Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. Suomi sijoittuu kärkimaiden joukkoon kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Kansalaiset ovat kiinnostuneita aiempaa monimuotoisemmasta vaikuttamisesta. Haasteiksi ovat osallistumisen eriarvoistumisen lisäksi nousseet kyberuhat, disinformaatio sekä muun muassa vaaleihin kohdistuvan häirinnän uhka. Joidenkin vähemmistöryhmien ja koko väestön välillä on huolestuttavia eroja perusoikeuksien toteutumisessa, tietoisuudessa oikeuksista ja oikeussuojasta sekä luottamuksessa viranomaisiin. Erityisen ongelman muodostaa näkyviin etnisiin vähemmistöihin kohdistuva syrjintä. Myös kielellisten oikeuksien toteutumisessa on edelleen puutteita.

Tuomioistuinlaitoksen perustehtävä on käsitellä ja ratkaista vireille tulevat asiat perus- ja ihmisoikeudet toteuttavalla tavalla. Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan.

Tuomioistuinten ratkaistavaksi tulee yhä moninaisempia oikeudellisia kysymyksiä. Monet tuomioistuimissa ratkaistavat asiat liittyvät Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin oikeuden soveltamiseen sekä perustuslain vaikutuksiin lainkäytössä. Poikkeusolot ja valmiuslain käyttö ovat entisestään korostaneet tuomioistuimien asemaa oikeusvaltion takaajana. Osa koronaviruspandemian vaikutuksista kohdistuu tuomioistuimien toimintaan viiveellä.

Teknologian hyödyntäminen aiempaa laajemmin jatkuu monella yhteiskunnan osa-alueella. Valtionhallinnossa esimerkiksi Verohallinto, Kela ja Maahanmuuttovirasto käyttävät toiminnassaan laajasti digitaalisia aineistoja. Myös tuomioistuimet ovat aloittaneet toimintansa digitalisoimisen. Etäyhteyksien hyödyntäminen on arkipäiväistynyt.

Väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansain­välistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta, talous- ja velkaneuvonnalta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta. Taloustilanteen heikkeneminen lisää talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrää.

Ulosottovelallisten määrä laski v. 2019, mutta kääntyi jälleen kasvuun v. 2020. Koronavirusepidemian vuoksi yritysten ja kotitalouksien maksuvaikeudet lisääntyvät, mikä todennäköisesti johtaa ainakin viiveellä myös ulosottovelallisten lukumäärän kasvuun. Korkealla tasolla olevat ulosoton asia- ja velallismäärät vaikuttavat ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin. Myös konkurssien määrä oletettavasti kasvaa. Tämä lisää tarvetta konkurssivalvonnalle ja julkisselvityksille.

Syyttäjälaitoksessa rikosasioiden vaativuuden voimakas kasvu, esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineistojen laajentuminen ja oikeudellisten ongelmien monipuolistuminen ovat lisänneet syyttäjien työmäärää merkittävästi. Samanaikainen saapuvien asioiden määrän kasvu sekä koronaviruspandemian rajoitustoimista aiheutuneen jutturuuhkan purkaminen on lisänneet vireillä olevien asioiden määrää ja aiheuttanut haasteita Syyttäjälaitoksen toiminnalle.

Rikosseuraamuslaitoksessa kansainvälistyminen, asiakkaiden moniongelmaisuus ja järjestäytyneiden rikollisryhmien aktivoitunut toiminta asettavat toiminnalle haasteita. Koronaviruspandemian vuoksi toteutetut rangaistusten täytäntöönpanon keskeytykset laskivat vankimäärää vuonna 2020, mutta vankimäärän odotetaan nousevan vuonna 2022. Pandemiatilanne on vaikuttanut Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan monin tavoin ja vaikeuttanut yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa uusintarikollisuuden ehkäisyssä.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  • — Osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti.
  • — Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia.
  • — Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.
  • — Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla.
  • — Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät.
Oikeusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntarjontaa.
  • — Lainvalmistelun laatu turvataan osaamista ja toimintatapoja kehittämällä.
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan.
  • — Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa.

Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisia tuloksellisuustavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Sukupuolten tasa-arvo

Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman sekä rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman toimeenpano aloitetaan.

Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistetaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö ja parannetaan lähestymiskiellon tehokkuutta, vähennetään lähestymiskiellon rikkomista ja lisätään erityisesti lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrin turvallisuutta. Perustetaan naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä ja kohdennetaan tehtävän hoitamiseksi 200 000 euron määräraha momentille 25.01.03.

