Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 132 820 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) enintään viittätoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa hankkeiden valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitusohjelmassa on kirjaukset peruspalveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamisesta. Rakenteeksi esitetään hyvinvointialueisiin pohjautuvaa järjestämistä, jonka puitteissa palveluita kehitetään. Palveluiden sisältöä säädetään osin mitoituksilla (hoitotakuu, henkilöstömitoitukset) ja osin kehittämällä toimintoja strategisesti esimerkiksi mielenterveysasiakkaille ja ikäihmisille. Myös lääkelainsäädännön uudistus edistää asiakkaiden hoitoa.

Ennen uudistuksen voimaantuloa nykyjärjestelmää tulee kehittää, jotta sillä on valmiudet toteuttaa tulevat vaatimukset. On todennäköistä, että esimerkiksi saatavuus paranee etupainotteisesti kehittämisohjelmien myötä. Kehittämistoiminnalla vahvistetaan myös kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin.

Kehittämishankkeet kohdentuvat mm. seuraaviin aiheisiin:

  • — Peruspalveluiden saatavuuden turvaaminen mm. hoitotakuulla, hoito- ja palveluvelkaa purkamalla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen polkua
  • — Ikäihmisten hoitoa ja hoivaa parannetaan hoivahenkilöstön sitovalla vähimmäismitoituksella, kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma
  • — Kansallinen, poikkihallinnollinen mielenterveysstrategian valmistelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuus on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kehitysvammaisten henkilökohtaisen budjetin kokeilujen laajentaminen (HO 2019 kertaluonteinen) -2 500
Kuntoutuksen kehittäminen (HO 2019 kertaluonteinen) -1 000
Lapsistrategiatyön koordinointi (-1 htv) (siirto momentille 23.01.01) -45
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) -400
Työkykyohjelman lisäresursointi (HO 2019 kertaluonteinen) -1 400
Tasomuutos 9 865
Yhteensä 4 520

2022 talousarvio 132 820 000
2021 III lisätalousarvio 39 000 000
2021 I lisätalousarvio 17 500 000
2021 talousarvio 128 300 000
2020 tilinpäätös 108 910 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Momentille myönnetään 132 420 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 400 000 euroa talousarvioesityksen 132 820 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 33.03.50. Siirron tarkoituksena on toteuttaa työelämän mielenterveysohjelman viestintähanke Työterveyslaitoksen toimesta.


2022 talousarvio 132 420 000
2021 III lisätalousarvio 39 000 000
2021 I lisätalousarvio 17 500 000
2021 talousarvio 128 300 000
2020 tilinpäätös 108 910 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentin määrärahaa (132,4 milj. euroa) käytetään mm. peruspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseen, ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen sekä poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian toimeenpanoon. Hankkeissa painotetaan erityisesti palveluiden saatavuutta edistäviä toimia perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, mielenterveyspalveluissa sekä monialaisessa kuntoutuksessa. Konkreettisesti palveluiden saatavuutta parannetaan mm. tiukentamalla perusterveydenhuollon hoitotakuuta, vahvistamalla ennalta ehkäisevää ja ennakoivaa työtä sekä parantamalla palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.

Hoitotakuu

Valiokunta on tyytyväinen, että hoitotakuun tiukentamista koskeva hallituksen esitys etenee ja se on lähetetty lausunnolle marraskuun puolivälissä. Eduskunnalle esitys on tarkoitus antaa helmi—maaliskuussa 2022, ja hoitotakuun määräaikojen tiukentaminen tulisi esitysluonnoksen mukaan voimaan 1.4.2023. Julkisen talouden suunnitelmaan uudistuksen toimeenpanoon on varattu 45 milj. euroa, minkä lisäksi syksyn 2021 budjettiriihessä siihen päätettiin varata vielä 50 milj. euron lisärahoitus vuoden 2023 kehyksessä.

Valiokunta painottaa uudistuksen kustannusvaikutusten huolellista arviointia sekä riittävien resurssien turvaamista, jotta hyvinvointialueilla on realistiset mahdollisuudet selviytyä lain asettamista velvoitteista. Vaikka uudistuksesta aiheutuu lisäkuluja, hoidon varhaisempi aloittaminen vähentää paitsi inhimillistä kärsimystä myös hoidon viivästymisestä aiheutuvien raskaampien ja kalliimpien hoitojen tarvetta. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen edellyttää riittävien henkilöstöresurssien ohella myös useiden uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. ennalta ehkäisevien toimien selkeää vahvistamista, ongelmien varhaisen tunnistamisen parantamista sekä digitaalisten palvelujen ja tiedolla johtamisen lisäämistä. Näitä toimia edistetään myös Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella, josta ensi vuonna kohdennetaan 125 milj. euroa sote-palvelujen saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen (mom. 33.60.61).

