40 | 20 |
AMK-tutkintojen määrä, kpl | 45 | 30 | 30 |
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm | 247 | 240 | 240 |
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm | - | 40 | 30 |
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään | 1 559 | 2 470 | 2 000 |
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään | 78 | 160 | 120 |
Panokset | |||
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet | 126 | 128 | 128 |
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 11 480 | 12 000 | 13 000 |
Toiminnan tehokkuus | |||
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet1) | 754 | 777 | 803 |
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 26 102 | 28 000 | 28 000 |
Toiminnan laatu ja palvelukyky | |||
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,28 | 3,08 | 3,08 |
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | 7,97 | 5 | 5 |
Henkiset voimavarat | |||
Pelastusopiston henkilöstön määrä | 129 | 129 | 129 |
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,52 | 3,5 | 3,52 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 7,5 | 7 | 6,8 |
1) htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Koulutuksen varsinaiset toimintamenot | 15 280 | 15 711 | 15 085 |
Muut pelastustoimen toimintamenot | 1 195 | 1 068 | 4 835 |
Kansainvälinen pelastustoiminta | 703 | 750 | 750 |
Pelastustoimen lähialueyhteistyö | 72 | - | - |
Pelastustoimen koronavirusvarautuminen | 510 | - | - |
Yhteensä | 17 760 | 17 529 | 20 670 |
---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 19 454 | 20 479 | 23 270 |
Bruttotulot | 1 694 | 2 950 | 2 600 |
Nettomenot | 17 760 | 17 529 | 20 670 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 297 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 185 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle | 3 000 |
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija (siirto momentilta 24.01.01) | 149 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -28 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | -27 |
Palkkausten tarkistukset | 47 |
Yhteensä | 3 141 |
2022 talousarvio | 20 670 000 |
2021 III lisätalousarvio | 928 000 |
2021 talousarvio | 17 529 000 |
2020 tilinpäätös | 19 648 000 |