Talousarvioesitys 2022
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat terveysvalvonnan, tartuntatautien valvonnan, rokotteiden hankinnan ja pandemiavarautumisen erityismenoista, terveyden edistämisen menoista, työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen menoista sekä UKK-instituutin valtionavustuksesta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ja terveysvalvontaa toteutetaan osin myös momenttien 33.02.03, 33.02.05, 33.03.04 ja 33.03.50 määrärahoilla. Kunnat ovat keskeisiä terveysvalvonnasta vastaavia toimijoita.
Terveyttä edistetään ja kansantauteja vähennetään yhteiskuntapolitiikan eri keinoin. Ihmisten omatoimisuutta terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitäjinä ja edistäjinä tuetaan huolehtimalla, että ympäristö ja olosuhteet tukevat terveellisiä valintoja. Kansainvälinen toiminta vaikuttaa yhä enemmän ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elämäntapoihin ja terveystottumuksiin.
Terveysvalvonta (momentti 33.70.21) keskittyy erityisesti talousveden laadun valvonnan tehostamiseen, ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen sekä EU:n kemikaali-, kosmetiikka-, geenitekniikka- ja säteilylainsäädännön toimeenpanoon ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden selvittämisen kehittämiseen.
Tavoitteet:
- — elinympäristöstä ihmisille aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisy ja poistaminen
- — turvata säädösten edellyttämien ympäristön terveydellisten laatuvaatimusten toteutuminen, valvontamenettelyjen toimivuus, ajanmukaisuus, tuloksellisuus sekä valvonnan johdon tehokkuus
- — vähentää talousvesistä aiheutuvia epidemioita
- — ehkäistä geeni-, bio- ja nanoteknologiaan liittyviä terveyshaittoja.
Rokotteiden hankinnan ja tartuntatautien valvonnan (momentit 33.70.20 ja 33.70.22) tavoitteena on ylläpitää tartuntatautien torjuntaa palvelevia valtakunnallisia epidemiologisia seurantajärjestelmiä sekä ohjata ja tukea tartuntatautien torjuntatyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, kunnissa ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii tartuntatauteja, seuraa ja selvittää tartuntatautien ilmaantumista ja esiintymistä, kehittää niiden diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä ja antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. THL huolehtii osaltaan rokotehuollosta, rokotteiden vaikutusten seuraamisesta sekä rokotteiden ja rokotusten haittavaikutusten selvittämisestä.
Tavoitteet:
- — rokotuksin ehkäistävien tautien matala esiintyvyys ja hyvä rokotuskattavuus (esimerkkeinä hinkuyskän ilmaantuvuus, yli 65-vuotiaiden influenssarokotuskattavuus)
- — tartuntatautien leviämisen ehkäisy ja epidemioiden selvittäminen (esimerkkinä kampylobakteerilöydösten ilmaantuvuus, epidemioiden epäilyilmoitusten lukumäärä)
- — Suomen kansainvälisesti verrattuna hyvän tartuntatautitilanteen säilyttäminen (esimerkkinä tuberkuloosin ja MRSA-löydösten ilmaantuvuus sekä hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuus)
- — HIV- ja hepatiitti C-infektion ja muiden veri- tai sukupuoliteitse leviävien tartuntojen leviämisen ehkäisy (esimerkkinä HIV- ja hepatiitti C-tapausten ilmaantuvuus), klamydiatapausten ilmaantuvuus, kansallisten strategioiden päivitykset
- — pandemiavalmiuden ja alueellisen epidemiologisen toiminnan kehittäminen (esimerkkinä kansallisen pandemian varautumissuunnitelmien päivitys)
- — Suomen aktiivinen osallistuminen Euroopassa, lähialueilla ja globaalisti tartuntatautiuhkien torjuntaan, leviämisen ehkäisyyn, seurantajärjestelmien kehittämiseen sekä terveysturvallisuuden edistämiseen.
THL toimii myös Euroopan unionin tartuntatautien epidemiologisesta seurannasta ja tartuntatautien ilmoittamisesta vastaavana toimivaltaisena elimenä.
Terveyden edistämisen (momentti 33.70.50) käyttötarkoituksena on terveyden edistäminen sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin ehkäisy ja vähentäminen. Vuoden 2022 terveyden edistämisen määrärahalla tuetaan erityisesti kunnissa toteutettavaa terveyden edistämisen toimintaa. Toiminnan tulee kohdentua vähentämään alkuvuodesta 2020 koronapandemian negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen.