Valiokunta kiinnittää huomiota myös koronapandemian jatkumiseen ja sen myötä lisääntyviin kustannuksiin. Kuntakenttää on tuettu merkittävästi vuosina 2020 ja 2021, mutta jatkossa on edelleen tärkeää arvioida lisärahoituksen tarvetta ja huolehtia siitä, että sairaanhoitopiirit pystyvät vastaamaan myös kiireettömän hoidon kasvun tuomiin paineisiin ja huolehtimaan hoitojonojen purkamisesta. Koronapandemian aiheuttamat kustannukset ovat olleet hyvin erilaisia eri kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, mikä on otettava huomioon myös avustusten kohdentamisessa.

Mielenterveyspalvelut

Valiokunta nostaa erityisesti esille mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuteen liittyvät ongelmat. Mielenterveyspalvelut olivat kuormittuneita jo ennen koronaepidemiaa, mutta tilanne on edelleen pahentunut koronarajoitusten aikana, kun palvelujen saatavuus on vähentynyt ja niiden tarve on kasvanut. Saadun selvityksen mukaan mielenterveysongelmiin liittyvät käynnit perusterveydenhuollossa ovat lisääntyneet, mutta myös psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsyä odottavien lukumäärä on kasvanut merkittävästi vuonna 2021. Masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat koronaepidemian aikana lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, korostuneimmin nuorilla. Hoitokontaktien ja muun sosiaalisen tuen väheneminen on lisännyt myös omaisten ja perheiden kuormitusta. Koronaepidemian pitkittyessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen arvioidaan edelleen lisääntyvän.

Mielenterveyspalveluiden parantaminen on tärkeää inhimillisen hädän vähentämiseksi, mutta se on keskeistä myös kansantalouden kannalta, sillä Suomessa mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat OECD:n selvityksen mukaan OECD-maiden suurimpia: vuositasolla noin 11 mrd. euroa. Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy parantavat mm. työkykyisten työntekijöiden saatavuutta ja tukevat näin hallituksen tavoitetta korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että osana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa parannetaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta perusterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten perustason palveluissa. Erityisen tärkeää on vahvistaa ennalta ehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja ja varmistaa myös niiden rinnalla toimivien päihde- ja sosiaalityön palvelujen saatavuus. Myös digitaalisilla ratkaisuilla on merkittävä rooli sekä palvelujen saavutettavuuden että yhdenvertaisuuden varmistamisessa. On myös välttämätöntä, että mielenterveyden häiriöiden perustason hoito sisältyy valmisteilla olevaan perusterveydenhuollon hoitotakuuseen. Tämä edellyttää panostuksia myös henkilöstön koulutukseen.

Lapset, lapsiperheet

Valiokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon (StVL 16/2021 vp) ja painottaa lasten ja lapsiperheiden tarvitsemien ennalta ehkäisevien peruspalveluiden, kuten neuvoloiden ja perhepalvelujen riittävää resursointia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Valiokunta pitää myönteisenä, että lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen suunnataan talousarvioesityksessä 20 milj. euroa, jolla hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta (mom. 33.03.31). Myös oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä varhaiskasvatuksen tukea vahvistetaan.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös koronaepidemian vuoksi tehtyjen rajoitustoimenpiteiden ja palvelujen supistamisen sekä eriarvoisuuden lisääntymisen aiheuttamiin kielteisiin ja pitkäkestoisiin vaikutuksiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Koronaepidemian vaikutuksia tulee seurata ja varautua siihen, että epidemian seuraukset voivat lisätä entisestään mm. lastensuojelun ja muiden tukitoimien tarvetta.

Vanhuspalvelut, omaishoito

Ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseksi on jo säädetty ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön mitoituksesta sekä mm. vanhusten palvelutarpeen arviointia koskevan RAI-arviointijärjestelmän käyttöönotosta. Uudistuksen toisen vaiheen tavoitteena on erityisesti kotiin annettavien palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen sekä iäkkäiden asumisen monimuotoisuuden kehittäminen. Myös poikkihallinnollinen ikäohjelma ja laatusuositus tukevat vanhustyön kehittämistä. Saatujen tulosten ja kokemusten pohjalta on tarkoitus valmistella vielä valtioneuvoston periaatepäätös, joka viitoittaa kehittämistyötä vuoteen 2030 saakka.

Henkilöstön saatavuus on eräs keskeinen vanhuspalveluiden kipupiste, kun mm. hoitajamitoitus lisää sote-alan henkilöstötarvetta samalla, kun palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä kasvaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että henkilöstön saatavuusongelma saattaa johtaa jopa ympärivuorokautisen hoidon saatavuuden heikkenemiseen, koska lakisääteisen henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi yksiköt voivat joutua rajoittamaan asiakasmääriään.

Myös kotihoidon kehittäminen edellyttää henkilöstön riittävyyden varmistamista, mutta sen rinnalla tarvitaan myös kotikäyntien hyvää suunnittelua, hyvää johtamista, teknologian hyödyntämistä, toimivia sijaisjärjestelyjä jne. Myös kotihoidon kehittämiseen tarvittavat resurssit tulee arvioida huolellisesti ja varmistaa niiden riittävyys. On niin ikään huolehdittava siitä, ettei kynnys kotihoitoon pääsemiseksi muodostu liian korkeaksi liian vähäisten henkilöstö- tai taloudellisten resurssien vuoksi.

