Talousarvioesitys 2022
10. Kriisinhallinta
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomi jatkaa osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan hallitusohjelman sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisesti. Työssä otetaan huomioon myös kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean antamia suosituksia kriisinhallinnan kehittämiseksi. Suomi painottaa kriisinhallinnassa kokonaisvaltaisuutta ottaen huomioon sotilaallisen ja siiviilikriisinhallinnan sekä rauhanvälityksen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhtymäkohdat. Mahdollisiin nopeisiin muutoksiin kansainvälisessä turvallisuustilanteessa on varauduttava vastaamaan myös kriisinhallinnan keinoin. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan myös kansallista suorituskykyä ja valmiuksia. Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2022 olevan enimmillään n. 400 henkilötyövuotta. Siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2022 n. 135 asiantuntijaa.
Sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa (UNIFIL) ja Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR), mutta Suomi osallistuu myös muilla alueilla oleviin operaatioihin mm. Kosovossa, Välimeren alueella ja Afrikassa. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen. Operaatio-osallistumisen ohella panostetaan myös kriisinhallinnan koulutusosaamisen viemiseen tavoitteena vahvistaa kehittyvien maiden omaa kriisinhallintakykyä, mm. Afrikassa.
Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Georgiassa, Irakissa ja Somaliassa. YK:n rauhanturvaoperaatioihin osallistutaan n. 20 poliisilla. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, joissa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin.
Rauhanvälityksessä laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Toimintaa suunnataan erillishankkeiden rahoittamisesta aktiivisempaan vaikuttamiseen rauhantilan edistämiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa suomalaisten rauhanvälitystoimijoiden verkostomaista toimintatapaa. Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston "Naiset, rauha ja turvallisuus" 1325-päätöslauselman mukaisesti naisten osallistumista rauhanprosesseihin painottaen naisten ja tyttöjen oikeuksia. Nuorten rooli rauhanprosesseissa on edelleen vahvistuva painopistealue Suomen rauhanvälitystoiminnassa YK:n turvallisuusneuvoston "Nuoret, rauha ja turvallisuus" 2250-päätöslauselman mukaisesti.
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 53 080 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu, taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 2 012 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 9 184 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menohin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 9 901 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 299 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 16 285 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 2 358 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 2 388 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 6 624 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | 1 552 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | 1 477 000 |
| Yhteensä | 53 080 000 | |
|---|---|---|
Selvitysosa:Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi suunnittelee osallistuvansa v. 2022. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan v. 2022 olevan enimmillään n. 400 henkilötyövuotta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 52 680 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 400 000 euroa. Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27.30.20.
YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille 12.24.99.
| 2022 talousarvio | 53 080 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | — |
| 2021 talousarvio | 53 080 000 |
| 2020 tilinpäätös | 26 543 522 |
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 18 485 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen
2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen
5) siviilikriisinhallintaa tukevien hankkeiden valtionavustuksiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Siviilikriisinhallinta | 18 185 000 |
| 02. | Vaalitarkkailijat | 300 000 |
| Yhteensä | 18 485 000 |
|---|
Selvitysosa:Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100—150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Määrärahatasolla Suomi pystyy lähettämään operaatioihin n. 135 asiantuntijaa.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 17 885 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 600 000 euroa. Momentilta myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet budjetoidaan sisäministeriön pääluokkaan momentille 26.01.04.
Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen (HO 2019) | 1 000 |
| Vaalitarkkailijarekrytoinnit (siirto momentille 26.01.04) | -100 |
| Yhteensä | 900 |
| 2022 talousarvio | 18 485 000 |
| 2021 talousarvio | 17 585 000 |
| 2020 tilinpäätös | 15 000 077 |
66. (24.10.22) Rauhanvälitys (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 4 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu
2) rauhanvälitystä tukeviin kahdenvälisiin ja monenkeskisiin hankkeisiin
3) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin
5) rauhanvälitystoimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 350 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 4 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Konfliktineston, rauhanvälityksen ja rauhanrakentamisen kyvykkyyden parantaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | 500 |
| Rauhanvälityksen vahvistaminen (HO 2019) | 1 000 |
| Rauhanvälitystehtävien hoito (-2 htv) (siirto momentille 24.01.01) | -150 |
| Yhteensä | 1 350 |
| 2022 talousarvio | 4 350 000 |
| 2021 talousarvio | 3 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 355 608 |