Talousarvioesitys 2022

40. Rangaistusten täytäntöönpano

Selvitysosa:Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteena on vähentää rangaistusta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteena on oikeusturvan ja yhdenvertaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttamisen lisääminen.

Vankien määrä laski v. 2020, sillä koronaviruspandemian vuoksi lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntööpanoa rajoitettiin. Vuonna 2022 vankiluvun ennakoidaan palaavan koronaa edeltävällä nousevalle suunnalle, mitä vahvistaa täytäntöönpanon rajoitusten takia siirtyneiden vankeusrangaistusten täytäntöönpano. Myös yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä ennakoidaan hieman nousevan v. 2022.

Toiminnan laajuus

	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 arvio

Vankeja keskimäärin	2 800	2 900	3 100
Vapaudesta vankilaan tulleet	5 278	5 300	6 200
Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa keskimäärin	3 083	3 150	3 200
Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset	3 405	3 500	3 600
Seuraamuksiin liittyvät pyydetyt asiantuntijalausunnot	7 136	7 150	7 200

Tavoitteena on vähentää vapautumista suoraan suljetuista vankiloista ja lisätä avolaitossijoituksia. Valvotussa koevapaudessa arvioidaan v. 2022 olevan päivittäin keskimäärin 250 vankia. Vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen yhteistyötä lisätään ehdonalaisesti vapautuvien kohdalla. Vankien toimintoihin osallistumista ja sellin ulkopuolella viettämää aikaa sekä henkilökunnan ja rangaistusta suorittavien välistä vuorovaikutusta pyritään lisäämään. Yhteistyötä palveluja tuottavien toimijoiden, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimaviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien kanssa lisätään. Päihde- ja mielenterveystyön hoito- ja kuntoutusjatkumot turvataan rangaistuksen suorittamisen jälkeen. Yhteistyötä vankiterveydenhuollon yksikön kanssa vahvistetaan vankien mielenterveyden hoitojatkumoiden turvaamisessa sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työkyvyn tuen palveluihin ohjaamisessa.

Sakko- ja lyhytaikaisvankien sijoittamista ulkopuoliseen kuntoutukseen lisätään. Seksuaali- ja väkivaltarikoksiin syyllistyneiden rikosseuraamusasiakkaiden kuntouttavaa toimintaa lisätään. Nuorille vangeille ja naisvangeille kohdennettuja palveluita ja tukitoimia kehitetään. Vahvistetaan yhteistyötä syyttäjien ja muun rikosoikeusjärjestelmän kanssa. Rikosseuraamuslaitos osallistuu valtakunnalliseen Asunnottomuuden puolittamisohjelmaan yhteistyössä hankekuntien kanssa.

Rikosseuraamusasiakkaiden yhdenvertaisen ja lainmukaisen kohtelun toteutumista parannetaan tehostamalla Rikosseuraamuslaitoksen normiohjausta ja lisäämällä henkilökunnan koulutusta. Tavoitteen toteutumista edistetään myös säännöllisellä tarkastustoiminnalla ja yksiköiden omavalvontamenetelmällä. Jatketaan rikosseuraamusasiakkaiden sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Ehkäistään järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia vankiloissa ja vahvistetaan järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumisen tukitoimenpiteitä yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa. Kehitetään toimia, joilla voidaan tunnistaa rikosseuraamusasiakkaiden radikalisoituminen sekä kohdentaa toimia tällaisiin henkilöihin. Vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden kohdalla arvioidaan uusimisriski ennen vapautumista ja samalla suunnitellaan riittävät tukitoimet ehdonalaiseen vapauteen. Kehitetään keinoja puuttua henkilöstöön kohdistuvaan maalittamiseen.

Toteutetaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistus. Jatketaan tuottavuutta parantavien työ- ja toimintaprosessien sekä toimitilaverkoston kehittämistä ja suunnittelua. Virka- ja tehtävärakenteen muutoksia jatketaan strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta. Tehtävien sisältöjen ja osaamisen kehittämisessä painotetaan strategisia ydintehtäviä. Vuonna 2021 käyttöönotettua uutta asiakastietojärjestelmää (Roti) jatkokehitetään.