Valiokunta korostaa omaishoidon kehittämisen tarvetta, mikä sisältyy myös Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan. Valiokunta toteaa, että ilman omaishoitajien työpanosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi, sillä saadun selvityksen mukaan hoivasta 80 prosenttia on omaishoitajien ja muiden läheisten vastuulla. Vuonna 2020 laaditun tutkimuksen mukaan (Kunnallisalan kehittämiskeskuksen julkaisu 36/2020) iäkkäiden hoidon kustannukset olisivat ilman omaisten apua 3,1 mrd. euroa nykyistä enemmän.

Valiokunta pitää tärkeänä, että omaishoitajien asemaan kiinnitetään erityistä huomiota uudessa sote-rakenteessa, joka antaa mahdollisuuden lisätä omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta. Hoitopalkkiot ja tuen kriteerit on yhtenäistettävä hyvinvointialueiden sisällä ja varmistettava, että toimintaan on käytettävissä riittävä rahoitus, jotta yhtenäisten kriteerien käyttöönotto ei heikennä omaishoitajien palkkioita. Koska omaishoidolla on suuri merkitys kalliiden laitoshoitojen korvaajana ja sen merkitys nousee edelleen väestön ikääntyessä, on jatkossa tarpeen selvittää mahdollisuudet kriteerien valtakunnalliseen yhtenäistämiseen.

Sote-henkilöstön saatavuus

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sote-henkilöstön vakava henkilöstöpula vaikeuttaa palvelujen saatavuutta jo koko maassa. Sote-tehtävien lisäksi kuntien henkilöstöresursseja tarvitaan tällä hetkellä laajasti myös hyvinvointialueiden käynnistämisen valmistelussa, minkä lisäksi väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu sekä sitovat ja asteittain kiristyvät henkilöstömitoitukset edellyttävät lisähenkilöstön palkkaamista. Myös alan kuormittavuus ja heikko palkkaus vähentävät työn houkuttelevuutta.

Työvoimapula on vaikeutunut vuoden 2021 aikana, ja sen arvioidaan edelleen pahenevan. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että sote-alalle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä noin 170 000 uutta työntekijää ja seuraavan 15 vuoden aikana noin 200 000 uutta työntekijää.

On erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt poikkihallinnollisen ohjelman sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä niin, että alueelliset erot otetaan huomioon. Ohjelmassa on tarkoitus parantaa työn veto- ja pitovoimaa ja selvittää, miten työperäistä maahanmuuttoa voidaan edistää. Talousarvioesitykseen on varattu 200 000 euron määräraha em. ohjelman käynnistämiseen.

Valiokunta korostaa mm. koulutusmäärien riittävyyttä, työolosuhteiden ja johtamisen kehittämistä, työ- ja toimintatapojen arviointia sekä työperäisen maahanmuuton edistämistä. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota teknologian ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen siten, että ne parantavat palveluiden tuottavuutta ja saatavuutta potilasturvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta. On myös arvioitava, miten teknologiset ja digitaaliset ratkaisut vaikuttavat hoitajamitoitukseen. Sote-alan vetovoiman ylläpitäminen ja parantaminen edellyttävät myös toimenpiteitä työhyvinvoinnin ja palkkauksen parantamiseen. Valiokunta katsoo, että eri tehtävien pätevyysvaatimusten ja koulutussisältöjen tarkoituksenmukaisuutta on niin ikään arvioitava.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 132 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) enintään viittätoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa hankkeiden valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu uudelleenkohdennuksesta sote-uudistuksen täytäntöönpanoon.


2022 I lisätalousarvio -15 000 000
2022 talousarvio 132 420 000
2021 III lisätalousarvio 39 000 000
2021 I lisätalousarvio 17 500 000
2021 talousarvio 128 300 000
2020 tilinpäätös 108 910 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentilta vähennetään 45 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja sosiaali- ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 4 luvussa tarkoitetulle HUS-yhtymälle myönnettäviin avustuksiin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kunnille myönnettäviin avustuksiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 50 000 000 euroa siirtona momentille 28.70.05 hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän välttämättömien ict-muutoskustannusten korvaamiseen tarkoitettuihin avustuspäätöksiin ja lisäyksenä 5 000 000 euroa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.


2022 II lisätalousarvio -45 000 000
2022 I lisätalousarvio -15 000 000
2022 talousarvio 132 420 000
2021 tilinpäätös 184 800 000
2020 tilinpäätös 108 910 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentilta vähennetään 45 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja sosiaali- ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 4 luvussa tarkoitetulle HUS-yhtymälle myönnettäviin avustuksiin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kunnille myönnettäviin avustuksiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.