Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. Suomi sijoittuu kärkimaiden joukkoon kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Kansalaiset ovat kiinnostuneita aiempaa monimuotoisemmasta vaikuttamisesta. Haasteiksi ovat osallistumisen eriarvoistumisen lisäksi nousseet kyberuhat, disinformaatio sekä muun muassa vaaleihin kohdistuvan häirinnän uhka. Joidenkin vähemmistöryhmien ja koko väestön välillä on huolestuttavia eroja perusoikeuksien toteutumisessa, tietoisuudessa oikeuksista ja oikeussuojasta sekä luottamuksessa viranomaisiin. Erityisen ongelman muodostaa näkyviin etnisiin vähemmistöihin kohdistuva syrjintä. Myös kielellisten oikeuksien toteutumisessa on edelleen puutteita.

Tuomioistuinlaitoksen perustehtävä on käsitellä ja ratkaista vireille tulevat asiat perus- ja ihmisoikeudet toteuttavalla tavalla. Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan.

Tuomioistuinten ratkaistavaksi tulee yhä moninaisempia oikeudellisia kysymyksiä. Monet tuomioistuimissa ratkaistavat asiat liittyvät Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin oikeuden soveltamiseen sekä perustuslain vaikutuksiin lainkäytössä. Poikkeusolot ja valmiuslain käyttö ovat entisestään korostaneet tuomioistuimien asemaa oikeusvaltion takaajana. Osa koronaviruspandemian vaikutuksista kohdistuu tuomioistuimien toimintaan viiveellä.

Teknologian hyödyntäminen aiempaa laajemmin jatkuu monella yhteiskunnan osa-alueella. Valtionhallinnossa esimerkiksi Verohallinto, Kela ja Maahanmuuttovirasto käyttävät toiminnassaan laajasti digitaalisia aineistoja. Myös tuomioistuimet ovat aloittaneet toimintansa digitalisoimisen. Etäyhteyksien hyödyntäminen on arkipäiväistynyt.

Väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansain­välistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta, talous- ja velkaneuvonnalta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta. Taloustilanteen heikkeneminen lisää talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrää.

Ulosottovelallisten määrä laski v. 2019, mutta kääntyi jälleen kasvuun v. 2020. Koronavirusepidemian vuoksi yritysten ja kotitalouksien maksuvaikeudet lisääntyvät, mikä todennäköisesti johtaa ainakin viiveellä myös ulosottovelallisten lukumäärän kasvuun. Korkealla tasolla olevat ulosoton asia- ja velallismäärät vaikuttavat ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin. Myös konkurssien määrä oletettavasti kasvaa. Tämä lisää tarvetta konkurssivalvonnalle ja julkisselvityksille.

Syyttäjälaitoksessa rikosasioiden vaativuuden voimakas kasvu, esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineistojen laajentuminen ja oikeudellisten ongelmien monipuolistuminen ovat lisänneet syyttäjien työmäärää merkittävästi. Samanaikainen saapuvien asioiden määrän kasvu sekä koronaviruspandemian rajoitustoimista aiheutuneen jutturuuhkan purkaminen on lisänneet vireillä olevien asioiden määrää ja aiheuttanut haasteita Syyttäjälaitoksen toiminnalle.

Rikosseuraamuslaitoksessa kansainvälistyminen, asiakkaiden moniongelmaisuus ja järjestäytyneiden rikollisryhmien aktivoitunut toiminta asettavat toiminnalle haasteita. Koronaviruspandemian vuoksi toteutetut rangaistusten täytäntöönpanon keskeytykset laskivat vankimäärää vuonna 2020, mutta vankimäärän odotetaan nousevan vuonna 2022. Pandemiatilanne on vaikuttanut Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan monin tavoin ja vaikeuttanut yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa uusintarikollisuuden ehkäisyssä.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  • — Osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti.
  • — Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia.
  • — Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.
  • — Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla.
  • — Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät.
Oikeusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntarjontaa.
  • — Lainvalmistelun laatu turvataan osaamista ja toimintatapoja kehittämällä.
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan.
  • — Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa.

Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisia tuloksellisuustavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Sukupuolten tasa-arvo

Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman sekä rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman toimeenpano aloitetaan.

Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistetaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö ja parannetaan lähestymiskiellon tehokkuutta, vähennetään lähestymiskiellon rikkomista ja lisätään erityisesti lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrin turvallisuutta. Perustetaan naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä ja kohdennetaan tehtävän hoitamiseksi 200 000 euron määräraha momentille 25.01.03.

Kansalaisten ylivelkaantuminen näkyy ulosottovelallisten määrän ja perinnässä olevien asioiden määrän kasvuna. Viimeisen vuosikymmenen aikana naisten osuus ulosottovelallisista on kasvanut. Erot keskimääräisessä ulosottovelassa ovat tasaantuneet sukupuolten kesken, kun miesten velka on pysynyt melko samalla tasolla, mutta naisten velka on kasvanut. Ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia pyritään vähentämään kuluttajaluottolainsäädäntöön tehtävillä tiukennuksilla, lisäämällä sosiaalisen luototuksen saatavuutta sekä parantamalla velallisten asemaa velkajärjestelyssä. Myös pienituloisten ulosottovelallisten aseman helpottamista selvitetään.