Tietoja henkilöstöstä

	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Henkilöstömäärä, htv	2 502	2 671	2 610
VMBaro johtajuusindeksi	3,16	3,17	3,18
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv	15,8	15,2	14,5

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 233 651 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 165/2020 vp) täydentämisestä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tupakointi suljettujen vankiloiden sisätiloissa kiellettäisiin kokonaan tupakansavusta tupakoimattomille vangeille ja vankilatyöntekijöille aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2022 alustavasti seuraavat tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Toiminnalliset tavoitteet
Laitosturvallisuusindeksi¹⁾	118	120	100
Vankeusvangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä, %	45	45	46
— Naiset	52	52	53
— Miehet	44	45	46
Vankeusvangeista toimintaan osallistumattomia keskimäärin, %	2	19	18
— Naiset	12	12	11
— Miehet	21	20	19
Valvotun koevapauden loppuun suorittaneet, % päättyneistä	82	82	82
— Naiset	74	82	82
— Miehet	84	82	82
Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet, % päättyneistä	80	83	83
— Naiset	83	83	83
— Miehet	80	83	83
Tuottavuus
Vangit, keskimäärin päivässä/htv	1,3	1,2	1,4
Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa, keskimäärin päivässä/htv	12,0	12,0	12,2
Taloudellisuus
Toimintamenot (netto)/vanki	67 200	69 600	62 300
Toimintamenot (netto)/yhdyskuntaseuraamusta suorittava	7 380	7 750	7 300

¹⁾ Vuosien 2011—2014 keskiarvo muodostaa indeksin arvon 100. Indeksin noustessa turvallisuustaso laskee.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)


Kehittäminen ja ohjaus	7 200
Asiakasprosessit	5 700
Hallinto- ja tukipalvelut	82 500
Operatiivinen toiminta	138 251
Yhteensä	233 651

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Bruttomenot	232 205	245 239	239 501
Bruttotulot	11 087	11 300	5 850
Nettomenot	221 118	233 939	233 651

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	15 213
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	16 513

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)¹⁾

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Maksullisen toiminnan tuotot
— suoritteiden myyntituotot	7 642	8 000	3 170
— muut tuotot	1 000	790	1 000
Tuotot yhteensä	8 642	8 790	4 170

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset
— erilliskustannukset	13 899	14 000	8 670
— osuus yhteiskustannuksista	9 447	10 000	9 140
Kustannukset yhteensä	23 346	24 000	17 810

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-14 704	-15 210	-13 640
Kustannusvastaavuus, %	37	37	23

¹⁾ Sisältää työtoiminnan ja laitosmyymälöiden kustannusvastaavuuslaskelmat. Vuodesta 2022 lukien sisältää vain työtoiminnan kustannusvastaavuuslaskelman.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21)	-693
Koronaviruspandemiasta aiheutunut vankimäärän kasvu	-1 600
Rikosasioiden käsittely (siirto momentille 33.01.06)	-120
Valtorin palvelumaksujen nousu	-88
Vankilaturvallisuus: yksintyöskentelyn vähentäminen ja naisvankityöskentely	2 000
Vankiloiden turvatekniikan uusiminen	-300
Videoneuvottelulaitteiden määrän lisääminen	148
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-454
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	-55
Palkkausten tarkistukset	874
Yhteensä	-288

2022 talousarvio	233 651 000
2021 III lisätalousarvio	-204 000
2021 I lisätalousarvio	4 720 000
2021 talousarvio	233 939 000
2020 tilinpäätös	222 418 000

74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 700 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa.

Määrärahaa saa käyttää valtion, kunnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa olevien rakennusten ja ympäristöjen rakentamis-, korjaus- ja hoitotöihin sekä kansallisomaisuuden ylläpitämiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin. Kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Työkohteissa tehtävää työtä voidaan myös opinnollistaa. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.

Selvitysosa:Avolaitosmäärärahalla kyetään työllistämään vankeja ja kunnostamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Työkohteet ovat mm. Suomenlinnan hoitokunnan, Metsähallituksen, Museoviraston, Senaatti-kiinteistöjen sekä kuntien kohteissa. Tavoitteena on työllistää avolaitosvankeja ja luoda yhdyskuntapalvelun palvelupaikkoja yhdyskuntapalvelua suorittaville.

2022 talousarvio	4 700 000
2021 talousarvio	4 700 000
2020 tilinpäätös	4 700 000