Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Näiden tehtävien merkitys on edelleen korostunut koronakriisin yhteydessä.

Laadukas paikkatieto ja sen analysointi ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta.

Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
  • — Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
  • — Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
  • — Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä sekä hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Maaseudulla pääosa työikäisestä väestöstä on miehiä ja varsinkin harvaan asutulla maaseudulla miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia. Erot ovat suurimmat nuorten aikuisten ikäluokassa. Maaseudun paikalliskeskuksissa asuvista 50—64 -vuotiaista enemmistö sen sijaan on naisia (Maaseutukatsaus 2017). Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanossa on tavoitteena huomioida eri väestöryhmien tarpeet, vaikka tukijärjestelmiä tai tukien myöntämisen perusteita ei ole rakennettu sukupuolinäkökulmasta. Kehittämishankkeissa seurataan mies-nais -jaottelulla esimerkiksi aktivointitilaisuuksiin osallistuneita, koulutukseen osallistuneita (myös iän mukaan) sekä hankkeen tuloksena syntyneiden työpaikkojen määrää (myös iän mukaan) sekä hankkeen aikana työllistyneiden määrää. Erityisesti paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta toteutetuissa hankkeissa useissa on tavoitteena erilaisten ryhmien kuten nuorten, vanhusten, maahanmuuttajien, työttömien osallistuminen alueen kehittämiseen. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.

Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 232,3 milj. euroa ja viherryttämistukeen 154,7 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 31 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan muun muassa kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 7,5 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 9 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 57 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 68,0 135,01)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukilainavaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 108,5 113,031)
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 32,0 32,01)
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — Avustusten myöntämisvaltuus 58,5 60,21)
30.40.47 Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — Avustusten myöntämisvaltuus 5,4 8,2

1) Lisäksi voidaan käyttää edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyttä valtuutta.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja tutkimus 150 488 0 -117 150 371
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 931 217 24 148
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
81 283 906 82 189
22. Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 943 8 943
23. Hallinnolliset järjestelyt
(siirtomääräraha 2 v)
1 240 -1 240 0
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
30 652 30 652
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
4 439 4 439
10. Maaseudun kehittäminen 475 067 0 31 730 506 797
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
(siirtomääräraha 3 v)
110 245 7 000 117 245
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
15 000 15 000
42. Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
28 500 28 500
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
65 000 65 000
44. Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
14 730 14 730
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 566 5 566
51. Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 843 1 843
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
39 892 39 892
55. Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
4 105 4 105
63. Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 300 2 300
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
202 616 10 000 212 616
20. Maa- ja elintarviketalous 1 825 880 8 000 188 517 2 022 397
01. Ruokaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
79 360 5 647 85 007
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
(arviomääräraha)
5 948 5 948
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
330 200 22 000 352 200
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
518 700 6 870 525 570
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
350 396 350 396
44. Luonnonhaittakorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
518 394 119 000 637 394
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
11 030 11 030
47. Ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 255 4 255
48. Peltorakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
700 -700 0
60. Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
400 400
61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
8 000 35 700 43 700
62. Eräät valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
6 497 6 497
40. Luonnonvaratalous 237 300 0 14 272 251 572
20. Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
3 100 3 100
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
14 491 20 14 511
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
30 477 3 000 33 477
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 836 10 836
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
(arviomääräraha)
1 874 1 874
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 760 4 760
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
8 850 700 9 550
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
57 130 57 130
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
7 527 7 527
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
40 674 3 161 43 835
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen
(siirtomääräraha 3 v)
6 060 6 060
50. Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
14 498 14 498
51. Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
11 975 11 975
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
1 132 1 132
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
23 916 7 391 31 307
64. Metsähallitus 8 347 0 309 8 656
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
8 347 309 8 656
70. Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen 47 878 0 732 48 610
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
44 578 732 45 310
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 300 3 300
  Yhteensä 2 744 960 8 000 235 443 2 988 403

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 4 377 4 423 4 399    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 2,7 mrd. euroa, joka on noin 6,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinojen tulevaisuuteen vaikuttavat useat muutostekijät, kuten ilmastonmuutos, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos, nopea teknologian kehitys sekä väestörakenne ja kaupungistumiskehitys. Niiden seurauksiin on sopeuduttava, ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi paljon mahdollisuuksia.

Valiokunta painottaa, että muuttuvassa toimintaympäristössä nousee yhä tärkeämmäksi turvata hallinnonalan perustehtävät: ruokaturva, kilpailukykyinen kotimainen ruokajärjestelmä, huoltovarmuus ja puhdas vesi, eläin- ja kasvitautien hallinta, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen.