Painopisteet vuodelle 2022 ovat:
- — ”Ikäystävällisen kunnan” hyvinvointijohtamisen vahvistaminen kehittämällä kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen yhdyspinnalla olevien toimintamallien johtamis- ja yhteistyökäytäntöjä. Käytäntöjen tulee tukea poikkeusolojen aiheuttamien, ikääntyneisiin kohdistuvien haittojen tunnistamista ja vähentämistä. Ikäystävällisessä kunnassa iäkkäiden asukkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellaan, jotta heillä on mahdollisuus hyvään ja omannäköiseen elämään
- — Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen kunnan ja alueellisten toimijoiden yhteistyönä sekä toimintamallien kehittäminen kulttuurihyvinvointitoiminnan vahvistamiseksi kohdentuen erityisesti koronakriisin negatiivisia vaikutuksia kohdanneisiin ryhmiin
- — Ikääntyneiden ja/tai työelämän ulkopuolella olevien hyvän ravitsemuksen laadun, ruoan saatavuuden ja yhteisöllisten ruokailumahdollisuuksien edistäminen. Kehitettävien toimenpiteiden tulee olla sovellettavissa myös poikkeusoloissa
- — Pakka-toimintamallin mukaisten yhteisövaikuttamisen keinojen jatkokehittäminen asukkaiden osallistamiseksi paikalliseen alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä rahapelien saatavuuden sääntelyyn ja huumausaineiden käytön ehkäisyyn. Kohderyhmänä tulee olla erityisesti koronapandemian tunnistetut haavoittuvat ryhmät.
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen (momentti 33.70.51) määrärahaa käytetään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Työterveyslaitos (TTL) käyttää varoja oman ja yliopistojen koulutuksen kehittämiseen sekä maksaa korvausta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työnantajan ylläpitämille työterveyshuoltoasemille.
Tavoitteet:
- — varmistaa, että työterveyshuollossa päätoimisesti työskentelevät lääkärit ovat työterveyshuollon erikoislääkäreitä kuten valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) säädetään
- — turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva uusien työterveyslääkäreiden koulutuksen määrällinen tarve
- — nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tunnusluvut 2020—2022
| 2020 toteutunut |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Terveysvalvonta | |||
| Vesivälitteiset epidemiat | |||
| — epidemioiden lukumäärä | 2 | 3 | 3 |
| — sairastuneet henkilöt | 54 | 100 | 100 |
| Tartuntatautien torjunta ja rokotteiden hankinta | |||
| Influenssarokotusten kattavuus yli 65-vuotiailla, % | 49 | 45 | 45 |
| Hinkuyskätapaukset, lkm | 557 | 700 | 700 |
| Kampylobakteerilöydökset, lkm | 3 380 | 4 600 | 4 600 |
| Epidemioiden epäilyilmoitukset | 81 | 75 | 75 |
| Tuberkuloositapaukset, lkm | 224 | 220 | 270 |
| MRSA/resistentit stafylokokkilöydökset, lkm | 44 | 45 | 50 |
| HIV ilmoitetut tapaukset, lkm | 150 | 150 | 165 |
| Hepatiitti C-virustartunnat, lkm | 1 187 | 1 150 | 1 150 |
| Hepatiitti B-virustartunnat, lkm | 234 | 230 | 220 |
| Tippuritartunnat, lkm | 605 | 600 | 500 |
| Kuppatartunnat, lkm | 246 | 225 | 225 |
| Klamydiatartunnat, lkm | 16 178 | 16 000 | 16 000 |
| Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus | |||
| Työterveyshuollon erikoislääkäritutkintojen lukumäärä | 44 | 45 | 45 |
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 30 940 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (1227/2016) 44 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun
3) rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rokotteiden hankintapäätösprosessiin liittyviin kustannuksiin
5) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämiseksi sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämiseksi
6) enintään 600 000 euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain määrittämien riskialueiden väestön TBE-rokotuksiin.