Vangeista n. 8 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 11 % on naisia. Naiserityiseen työhön kohdistetaan lisäresursseja ja parannetaan osaamista. Kehitetään rangaistusta suorittavien naisten tarvitsemia palveluja ja lisätään erityisesti terveys- ja päihdepalveluja.

Kestävä kehitys

Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki ja kansainväliset sitoumukset antavat vahvan suojan perus- ja ihmisoikeuksille. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas, perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa. Suomi on yhdenvertainen. Oikeusministeriö on määrittänyt seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet.

Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta

  • — Kehitämme demokratiaa ja perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa.
  • — Tuemme avointa ja yhdenvertaista osallistumista ja hyviä väestösuhteita.
  • — Vähennämme syrjintää, rasismia ja vihapuhetta.
  • — Huolehdimme vaalijärjestelmän toimivuudesta.

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto

  • — Turvaamme oikeuslaitoksen toimintakyvyn ja tuomioiden täytäntöönpanon.
  • — Luomme oikeuspolitiikan linjoja.
  • — Kehitämme säädöspolitiikkaa.
  • — Vähennämme rikollisuutta panostamalla korruption, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen.
  • — Vahvistamme oikeuksiin pääsyä ja parannamme rikoksen uhrin asemaa.

Lisäksi vähennämme hiilijalanjälkeä erityisesti hankinnoissa ja matkustamisessa.

Vuonna 2022 hallinnonalan ohjauksessa kestävän kehityksen erityisteemana on lapsen aseman edistäminen demokratiassa ja oikeushallinnossa. Tavoitteena on, että lasten osallisuus ja oikeus tulla kuulluksi otetaan paremmin huomioon lapsia joko suoraan tai välillisesti koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Lisäksi parannetaan lapsille ja nuorille kohdistettavaa ymmärrettävää viestintää ja tiedon saantia oikeuksista, oikeusturvakeinoista ja viranomaisen toiminnasta.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ministeriö ja hallinto 148 447 0 3 949 152 396
01. Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 823 784 25 607
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 733 513 12 246
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 788 330 10 118
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
12 013 12 013
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
7 562 2 215 9 777
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
49 810 49 810
50. Avustukset
(kiinteä määräraha)
13 718 107 13 825
51. Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
19 000 19 000
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 472 619 0 12 749 485 368
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 961 110 9 071
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 052 1 154 14 206
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
281 327 9 675 291 002
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
83 344 1 082 84 426
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
85 935 728 86 663
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 107 226 0 1 985 109 211
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
106 966 1 985 108 951
95. Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot
(arviomääräraha)
260 260
30. Syyttäjät 55 130 0 1 167 56 297
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
55 130 1 167 56 297
40. Rangaistusten täytäntöönpano 238 351 0 5 102 243 453
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
233 651 5 102 238 753
74. Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
4 700 4 700
50. Vaalimenot 16 814 0 -350 16 464
20. Vaalimenot
(arviomääräraha)
16 814 -350 16 464
  Yhteensä 1 038 587 0 24 602 1 063 189

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 9 189 9 579 9 387    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Eduskunta on useissa yhteyksissä kantanut huolta oikeusministeriön hallinnonalan niukoista määrärahoista ja oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä. Esim. lakivaliokunta katsoi viime keväänä antamassaan julkisen talouden suunnitelmaa koskevassa lausunnossa (LaVL 11/2021 vp — VNS 3/2021 vp), että oikeusministeriön hallinnonalan perusrahoituksessa on merkittäviä välitöntä korjaamista edellyttäviä puutteita. Oikeusministeriön tuolloin tekemän arvion mukaan oikeudenhoidon (tuomioistuimet, Syyttäjälaitos, Rikosseuraamuslaitos, oikeusaputoimistot) rahoitusvaje oli yhteensä noin 20,4 milj. euroa, josta yli 10 milj. euroa kohdistui tuomioistuinlaitokseen. Lakivaliokunta katsoi, että oikeusvaltion turvaamisesta ja vahvistamisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä olisi perusteltua laatia erillinen valtioneuvoston selonteko.

Valtiovarainvaliokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus on 15.10.2021 päättänyt käynnistää oikeudenhoidon selonteon valmistelun, jonka tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta. Selontekoon sisältyy kattava ja yhteismitallinen tilannekuva oikeudenhoidon nykytilasta ja lähiajan kehityssuunnasta sekä ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Tavoitteena on toimintaedellytysten turvaaminen yhtä vaalikautta pitkäkestoisemmalla tarkastelulla. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022.

Oikeusministeriön hallinnonalan vuoden 2022 määrärahat ovat 1,04 mrd. euroa, mikä vastaa vuoden 2021 varsinaisen talousarvion tasoa (1,02 mrd. euroa). Hallinnonalan tiukka määrärahatilanne huomioon ottaen on tärkeää, että talousarvioesitystä täydentävään esitykseen sisältyy yhteensä 16,6 milj. euron lisäpanostukset, jotka osoitetaan mm. koronaviruspandemian aiheuttamien ruuhkien purkamiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Täydentävässä esityksessä myös valmiuslain uudistamisen valmisteluun ehdotetaan 300 000 euron määrärahaa, jonka tarve jatkuu vielä vuosina 2023—2025.