Maatalouden kannattavuus

Hallinnonalan suuri huolenaihe on maatalouden kannattavuus. Kuluneena vuonna siitä on tullut akuutti ongelma, kun panosten ja tuotosten välinen hintasuhde on voimakkaasti heikentynyt mm. lannoitteiden ja polttoaineiden kallistumisen myötä. Kannattavuutta ovat alentaneet myös poikkeuksellisten sääolosuhteiden myötä alentuneet satotasot. Kotieläintiloilla, erityisesti sikataloudessa, kannattavuuteen on keskeisesti vaikuttanut lisäksi tuottajahintojen aleneminen.

Luonnonvarakeskus arvioi, että vuonna 2021 yrittäjäperheiden työlle ja omalle pääomalle katteeksi jäävä yrittäjätulo laskee 476 milj. euroon, joka on 10 050 euroa yritystä kohden. Tämä on 18,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin yrittäjätulo oli ennakkotulosten mukaan 585 milj. euroa.

Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle. Se on edellytys myös maatalouden ilmastotoimien toteuttamiselle. Maatalouden kannattavuus muodostuu lukuisista eri tekijöistä, joita kaikkia tulee viedä eteenpäin.

Heikko kannattavuus heijastuu suoraan tilojen maksuvalmiuteen, jota on turvattava nopealla aikataululla esimerkiksi ottamalla käyttöön maatalouden maksuvalmiuslainojen valtiontakaukset. Tämä edellyttää Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) pääomittamista.

Valiokunta pitää myönteisenä, että vallitsevassa tilanteessa maataloustukien taso voidaan säilyttää. Kannattavuuden parantamiseksi tuet tulee kuitenkin kohdistaa nykyistä paremmin aktiivitoimintaan. Valiokunta tukee siten maa- ja metsätalousministeriön suunnitelmaa aktiiviviljelijän tarkasta määrittelystä ja sen käyttöönotosta tuen myöntämisen kriteereissä.

Valiokunta toteaa, että tehokkainta on tuottajahintojen nousun kautta saavutettava kannattavuuden parantaminen, ja kiinnittää huomiota siihen, että ruuan hinnan ennustetaan nousevan voimakkaasti, mutta samalla maatalouden yrittäjätulon arvioidaan edelleen laskevan. Tämä ristiriitainen kehityskulku on pysäytettävä huolehtimalla tuottajan asemasta elintarvikeketjussa ja reiluilla kauppatavoilla. Keskeistä on, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä elintarvikemarkkinavaltuutettu seuraavat aktiivisesti elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja reagoivat ripeästi markkinahäiriöihin ja markkina-aseman väärinkäyttöön.

Tärkeää on myös tehostaa kuluttajien ostopäätöstä tukevaa kotimaisten tuotteiden ja lähituotteiden brändäystä sekä elintarvikkeiden vienninedistämistä ja jatkaa Yhteinen ruokapöytä -hankkeessa tehtävää työtä.

Lisäksi tulee jatkaa tilakohtaista kehitystyötä, erityisesti talouden ja tuottavuuden kehittämistä parhaiden käytäntöjen mukaisesti mm. neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Viimeistään nyt huomio pitää kiinnittää myös tuotantopanosten hintamuutoksille joustoa antaviin keinoihin, kuten viherlannoitusnurmiin, luomutuotannon mahdollisuuksiin sekä orgaanisperäisten ravinteiden ja maahan kertyneiden ravinnevarojen hyödyntämiseen.

Hiilineutraalius

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tärkeä rooli asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viljelijöiden ja metsänomistajien halu tehdä ilmastotoimia on yleisesti ottaen korkealla. Onnistuneen toimenpidekokonaisuuden edellytys on kannattava maa- ja metsätalous, koska akuutissa kriisissä toiminnan kehittäminen on vaikeaa.

Valiokunta painottaa, että ilmastotoimenpiteet eivät saa jäädä yksittäisen viljelijän tai maanomistajan maksettavaksi, vaan kustannukset on kompensoitava täysimääräisesti ja vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti. Tukijärjestelmien kehittämisessä tulee toteuttaa tuotantotapojen ohjaus johdonmukaisesti ja kannustavasti ottaen huomioon realistisesti mahdollisuudet sopeutustoimien käyttöönottoon. Samalla tulee välttää hallinnollisen taakan lisäämistä. Ilmastotoimenpiteiden ja taloudellisesti kannattavan toiminnan tasapaino on kestävän maa- ja metsätalouden vankka pohja.

