Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2022

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 670 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi valmistautuu pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymiseen hyvinvointialueille.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilöstömenot 42 40 32
Toimitilamenot 17 16 16
ICT-menot 9 15 27
Muut menot 32 29 25
Yhteensä 100 100 100
Pelastustoimi ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista.

Pelastustoimi selvittää pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän ja suorituskyvyn nykytilaa sekä kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden muuttuneisiin ja tai muuttuviin tarpeisiin.

Pelastustoimi ja varautuminen

Tavoite 2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään 7:41 7:48 7:45
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään1) 99 - -

1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus 2020. Toteutetaan joka kolmas vuosi.

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään 15 700 15 000 15 000
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) 83 100 100
Omaisuusvahingot (milj. euroa) 143 120 120

1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Siviilivalmius ja alueellinen varautuminen

Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat luodaan ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.

Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimustoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään 121 117 138
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään 39 44 72
       
Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään 20 40 20
AMK-tutkintojen määrä, kpl 45 30 30
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm 247 240 240
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm - 40 30
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään 1 559 2 470 2 000
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 78 160 120
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet 126 128 128
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 11 480 12 000 13 000
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet1) 754 777 803
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 26 102 28 000 28 000
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,28 3,08 3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 7,97 5 5
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 129 129 129
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,52 3,5 3,52
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 7,5 7 6,8

1) htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Koulutuksen varsinaiset toimintamenot 15 280 15 711 15 085
Muut pelastustoimen toimintamenot 1 195 1 068 4 835
Kansainvälinen pelastustoiminta 703 750 750
Pelastustoimen lähialueyhteistyö 72 - -
Pelastustoimen koronavirusvarautuminen 510 - -
Yhteensä 17 760 17 529 20 670

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 19 454 20 479 23 270
Bruttotulot 1 694 2 950 2 600
Nettomenot 17 760 17 529 20 670
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 297    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 185    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle 3 000
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija (siirto momentilta 24.01.01) 149
JTS-miljardin tuottavuussäästö -28
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -27
Palkkausten tarkistukset 47
Yhteensä 3 141

2022 talousarvio 20 670 000
2021 III lisätalousarvio 928 000
2021 talousarvio 17 529 000
2020 tilinpäätös 19 648 000