Selvitysosa:Rokotusohjelman toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yhteensä 30 940 000 euroa. Summa on arvioitu tulevien tilausten mukaan. Määrärahaan sisältyy pandemiarokotteen vuosivarausmaksu 5 000 000 euroa. Rokotteiden välitystoimintaan ja muuhun rokotteiden hankintaan, huoltoon ja välitykseen on arvioitu käytettävän 500 000 euroa.
TBE-rokotusohjelmassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittää vuosittain ne maantieteelliset alueet, joilla rokotuksia tulee toteuttaa osana kansallista rokotusohjelmaa.
Rokotteiden välitystoiminnan aiheuttamat muut menot on budjetoitu momentille 33.03.04. Tulot rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 30 940 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 223 500 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 70 000 000 |
| 2021 talousarvio | 30 940 000 |
| 2020 tilinpäätös | 243 740 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntalain (1227/2016) 44 §:n ja 45 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokoteohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).
| 2022 talousarvio | 30 940 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -12 600 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 223 500 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 70 000 000 |
| 2021 talousarvio | 30 940 000 |
| 2020 tilinpäätös | 243 740 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Valiokunta lisää momentille 650 000 euroa pneumokokkirokotteiden hankintaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 31 590 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntalain (1227/2016) 44 §:n ja 45 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokoteohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun
3) rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rokotteiden hankintapäätösprosessiin liittyviin kustannuksiin
5) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämiseksi sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämiseksi
6) enintään 600 000 euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain määrittämien riskialueiden väestön TBE-rokotuksiin.
I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 70 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu uusien covid-19 rokotteiden tai tehosteannosten hankintaan varautumisesta. EU:n jatkosopimusneuvottelut rokotteista etenevät ja tulevat erittäin nopealla aikataululla jäsenmaiden päätettäväksi.
| 2022 I lisätalousarvio | 70 500 000 |
| 2022 talousarvio | 31 590 000 |
| 2021 IV lisätalousarvio | -12 600 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 223 500 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 70 000 000 |
| 2021 talousarvio | 30 940 000 |
| 2020 tilinpäätös | 243 740 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 70 500 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuosien 2020—2022 määrärahaa saa käyttää covid-19-rokotteiden vastikkeettomaan luovutukseen sekä rokotteiden luovuttamisesta, myynnistä ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Suomeen saapuu covid-19-rokotteita yli kansallisen tarpeen keväällä 2022. Käyttämättä jäävät rokotteet pyritään ensisijaisesti ohjaamaan muille EU-maille, lahjoituksiin kolmansiin maihin COVAX-rokoteyhteistyömekanismin kautta tai kahdenvälisesti. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta myydä rokotteita edelleen niitä tarvitseville keski- ja korkean tulotason maille.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 I lisätalousarvio | 70 500 000 |
| 2022 talousarvio | 31 590 000 |
| 2021 tilinpäätös | 311 840 000 |
| 2020 tilinpäätös | 243 740 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuosien 2020—2022 määrärahaa saa käyttää covid-19-rokotteiden vastikkeettomaan luovutukseen sekä rokotteiden luovuttamisesta, myynnistä ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 545 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (599/2013), säteilylain (859/2018) ja kosmeettisista valmisteista annetun lain (492/2013) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin puolet. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
| 2022 talousarvio | 545 000 |
| 2021 talousarvio | 545 000 |
| 2020 tilinpäätös | 545 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 545 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (599/2013), säteilylain (859/2018) ja kosmeettisista valmisteista annetun lain (492/2013) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (1227/2016) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin neljä viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin yksi viidesosa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 460 000 |
| 2021 talousarvio | 460 000 |
| 2020 tilinpäätös | 660 460 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa matalan kynnyksen HIV-testaukseen ja -palveluihin, millä voidaan aikaistaa HIVin toteamista ja vähentää tartuntoja.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 510 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (1227/2016) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 24 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 000 000 euroa Huoltovarmuuskeskuksen tekemien materiaalihankintojen sekä niistä aiheutuvien jakelu- ja varastointikustannusten korvaamiseen sekä enintään 14 000 000 euroa lääkehankintojen ja niistä aiheutuvien jakelu- ja varastointikustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu covid-19 testaamiseen tarkoitettujen ns. kotitestien sekä covid-19 hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden hankinnasta. Kotitestit hankkii ja jakelusta huolehtii Huoltovarmuuskeskus. Kotitestejä on tarkoitus hankkia ensisijaisesti perusopetusta, lisäopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta järjestäville tahoille. Covid-19 lääkkeiden hankinta toteutetaan EU:n JPA-sopimusneuvottelujen puitteissa.