Hallinnonalalla on käynnistetty useita toimia Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttamiseksi, kuten Hiilestä kiinni -maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus. Käynnistetyt toimet tulevat osaksi valmisteltavana olevaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa (MISU), jossa määritellään myös ne lisätoimet, joita sektorilla on vielä tarpeen toteuttaa. Toimenpidekokonaisuus sovitetaan yhteen muiden hallitusohjelman toimenpiteiden ja hankkeiden kanssa, kuten ilmastoruokaohjelman, ravinnekierron toimenpidekokonaisuuden, peltorakenteen kehittämisohjelman sekä tulvasuojelun ja peltojen vesienhallinnan toimenpiteiden kanssa. Kokonaisuus toteuttaa myös Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteita, ja siihen liittyvät niin ikään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toimet.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että maatalouden kannattavuutta parantavia toimia vauhditetaan aktiivisesti vuonna 2022, jotta tuotannon jatkuvuus ja ravinnon tuotannon huoltovarmuus sekä taloudellinen investointikyky myös tarvittaviin ilmastotoimiin voidaan turvata.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)

Toinen lisätalousarvioesitys sisältää maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan yhteensä 235 milj. euron lisäykset, josta 223 milj. euroa kohdistuu huoltovarmuutta ja samalla osin myös vihreää siirtymää tukeviin toimiin. Lisäksi pääluokassa 28 esitetään 45 milj. euroa maatalouden harjoittajille maksettaviin energiaveron lisäpalautuksiin.

Valiokunta pitää lisäyksiä tarpeellisena ja toteaa, että pääosa huoltovarmuutta tukevista toimista osoitetaan maatalouteen. Tästä noin kaksi kolmasosaa kohdistetaan suoraan tuottajille heidän taloustilanteensa helpottamiseen. Rahoituksen jakautumista eri tuotantosuuntien välillä pidettiin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tasapuolisena. Loppukolmannes maatalouden lisäyksistä edistää uusien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä sekä ravinteiden aiempaa parempaa hyödyntämistä, ml. biokaasun edistäminen osana kiertotaloutta. Valiokunta korostaa kaikkien tukien kohdentamista aktiiviviljelyyn ja ruoantuotantoa edistäviin toimenpiteisiin.

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa (VaVM xx/2022 vp — VNS 2/2022 vp, VaVM 4/2022 vp — HE 2/2022 vp, HE 26/2022 vp ja VaVM 33/2021 vp — HE 146/2021 vp, HE 216/2021 vp) ja on edelleen huolissaan siitä, että maatalousyritykset joutuvat toimimaan erittäin epävarmoilla markkinoilla varsinkin, kun maatalouden kannattavuus on ollut heikko jo useita vuosia. Tilanne kriisiytyi vuonna 2021, kun kustannusten nousu yhdistyi alhaiseen satotasoon kuivan ja kuuman kesän seurauksena. Venäjän aloittaman sodan myötä tuotantopanosten hintojen kallistuminen kiihtyi, ja hinnat ovat jopa kaksinkertaistuneet lannoitteiden, energian ja rehujen osalta vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Tämä heikentää entisestään sekä tilojen maksuvalmiutta että lainanmaksukykyä ja voi johtaa yhä useammin toiminnan lopettamiseen, etenkin jos kotieläintuotteiden tuottajahinnat eivät kohoa selvästi nykyistä nopeammin. Vilja, öljy- ja valkuaiskasvien tuottajahinnat sen sijaan ovat nousseet kuluneen talven aikana, mikä helpottaa viljatilojen tilannetta, jos käynnissä olevan kasvukauden sato onnistuu ja hintataso pysyy korkealla.

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella huoltovarmuuspaketti kattaa noin neljänneksen vuonna 2021 tapahtuneesta kustannusten noususta. Hintojen kohoaminen on kuitenkin jatkunut vuonna 2022, eikä tilanteen ennusteta muuttuvan vuonna 2023. Tukitoimet eivät siten riitä vallitsevan tilanteen korjaamiseen, vaan kannattavuuden pysyvä parantaminen edellyttää etenkin markkinoilta saatavan tuottajahinnan nousua.

Valiokunta painottaa näin ollen aiempien kantojensa mukaisesti, että reilut kauppatavat on saatava käyttöön, jotta tuottajan osuus lopputuotteen hinnasta kasvaa. Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle.

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että myös kalatalous on huomioitu huoltovarmuutta parantavissa toimenpiteissä. Merialueilla ja sisävesillä toimiville kalatalouden yrityksille esitetään 5 milj. euroa (mom. 30.40.62) tuotantokustannusten nousun ja kansainvälisen kriisin aiheuttamien vaikutusten kompensointiin.