Kansalaisten ylivelkaantuminen näkyy ulosottovelallisten määrän ja perinnässä olevien asioiden määrän kasvuna. Viimeisen vuosikymmenen aikana naisten osuus ulosottovelallisista on kasvanut. Erot keskimääräisessä ulosottovelassa ovat tasaantuneet sukupuolten kesken, kun miesten velka on pysynyt melko samalla tasolla, mutta naisten velka on kasvanut. Ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia pyritään vähentämään kuluttajaluottolainsäädäntöön tehtävillä tiukennuksilla, lisäämällä sosiaalisen luototuksen saatavuutta sekä parantamalla velallisten asemaa velkajärjestelyssä. Myös pienituloisten ulosottovelallisten aseman helpottamista selvitetään.

Vangeista n. 8 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 11 % on naisia. Naiserityiseen työhön kohdistetaan lisäresursseja ja parannetaan osaamista. Kehitetään rangaistusta suorittavien naisten tarvitsemia palveluja ja lisätään erityisesti terveys- ja päihdepalveluja.

Kestävä kehitys

Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki ja kansainväliset sitoumukset antavat vahvan suojan perus- ja ihmisoikeuksille. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas, perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa. Suomi on yhdenvertainen. Oikeusministeriö on määrittänyt seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet.

Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta

  • — Kehitämme demokratiaa ja perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa.
  • — Tuemme avointa ja yhdenvertaista osallistumista ja hyviä väestösuhteita.
  • — Vähennämme syrjintää, rasismia ja vihapuhetta.
  • — Huolehdimme vaalijärjestelmän toimivuudesta.

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto

  • — Turvaamme oikeuslaitoksen toimintakyvyn ja tuomioiden täytäntöönpanon.
  • — Luomme oikeuspolitiikan linjoja.
  • — Kehitämme säädöspolitiikkaa.
  • — Vähennämme rikollisuutta panostamalla korruption, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen.
  • — Vahvistamme oikeuksiin pääsyä ja parannamme rikoksen uhrin asemaa.

Lisäksi vähennämme hiilijalanjälkeä erityisesti hankinnoissa ja matkustamisessa.

Vuonna 2022 hallinnonalan ohjauksessa kestävän kehityksen erityisteemana on lapsen aseman edistäminen demokratiassa ja oikeushallinnossa. Tavoitteena on, että lasten osallisuus ja oikeus tulla kuulluksi otetaan paremmin huomioon lapsia joko suoraan tai välillisesti koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Lisäksi parannetaan lapsille ja nuorille kohdistettavaa ymmärrettävää viestintää ja tiedon saantia oikeuksista, oikeusturvakeinoista ja viranomaisen toiminnasta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2020—2022

    v. 2020
tilinpäätös
1000 €
v. 2021
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2022
esitys
1000 €
 
Muutos 2021—2022
    1000 € %
 
01. Ministeriö ja hallinto 155 839 141 613 145 060 3 447 2
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 788 24 677 24 198 -479 -2
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 141 10 770 11 899 1 129 10
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 090 8 535 8 210 -325 -4
20. Erityismenot (arviomääräraha) 34 140 12 013 12 013 0
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 578 2 620 6 637 4 017 153
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 47 441 49 810 49 810 0
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 13 334 14 188 13 293 -895 -6
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 16 327 19 000 19 000 0
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 436 617 464 803 459 625 -5 178 -1
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 843 8 969 8 961 -8 0
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 911 13 624 13 052 -572 -4
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 261 254 284 278 278 777 -5 501 -2
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 79 187 81 947 82 900 953 1
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 75 422 75 985 75 935 -50 0
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 104 324 109 001 107 226 -1 775 -2
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 104 296 108 741 106 966 -1 775 -2
95. Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot (arviomääräraha) 28 260 260 0
30. Syyttäjät 51 541 55 729 54 680 -1 049 -2
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 51 541 55 729 54 680 -1 049 -2
40. Rangaistusten täytäntöönpano 227 118 238 639 238 351 -288 0
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 222 418 233 939 233 651 -288 0
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 4 700 4 700 4 700 0
50. Vaalimenot 3 174 11 859 16 814 4 955 42
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 3 174 11 859 16 814 4 955 42
Yhteensä 978 613 1 021 644 1 021 756 112 0
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 9 189 9 579 9 387