| 2022 I lisätalousarvio | 24 000 000 |
| 2022 talousarvio | 510 000 |
| 2021 talousarvio | 460 000 |
| 2020 tilinpäätös | 660 460 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 24 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 000 000 euroa Huoltovarmuuskeskuksen tekemien materiaalihankintojen sekä niistä aiheutuvien jakelu- ja varastointikustannusten korvaamiseen sekä enintään 14 000 000 euroa lääkehankintojen ja niistä aiheutuvien jakelu- ja varastointikustannusten korvaamiseen.
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Terveyden edistämisen määrärahan jakautuminen painopistealueisiin, euroa/vuosi
| 2020 toteutunut |
2021 arvio |
2022 arvio |
|
| Kuntien ja tulevien maakuntien hyvinvointijohtamisen kehittäminen | 400 000 | 710 000 | 500 000 |
| Tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käytön ja niistä aiheutuvia haittojen ehkäisy ja väheneminen | 310 000 | 366 000 | 500 000 |
| Yhteiskunnallista markkinointia hyödyntävien menetelmien kehittäminen | 300 000 | - | - |
| Väestön ylipainoa ehkäisevien ja vähentävien toimintamallien kehittäminen kuntien toiminnassa | - | - | 490 000 |
| Positiivisen mielenterveyden edistämisen menetelmien käytön vahvistaminen sekä itsemurhien ehkäisyn tuki | - | - | - |
| Seksuaaliterveyden vahvistaminen | - | - | - |
| Ikääntyneiden hyvän ja laadukkaan ravitsemuksen edistäminen | 275 000 | 300 000 | - |
| Kulttuuritoiminnan saavutettavuuden ja saatavuuden edistäminen kunnan ja alueellisten toimijoiden monitoimijaisena työnä | 335 000 | 607 000 | 490 000 |
| Lasten ja nuorten turvallisuus digimaailmassa | 345 000 | - | - |
| Rahoitettujen hankkeiden hallinnointi | 35 000 | 17 000 | 20 000 |
| Yhteensä | 2 000 000 | 2 000 000 | 2 000 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 1 980 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 20 000 euroa.
| 2022 talousarvio | 2 000 000 |
| 2021 talousarvio | 2 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 2 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle maksetaan valtion varoista korvausta työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Työterveyslaitos voi maksaa korvausta yliopistoille, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työterveyshuoltolain tarkoittamille palvelujen tuottajille (työnantajan ylläpitämät terveysasemat). Työterveyslaitos voi käyttää määrärahaa itse antamansa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin.
Erikoislääkärikoulutuksen ja määrärahan tavoitteena on turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve ja nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano.
Työterveyshuollon erikoislääkäreiden osaamiselle osuu jatkuvasti entistä suurempia työterveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen vaatimuksia muuttuvassa työelämässä. Koulutettujen lääkäreiden tarve ei ole vähenemässä lähivuosina. Määräraha on mitoitettu niin, että yhden erikoislääkärin pätevyyteen johtavan koulutuksen korvauksen suuruus on 64 700 euroa. Pätevyyden saaneiden erikoislääkärien määrä oli 53 vuonna 2020.
| 2022 talousarvio | 2 900 000 |
| 2021 talousarvio | 2 900 000 |
| 2020 tilinpäätös | 2 900 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 928 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön ylläpitämälle UKK-instituutille (laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle (1284/2010 2 §).
Määräraha budjetoidaan myöntöpäätösperusteisena.
Selvitysosa:Avustus on tarkoitettu UKK-instituutin toimintaan, jonka tarkoituksena on yksilön ja väestön terveyden, toimintakyvyn ja omatoimisen terveydenhoidon sekä terveyttä edistävän liikunnan edistäminen, kehittäminen ja tutkimus.
Momentin määrärahalaji on muutettu.
| 2022 talousarvio | 928 000 |
| 2021 talousarvio | 928 000 |
| 2020 tilinpäätös | 928 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 928 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön ylläpitämälle UKK-instituutille (laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle (1284/2010 2 §).
Määräraha budjetoidaan myöntöpäätösperusteisena.